Mitä 4,5-vuotias tarvitsee?

Jos äiti on kovasti virikkeiden ja kontaktien tarpeessa, hän järjestää niitä myös lapselleen ja päin vastoin. Eikä siinä mitään. Turha kuitenkaan väittää, että me lennetään päivät pitkät happeningista toiseen, koska lapsi on niin aktiivinen.

lapsella kuuluukin välillä olla tylsää!!! Älkää ohjelmoiko lapsianne, antakaa kasvaa rauhassa ja kiireettömyydessä...

Ei yhdenkään lapsen tarvi olla jatkuvasti samanikäisten kanssa ja koko ajan olla touhuamassa jotain. En yhtään ihmettele miksi nykyään on kaikenmaailman adhd-lapsia kun lapset jo vauvoina totutetaan siihen, että aina pitää olla seuraa ja aina pitää olla menossa. Virikkeitä pitää tulla joka tuutista, jotta lapsesta tulee normaali. Lapselle riittää alle kouluikäisenä ihan hyvin kaverien seura kerhossa/leikkipuistossa parina päivänä viikossa. Omat sisarukset on myös mitä mainiointa seuraa lapselle. Kyllä ne ehtii sosiaalistua eskarissa ja koulussa. Vähän rauhallisempi ja virikkeettömämpi elämä tekis monelle lapselle oikein hyvää.

Sori, minulla ei usein hermot mene, mutta nyt meni. MITEN monta kertaa tällä palstalla pitää toistaa niinkin yksinkertaista elämän tosiasiaa kuin että LAPSET OVAT ERILAISIA. Heillä on erilaiset tarpeet. Se että minun Veetipetterilläni on erilainen luonne ja erilaiset tarpeet kuin sinun Aadajessicallasi, ei tee kummastakaan lapsesta, tai äidistä, yhtään huonompaa kuin toinen.

Ulospäinsuuntaunut lapsi tarvitsee aivan erilaisia virikkeitä kuin ujo ja hiljainen. Kummatkin lapset ovat silti aivan yhtä "oikeassa" tarpeineen.

Vattu sentään, jos ei noin simppeli asia mene mammoille perille.

lapsensa siihen, että koko ajan oltava jotain touhua ja menoa. Kun vauvasta asti raahataan lasta joka ainut päivä johonkin kerhoon ja harrastukseen niin oppiihan se lapsi siihen että aina on mentävä ja aina on oltava kavereita. Miten se osais edes tehdä muuta kun ei ole muuta nähnyt? Sitten huudetaan pää punaisena että meidän veetipetteri onkin erilainen, hän tarvitsee koko ajan virikkeitä, hän tarvitsee toimintaa. Ikävä kyllä asia on vaan niin, että veetipetteri ei vaan ole oppinut leikkimään yksin, ei olemaan ilman virikkeitä kun niitä on aina tullut joka tuutista ja oikein hakemalla haettu jos virikkeiden virta on meinannut hetkeksikään ehtyä. Loppujen lopuksi sillä sun veetipetterilläsi on ihan samat tarpeet kuin minun aadajessicallani. He tarvitsevat virikkeitä, mutta myös ihan sitä virikkeetöntä aikaa. Ei elämän tarvi olla jatkuvaa menoa ja meininkiä, aivoille tekee hyvää välillä raksuttaa tyhjää.

Ei yhdenkään lapsen tarvi olla jatkuvasti samanikäisten kanssa ja koko ajan olla touhuamassa jotain. En yhtään ihmettele miksi nykyään on kaikenmaailman adhd-lapsia kun lapset jo vauvoina totutetaan siihen, että aina pitää olla seuraa ja aina pitää olla menossa. Virikkeitä pitää tulla joka tuutista, jotta lapsesta tulee normaali. Lapselle riittää alle kouluikäisenä ihan hyvin kaverien seura kerhossa/leikkipuistossa parina päivänä viikossa. Omat sisarukset on myös mitä mainiointa seuraa lapselle. Kyllä ne ehtii sosiaalistua eskarissa ja koulussa. Vähän rauhallisempi ja virikkeettömämpi elämä tekis monelle lapselle oikein hyvää.

Sori, minulla ei usein hermot mene, mutta nyt meni. MITEN monta kertaa tällä palstalla pitää toistaa niinkin yksinkertaista elämän tosiasiaa kuin että LAPSET OVAT ERILAISIA. Heillä on erilaiset tarpeet. Se että minun Veetipetterilläni on erilainen luonne ja erilaiset tarpeet kuin sinun Aadajessicallasi, ei tee kummastakaan lapsesta, tai äidistä, yhtään huonompaa kuin toinen. Ulospäinsuuntaunut lapsi tarvitsee aivan erilaisia virikkeitä kuin ujo ja hiljainen. Kummatkin lapset ovat silti aivan yhtä "oikeassa" tarpeineen. Vattu sentään, jos ei noin simppeli asia mene mammoille perille.

lapsensa siihen, että koko ajan oltava jotain touhua ja menoa. Kun vauvasta asti raahataan lasta joka ainut päivä johonkin kerhoon ja harrastukseen niin oppiihan se lapsi siihen että aina on mentävä ja aina on oltava kavereita. Miten se osais edes tehdä muuta kun ei ole muuta nähnyt? Sitten huudetaan pää punaisena että meidän veetipetteri onkin erilainen, hän tarvitsee koko ajan virikkeitä, hän tarvitsee toimintaa. Ikävä kyllä asia on vaan niin, että veetipetteri ei vaan ole oppinut leikkimään yksin, ei olemaan ilman virikkeitä kun niitä on aina tullut joka tuutista ja oikein hakemalla haettu jos virikkeiden virta on meinannut hetkeksikään ehtyä. Loppujen lopuksi sillä sun veetipetterilläsi on ihan samat tarpeet kuin minun aadajessicallani. He tarvitsevat virikkeitä, mutta myös ihan sitä virikkeetöntä aikaa. Ei elämän tarvi olla jatkuvaa menoa ja meininkiä, aivoille tekee hyvää välillä raksuttaa tyhjää.

Tuo ärsyyntynyt kommenttini tarkoitti lähinnä sitä, että lapset todellakin ovat aivan erilaisia. Ulospäinsuuntautunut lapsi tarvitsee ja kaipaa kavereita, joiden kanssa pelmuta. Ei sellaiselle lapselle todellakaan riitä joku kaveri kaksi kertaa viikossa!

Ei kukaan lapsi tarvitse hoploppeja ja aikuislähtöistä virikettä ollenkaan, mutta lapsilähtöisiä virikkeitä kylläkin, sellaisia, jotka sopivat kyseisen lapsen temperamentille.

Minua ärsyttää yli kaiken se, että ujojen lasten vanhemmat dissaavat ulospäinsuuntautuneita lapsia ja päinvastoin. Onko aikuisen ihmisen oikeasti niin kovin vaikeaa ymmärtää, että eri lapsilla todellakin on eri tarpeet ja niitä tulee kuunnella! Jos lapsi kinuaa kavereiden perään, kavereita kannattaa silloin lapselle hankkia. Ulospäinsuuntautuneelle ja sosiaaliselle lapselle on kidutusta olla jatkuvasti pitkiä aikoja yksin. Samoin ujo ei nauti hälisevästä ihmisjoukosta pätkääkään. Kuunnelkaa lapsianne ja ymmärtäkää, että temperamenttierot obvat todellakin synnynnäisiä. Voitte lukea asiasta vapaavalintaisesta psykankirjasta anytime.

kun meidän Aadajessica on aina ollut virikkeiden perään, ja Veetipetteri taas mielellään leikkinyt yksinään? Samalla lailla on molempia viety kerhoihin ja harrastuksiin.