Lue keskustelun säännöt.
Onko muita joille on aikainen herääminen yhtä helvettiä?
07.09.2010 |
Olen todella aamu-uninen, lapsen kanssa aikainen herääminen saa minut aina pitkäksi aikaa pahantuuliseksi, pahoinvoivaksi ja lyhytpinnaiseksi.
Ei auta, vaikka menisin aikaisin nukkumaan, olen vain aina ollut todella aamu-uninen. Tiedän, että pienet ovat ongelmani, mutta pakko itkeä täällä :)
Muita samanlaisia?
Kommentit (34)
että ihmisten oma sisäinen kello on "myöhässä" nykyiseen elämänmenoon verrattuna. Eli jos ihmiset saisivat herätä luonnollisesti (ei siis kelloon) he heräisivivät nykyistä myöhempään.
Aikanaan kun maatalousyhteiskuntaan muutututtiin (keräilijöistä) piti alkaa elämään kellon (=auringon) mukaan, eli aamuvarhaisella ylös. Ja se sama on jäänyt yhteiskuntaamme päälle, vaikka suurimman osan sisäiselle kellolle se on liian aikaista. Mikään ei estäisi sitä että työt alkaisivat kello 9 eikä kello 8 kuten nykyään menee.
Itse vihaan aamuja, ja hankin itselleni iltatyön. Mikään ei ole ihanampaa kun se, että saa herätä ILMAN KELLOA! :) Ja ihan joka aamu :) Tosin lapsen myötä pelkään että pitää herätä taas aamulla varhain, ja on aamuvirrku tapaus jne, mutta pakko kestää ;)
Elämä on todella ollut viime vuodet stressitöntä kun saa nukkua aamulla myöhään (HUOM: mikä on yleensä n. klo 9-10 ei mihinkään puoleen päivään) on todella levännyt olo ja olen PALJON onnellisempi mitä silloin kun raadoin 8-16 työssä :( Eli suosittelen kaikille työtä joka vastaa sitä omaa kelloa, elämälaatu kohenee huomattavasti :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun joudun heräämään joka aamu klo 7.30 lapsen koulun takia. Jos ei ole aamu-uninen tätä on vaikea uskoa, mutta minä voin pahoin koko päivän siis kuvottaa ja olen muutenkin ihan uuvahtanut. Jos saan nukkua puoli yhdeksään tai yhdeksään olen ihan kuin toinen ihminen :(
Eikä auta mitään vaikka otan päivätorkut ja menen ajoissa nukkumaan, että turha ehdottaa.Tätä asiaa ei voi kellään edes valittaa, koska yleensä ihmiset joutuu heräämään paljon aikaisemmin. Tähän asti olen onnistunut järjestämään elämäni niin, että ei ole tarvinnut pitkiä aikoja herätä aikaisin. Mutta nyt on pakko.
Ja olen kyllä töissä, mutta en ota aamuja.
Ihmisten on miltei aina vaikea uskoa tai ymmärtää jos kerron heille aamu-unisuudestani, ja siitä että olen aivan kuutamolla koko päivän, jos joudun heräämään aikaisin. Kuvotus, päänsäryt ym ovat myös tuttuja.
Useimmat vaan naureskelevat ja sanovat epäsuorasti minun olevan laiska, jos vaan tavallisesti kerron asiasta.
Kukaan ei ole ole vielä "livenä" ymmärtänyt ongelmaani, kaikki seurustelukumppanitkin ovat olleet aamuvirkkuja. Tähän jos lisätään pohjolan työmoraali ja pakko-jaksaminen, niin kieltämättä välillä tuntee olevansa "erilainen" tämän asian takia.
Minä nukkuisin kanssa aina aamuisin pitkään, jos mahdollista.
Nuorena olin minäkin se unikeko, ja sanottiin että päivä menee hukkaan. Ei todellakaan mene!
Meillä on toinen lapsista ihan selvästi minuun tullut. Hän ei millään jaksaisi nousta tarhaan, vaikka kuinka menisi ajoissa nukkumaan. Tuossa yhdeksän maissa hän nousee kyllä jo ihan itse, mutta se on liian myöhäistä.. =)
Juuri heräsin. Mulla rv38 menossa ja vähän mietityttää miten mahdan selvitä aamuherätyksistä vauvan kanssa... Olen niin täysin ilta-ihminen! iltaisin voisin valvoa vaikka aamuyöhön astil ilman suurempia ongelmia. Vaikka olisin kuinka väsynyt niin en osaa mennä ajoissa nukkumaan, aina menee vähintään keskiyöhön. Töissä kun olin niin ei tehnyt mitään vaikeuksia käydä vaikka baarissa keskellä viikkoa ja nukkua 4-6h yöunet ja sen jälkeen täysi työpäivä. Mahtaa tämä äidiksi tulo muuttaa mun rytmejä aika lailla :)
Lohdullista kuulla etten ole ainoa. Yritän mennä nukkumaan heti lasten jälkeen, että saisin tuntimääräisesti riittävästi unta, mutta tuntuu zombilta ja pelkään saavani potkut töistä. Uni ei tunnu vaan virkistävän kun se ajoittuu oman rytmin kannalta väärään kohtaan vuorokautta, ja sitten jää se päivän ainoa mahdollisuus rauhoittua edes tunnin verran myös väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Klo 7 herääminen on niin lähellä luonnollista rytmiäni, että siihen vielä sopeutuisin. Mutta ehtiäkseni työpaikkani aamuvuoroon tulisi minun herätä klo 5, joka on itselleni aivan epäinhimillistä. Tuntuu (ja toivon) että kuolen, oksettaa, maha on kipeä, pää on kipeä, kasvot ovat koko päivän turvonneet, pinna kireällä.
Tuo Ylen aamu-tv:n juontajan saama sairaskohtaus (syyksi epäilty jatkuvaa univajetta) viimeistään herätti, että en voi tehdä aamuvuoroja kuin yksittäisinä hätätilanteissa. Jos aamuvuoropäivinä on itsestä tuntunut, että kohtaus ja kuolema on lähellä, niin tunne ei kai sittenkään ole välttämättä kaukana totuudesta.
Mä olen aina ollut aamu-uninen, ja kuten moni muukin tässä ketjussa, olen virkeimmilläni ja energisin vasta illalla. Huomenna on herätys klo 5 kun lähden työmatkalle, eikä tietenkään nukuta yhtään, vaikka jätin tarkoituksella viime yön unet minimiin (noin 6 h), että alkais väsyttää nyt illasta. Mutta kun ei. Kammoan ajatusta mennä sänkyyn pyörimään ja odottelemaan unta, enkä usko että edes lukeminen tms auttaa, kun TIETÄÄ että kello soi jo viideltä. Nukahdan varmaan taas vasta kahden jälkeen ja olen väsynyt, turta, pahoinvoiva ja pahantuulinen koko huomisen päivän. Hieno homma, kun pitäisi olla pirteä ja iloinen palavereissa ja tavatessani uusia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua herätä pimeään tai edes hämärään. Sinä vuodenaikana herään vasta sitten kun on valoisaa eli joskus klo 8-10 välisenä aikana.
Minulle olisi ja siksi en ole työssä, jossa on aamuheräämisiä. Työt alkavat aina aikaisintaan klo 12.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En halua herätä pimeään tai edes hämärään. Sinä vuodenaikana herään vasta sitten kun on valoisaa eli joskus klo 8-10 välisenä aikana.
Marraskuussa nukut siis 24/7, koska silloin ei ole muuta kuin pimeää tai hämärää.
Kyllä tämä kansa uinuu sikeästi.
Hakevat unissaan vielä 5. Piikitkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesäaikaan kun taas kohta siirrytään niin silloin aamuherätykset on myrkkyä.
Melko yksin saa eläkeläisenä olla ja touhuta, kun nukkuu pitkät yöunet eikä ole valmis muiden eläkeläisten tavoin kukon laulun aikaan lähtemään mihinkään. Minkä ihmeen tähden eläkeläiset, joilla on koko päivä aikaa heräilevät kello 5-6 aikaan aamulla ja kiiruhtavat jo aamulla seitsemän aikaan lenkille tai aamukahville torille kavereiden kanssa ja sitten ovat lopun päivää puoli horroksissa, kun yöunet ovat jääneet liian lyhyiksi. Pitkät yhtenäiset yöunet ja hitaasti kiiruhtaminen ovat hyvä tapoja hoitaa eläkeiässä omaa terveyttään.
kun joudun heräämään joka aamu klo 7.30 lapsen koulun takia. Jos ei ole aamu-uninen tätä on vaikea uskoa, mutta minä voin pahoin koko päivän siis kuvottaa ja olen muutenkin ihan uuvahtanut. Jos saan nukkua puoli yhdeksään tai yhdeksään olen ihan kuin toinen ihminen :(
Eikä auta mitään vaikka otan päivätorkut ja menen ajoissa nukkumaan, että turha ehdottaa.
Tätä asiaa ei voi kellään edes valittaa, koska yleensä ihmiset joutuu heräämään paljon aikaisemmin. Tähän asti olen onnistunut järjestämään elämäni niin, että ei ole tarvinnut pitkiä aikoja herätä aikaisin. Mutta nyt on pakko.
Ja olen kyllä töissä, mutta en ota aamuja.