Lue keskustelun säännöt.
Saanko avautua lasten kokovertailusta?
06.09.2010 |
Avaudun tänne, kun ärsyttää, ja asia on kuitenkin mitätön. Meillä on kaverin kanssa samanikäiset lapset, ja hänellä on tapana vertailla lasten kokoja. Kaksi vuotta olen vertailua kuunnellut, mutta nyt alkaa kyllästyttämään.
Toinen lapseni on ikäisekseen lyhyehkö ja toinen pitkä. Molemmat ovat hoikkia. Lapset syövät aika terveellisesti ja liikkuvat paljon, joten heille ei vain kerry painoa. Neuvola ei ole huolissaan, koska kasvu on tasaista.
Kaverilla on aina ollut tapana vertailla lasten kokoja. Tapasimme viikonloppuna ja taas lapset täytyi asetella riviin ja ottaa kuva, jotta näkyy, miten kaverin lapsi on isompi. Kuvia esitellään aina ties kenelle ja kerrotaan, miten xx:n lapset ovat niiiiin pieniä ja meidän jo näin iso.
Joudun aina kuuntelemaan, miten kaverin lapsi on iso. 90 cm mittaisenakin hänen täytyi kuulemma käyttää 110 cm vaatteita, kun pienemmät eivät mahtuneet.
Viikonloppuna kuulin, että perheessä syödään paljon lihapiirakoita, hampurilaisia yms., joten ei ole ihmekään, että lapsi tukevoituu. Myös vanhemmilla on paino-ongelmia.
En tiedä, miksi asia edes ärsyttää. Jos joku tuntee ylpeyttä siitä, että epäterveellisellä ruualla lihottaa lapsensa, niin pitäisi tuntea ennemminkin sääliä. Harmittaa vaan, kun omat lapset ovat kaverin mielestä niin pieniä, ja kuvaamisella yms. aina korostetaan sitä. Kaveri ikäänkuin käyttää lapsiani oman itsetuntonsa pönkittämiseen, vaikka lapsissani ei mitään poikkeavaa olekaan.
Kiitos että sain avautua. Koko juttu on niin älytön, että pitäisi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta parin vuoden jälkeen on alkanut keljuttaa.
Kommentit (26)
Mulla on se ikäisekseen lyhyt lapsi ja kahdella lähimmällä kaverilla pitkät lapset. Mun lapsi on 115cm pitkä, kaverien lapset 125cm&130cm. Mun lapsi on näistä kolmesta vanhin ja ainoa joka ei pääse isojen laitteisiin huvipuistoissa, kun ei koko riitä :-( Kyllä on surettanut lapsen puolesta kun kaverit tekevät suuren numeron siitä, että heidän lapsensa pääsevät niihin isompien laitteisiin ja meidän ei. Että JOS mennään yhtä aikaa huvipuistoon, niin pitää tehdä heidän lapsille selväksi että käydään vaan VAUVOJEN laitteissa. :-( Pahoitin lapsen puolesta mieleni sitten niin, ettei todellakaan menty näiden lähimpien kaverien kanssa huvipuistoon lainkaan.
Mun kukkakeppi 7v ja kääpiö 9v ottivat suosiolla vielä minihupin, vanhempi sanoi että ei kuitenkaan uskalla mennä niihin isompiin laitteisiin ja pienempi peesasi. Ovat 125 cm molemmat. Terve itsetunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta vertailu on minusta hauskaa, siis ilman mitään arvostelua ja hämmästelyä. Minusta on jännä nähdä, miten vanhempien koko periytyy, samoin kuin muutkin piirtett. Ja puhun tietysti ööneen vain positiivisista tai neutraaleista jutuista, vaikka itse miettisinkin, että onpas lapsi saanut isänsä hörökorvat ;). Lapsen kuullen varsinkin ollaan suus supussa, ettei tulkitse arvosteluna.
Itselläni on kaksi poikaa, joista toinen keskikokoinen ja toinen pitkä, meillä periytyi esikoiselle miehen pituus (=ennemminkin lyhyys) ja minun sirohko rakenne, nuorempi sai taas minulta pitkät geenit ja mieheltä vantteran rakenteen :D
että heidän lastensakin PITÄÄ SITTEN MENNÄ VAUVOJEN LAITTEISIIN, niin ei siinä enää lapsen itsetuntoa kysytä. Ikää lapsilla 6v (kaikilla, omani vaan porukan vanhin) joten ei todellakaan voi vaatia että tuon ikäisen pitäisi vaan "ymmärtää" törppöä aikuista.
Omaan lapseeni puhe vaikutti siten, että hän pari päivää pohdiskeli miksi ei kasva. Huvipuistoissa halusi vain niihin laitteisiin, joihin pääsee vain aikuisen kanssa. Ikäistensä laitteet oli "vauvamaisia". Oli kyllä paha mieli toisen puolesta.
Mulla on se ikäisekseen lyhyt lapsi ja kahdella lähimmällä kaverilla pitkät lapset. Mun lapsi on 115cm pitkä, kaverien lapset 125cm&130cm. Mun lapsi on näistä kolmesta vanhin ja ainoa joka ei pääse isojen laitteisiin huvipuistoissa, kun ei koko riitä :-( Kyllä on surettanut lapsen puolesta kun kaverit tekevät suuren numeron siitä, että heidän lapsensa pääsevät niihin isompien laitteisiin ja meidän ei. Että JOS mennään yhtä aikaa huvipuistoon, niin pitää tehdä heidän lapsille selväksi että käydään vaan VAUVOJEN laitteissa. :-( Pahoitin lapsen puolesta mieleni sitten niin, ettei todellakaan menty näiden lähimpien kaverien kanssa huvipuistoon lainkaan.
Mun kukkakeppi 7v ja kääpiö 9v ottivat suosiolla vielä minihupin, vanhempi sanoi että ei kuitenkaan uskalla mennä niihin isompiin laitteisiin ja pienempi peesasi. Ovat 125 cm molemmat. Terve itsetunto?
vertailemaan vaikka miten aikuinen luulis sen vaan olevan viatonta hupia. Lapsen identiteetti ja itsetunto kehittymässä ja aikuinen tulee ääneen vertailemaan erilaisia ominaisuuksia! Fiksua?
Meillä lapsi ollut aina pieni, useat ovat muistaneet mainita, että kun äitikin on NIIN pieni että lapsestakin tulee pikkuruinen.
Aika uskomatonta aikuisilta ihmisiltä. Itseä ei pienuus ole haitannut, mutta pitääkö se lapselle sanoa. Eikö minun olisi pitänyt tehdä lapsia kun olen vain 152cm?
minulle hoki kaikki naapurin tädit ja sedät ja ties ketkä tuntemattomat lapsuuteni ja nuoruuteni, että hui, miten pitkä tyttö. Ja joka helvatan tilanteessa minua laitettiin seisomaan "Matin" tai "Pekan" kanssa selät vastatusten ja kauhisteltiin miten voinkaan olla samanikäisiä poikia pitempi.
Yksikään lapsi ei mulle koskaan pituudestani sanonut eikä mua ikinä esim koulussa kiusattu. Mutta mua kiusasi AIKUISET sillä jatkuvalla kauhistelullaan. Kaikki juhlat oli mulle aina yhtä painajaista.
En ymmärrä miksei äitini pistänyt tolle käytökselle stoppia, vaan antoi sen tapahtua :(
Lopettakaa siis se pituuksien vertailu pliis!!
t nainen 180 cm nykyään