Lue keskustelun säännöt.
Lasten fyysisestä kurittamisesta (mun ja mieheni keskustelu aiheesta, kommentoikaa)
04.09.2010 |
Kävimme miehen kanssa keskustelua lasten kurittamisesta.
Myönnän, että mun 5-vuotias on ollut viimeaikoina hyvin rasittava. Mitään asiaa ei kerralla voi totella. Tänäänkin oli ihan perustilanne: lapsi repii pipostaan irti kuvaa, melkein irtoaa. Pari kertaa kielsin ja sitten otin tytön käden pois ja sanoin aika tiukasti.
Mies myöhemmin sanoi, että olisi tehnyt mieli antaa luunappi. Mä suutuin ihan täysin. Miehen mielestä tollanen pieni ruumiillinen kuritus on ihan paikallaan. Eli pienet korvatillikat tai luunapit on ihan tärkeä osa kasvatusta. Että hänkin on niitä lapsena joskus saanut, ja ihan hyvää teki. Ei jäänyt traumoja jne.
Mun äidillä taas oli tapana antaa piiskaa ja vetää tukasta. Kun olin teini ja se itki ja pyyteli anteeksi meiltä lapsilta se sanoi, että "mun äiti hakkas mua vielä enemmän kun mä teitä. mäkin lupasin etten hakkaa lapsiani, mutta en voinu sille mitään. tekin hakkatte omia lapsianne ihan niin kun mä teitä".
Kun sitten sain oman lapsen, pelkäsin ihan tosissani, että mä tulen satuttamaan sitä. Mun kanta on ihan ehdoton: mä en tahallani satuta mun lapsia. Mä en keksi mitään perusteluja luunapille. Ainut syy niiden antamiseen on varmaan siinä, että vanhempaa itseään ärsyttää niin kamalasti.
No mä sanoin sitten miehelle, etten ikinä anna sille anteeksi jos se satuttaa mun tyttöä. Siihen mies vastasi, että sun lapsi onkin nyt niin helppo, että tuskin sille tarvii luunappeja antaa. Mutta joitain villejä poikia ei voi kasvattaa ilman, että niitä fyysisesti kurittaa.
Miehen mielestä mä olen ihan totaalijyrkkä kannassani. Että niputan suotta piiskaamisen ja tukistamisen pikku tillikoiden kanssa samaan sarjaan. Ja että lapsen fyysinen koskemattomuus on maailman historiassa tuore juttu. Aina muksuja on kuritettu fyysisesti...
Mun mielestä taas lasta ei saa tahalleen satuttaa. Siinä ei oo mitään järkeä. Rajoja voi asettaa. Mulle se raja menee siinä, että jos lapsi vaikka riehuu, otan lapsen "jumilaan", eli nappaan syliin ja pidän väkisin aloillaan. Tai joskus otan napakasti kädestä kiinni samalla kun komennan. Miehen mielestä toi ei niiiiin tule riittämään poikalapsien kanssa.
Kommentoikaa!
Kommentit (17)
mutta mun mielestä kädestä nappaaminen ja väkisin paikallaan pitäminen on ihan samalla tavalla ruummiillista väkivältaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mun mielestä kädestä nappaaminen ja väkisin paikallaan pitäminen on ihan samalla tavalla ruummiillista väkivältaa.
on se, kun teon tarkoitus on satuttaa.
jotka vaan maanittelee lasta kerta toisensa jälkeen. Ikäänkuin lapseen ei saisi koskea ollenkaan. Kyllä se lapsi tarvitsee silloin sen, että aikuinen ihan fyysisesti tulee ottamaan lapsen pois pahanteosta.
Jotkut ihmiset myös tuntuvat ajattelevan, ettei lapselle saa koskaan tulla paha mieli.
Anteeksi, mutta kyselen vain kun puhuit "minun tytöstäni".
on se, kun teon tarkoitus on satuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on se, kun teon tarkoitus on satuttaa.
Tähän kategoriaan ei ainakaan luunappi kuulu.
Pitää lapsi paikoillaan? Ohjata lapsi johonkin suuntaan? Kyllä luunapin tarkoitus on aiheuttaa fyysistä kipua. Eihän se tietenkään mikään suunnaton tuska ole, mutta sehän sen tehtävä on. Vai ilahtuisitko, jos mä tulisin antamaan sulle luunapin?
Hakkaamista en hyväksy. Jos lapsi toistuvista kielloista huolimatta jatkaa toimintaansa, esim. lyö sisarustaan ja nauraa, voi pieni tarttuminen tai tukistus katkaista tilanteen. Jos satutat, sinuakin voi sattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luunappi olisi ollut tuossa tilanteessa ihan paikallaan. Lopettakaa jo se jeesustelu.
mutta mun mielestä kädestä nappaaminen ja väkisin paikallaan pitäminen on ihan samalla tavalla ruummiillista väkivältaa.
Onko sulla vaan jotain ylikilttejä lapsia, jotka ei koskaan kokeile rajojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunnusmerkistön ja korkeimman oikeuden ratkaisujenkin mukaan ovat rikoksia.
Tämä holding-ote, mistä aloittaja puhui, on hyvin tehokas keino myös ylivilkkaiden poikien kanssa.
Nimim. kokemusta on
Siis mikäli mennään äärimmäisiin tilanteisiin. Totta kai ensin kokeillaan puhetta ja neuvottelua. Aina se ei auta vaikka kuinka napakasti selität tai kiellät. Aikuisten maailmasta esimerkkejä: joku alkaa hullun lailla riehua lentokoneessa, heiluu veitsen kanssa tms. Kyllä se väkisin yritetään sitoa paikalleen, niin ettei voi vahingoittaa toisia. Vaikka sitten sattuisikin. Samoin poliisi käyttää kiinniotoissa lamautinta. Hysteerisen paniikin valtaan joutuneen ihmisen voi pysäyttää napakka läpsy poskelle: nyt rauhoitut, ennen kuin tulee vahinkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mina en myoskaan hyvaksy fyysista kurittamista. Meilla on kaksi poikaa ja myonnan etta joskus tarvitsee ohjata toinen pojista kadesta pitaen pois tilanteesta mutta loymista, repimista ja piiskaamista en hyvaksy.
Seurauksena tottelemattomuudesta meilla on jaahylle laittaminen, ja jos ei vielakaan totella niin sitten menee lempi tavaroita tai peleja jaahylle. Mahdollisuutena on myos lempi harrastus tai kylaily menossa jaahylle. Uhkauksissa taytyy myos olla varovainen, koska jos kaytos jatkuu niin uhkaus taytyy toteuttaa... kuika usein olenkaan leluja kaivanut salaa roskiksesta:), mutta nopeasti opitaan jos pojan laitta itse heittamaan lempi pelin roskikseen (aari tapauksissa).
Meilläkin napataan lapset jäähylle syliin tai jäähytuoliin, jos ei muuten usko. Eihän se satu, mutta kun jäähyaika sovitetaan lapsen iän mukaan, se on oikein tehokas, mutta väkivallaton rangaistus. Nykyiset lastensuojelulaitkaan ei hyväksy lapsen fyysistä kuritusta, luunapit ja tukkapöllyt mukaan lukien! Enkä tajua, miten kukaan vanhempi VOI tarkoituksella tuottaa omalle lapselleen kipua. Vanhemman kuuluu hillitä ittensä vaik kuinka olis ärsyttävä penska!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lapsi voi oppia etta toisia ei saa satuttaa, jos hanta satutetaan / fyysisesti kuritetaan? Jos esim, lapsi lyo ja potkii toista lasta puistossa, vanhempi menee valiin ja sanoo ei saa potkia ja antaa luunapin??? Miten lapsi voi oppia etta toisia ei saa satuttaa? Fyysisesta kurittamisesta lapsi oppii, etta jos toinen tekee jotain mita han ei hyvaksi, tata toista lasta voi vahan satuttaa etta taas tehdaa niin kuin mina haluan...
joskus pikkaisen tukistaa, ja jopa niin, että vähän tuntuu.
Katsokaa mallia eläinmaailmasta, jos pentu esim emää puree, niin emä nippasee takaisin, ja näin pentu oppii.
En missään nimessä hyväksy pahoinpitelyä, mutta miettikää nyt hyvät ihmiset mihin tämä maailma menee, ja katsokaa vaikka koulumaailmassa millaisia jo valtaosa tämän päivän koululaisista on. Ei käytöstapoja, ei kunnioitusta toisia ihmisiä kohtaan.
Minä olen sitä mieltä, että kun ovat tulleet nämä ns. yli-pehmeät arvot, niin samalla kurittomuus ja häiriökäyttäytyminen lisääntyy.
Ja kyllä olen myös sitämieltä, että rakastaa ei voi liikaa, eikä syli istumisesta kulu:)
mä voin myöntää että olen muutaman kerran ottanut ns. niskavilloista kiinni kun tuntuu että mikään ei mene perille. Pihalla olen myös ottanu haalarin selkämyksestä kun lukuisista kielloista huolimatta yrittää juosta autotielle. luunappia en kyllä ole antanu eikä tulis kyllä mieleenkään. Kyllä joku roti olla pitää!
oikeassa tässä.
Toisaalta, mä en pidä sitä aivan hirveänä asiana, jos joku luunapin antaa, vanhemmatkin on vain ihmisiä. Mutta syy ruumiilliseen kuritukseen on juuri tuo, jonka kirjoitit.