Olen niin väsynyt tähän (riitelystä ja mielipahasta)
Mieheni arvostelee jatkuvasti kaikkea mitä teen tai olen tekemättä. Mun pitäisi laihduttaa (enemmän mieheni mielestä), kuntoilla mutta jos olen illalla jumpassa/salilla saan piilovittuilua kotiini tullessa ("nyt on kyllä äidin vuoro laittaa/tehdä kun se on ollut koko illan pois").
Kieltäessäni tv:n katsomista, herkkujen syömistä tai ohjatessani sään mukaiseen pukeutumiseen lapsille ja niiden protestoidessa menee mies lasten puolelle ("tarviiko sitä nyt koko ajan kieltää, tottakai saat mennä ohuissa trikoissa ulos, äitillä on taas vaan paha päivä").
Saan kuulla useita kertoja päivässä kuinka olen JATKUVASTI ja KOKO AJAN pahalla tuulella, mä ALOITAN aina riitelyn sekä ARVOSTELEN AINA vain miestäni.
Ollessani lasten kanssa kotona meillä on oikein mukavaa ja tavallista, asiat rullaa ja hommat hoituu ilman kiukkuja, mutta miehen ollessa kotona ilmapiiri on jo valmiiksi jänittynyt että ei tarvitse paljoakaan räjähtämiseen.
Huoh. Ei vaan jaksa. Kiitos kun luit tämän, auttoi jo paljon ;) Mulla on paljon ystäviä joiden ongelmia ja harmeja kuuntelen päivittäin mutta minun asioille heillä ei ole aikaa/kykyä/tai jotain.
Kommentit (6)
mutta oikeasti teidänkin kannattaisi mennä. Vaikuttaa siltä, että olette molemmat ihan hukassa noiden käyttäytymismallienne kanssa ja riidat toistuvat samankaltaisina.
mutta oikeasti teidänkin kannattaisi mennä. Vaikuttaa siltä, että olette molemmat ihan hukassa noiden käyttäytymismallienne kanssa ja riidat toistuvat samankaltaisina.
liian kiltti uhrautuja-tyyppi? Onko mies muuttuunut tuollaseksi vai onko ollut aina kova arvostelemaan sinua?
Äidit syyllistää itseään ihan tarpeeksi itsekin, ei siihen tarvita enää lisää arvostelua mieheltä. Lapset on puoliksi miehen, joten sun EI pitäisi tuntea syyllisyyttä jos jätät lapset välillä isänsä hoitoon!
Vaikka mies käy töissä ja nainen olis kotiäiti, niin viikonloppuisin pitäis tilanne olla ihan 50/50% eli molemmat on vastuullisia hoidosta jne...
Lapselle on erittäin haitallista jos vanhemmat koko ajan riitelee tai vähättelee toisen mielipiteitä, kasvatuksellisestikin olisi vedettävä yhtäköyttä ja oltava johdonmukainen......tsemppiä sulle, koittakaa nyt korjata tilanne tai hakekaa ammattiapua.
vaikka parisuhdeterapeutin avustuksella. Molemmat sais sanoa asiansa, ja sopisitte yhteisitä pelisäännöistä. Lasta ei saa käyttää välikappaleena ja vnhempien pitää vetää samaa linjaa. Tottakai eri mieltä voi olla kasvatus yms asioissa, mutta ne pitää keskustella ilman lasta selviksi.
kuulostaa niin tutulta!ex-mieheni oli juuri tommonen.saat sympatiani!
Vaikutat hankalalta nalkuttajalta joka on jatkuvasti lastensa tai miehensä kimpussa.