Oletteko naiset kateellisia teitä kauniimmille naisille

jos on luonnonkaunis ja mukava, jalat maassa tyyppi, niin ei mitään. Jos on kaunis, esim. tekotissit, tekoripset ja asenne sellainen, että katsokaa minua. Silloin minua alkaa jostain syystä nyppiä, en tiedä miksi ja onko se kateutta. En näytä sitä mitenkään, koska minusta tuntuu että sellaiset tyypit haluavat naisten olevan kateellisia heille. Toisaalta se menee nopeasti ohi ja olen sitten sujut sen asian kanssa. Olen itse luonnonkaunis ja yleensä se nätein huoneessa, mutta en sitä korosta mitenkään. Tiedän että olen joku päivä itsekin ruma ja vanha. En elä itse ulkonäköni kautta.

Minua kun sellaiset tälläytyjät lähinnä huvittavat. En kyllä kadehdi heitä mitenkään. :)

t. toinen luonnonkaunis

jos on luonnonkaunis ja mukava, jalat maassa tyyppi, niin ei mitään. Jos on kaunis, esim. tekotissit, tekoripset ja asenne sellainen, että katsokaa minua. Silloin minua alkaa jostain syystä nyppiä, en tiedä miksi ja onko se kateutta. En näytä sitä mitenkään, koska minusta tuntuu että sellaiset tyypit haluavat naisten olevan kateellisia heille. Toisaalta se menee nopeasti ohi ja olen sitten sujut sen asian kanssa. Olen itse luonnonkaunis ja yleensä se nätein huoneessa, mutta en sitä korosta mitenkään. Tiedän että olen joku päivä itsekin ruma ja vanha. En elä itse ulkonäköni kautta.

Minua kun sellaiset tälläytyjät lähinnä huvittavat. En kyllä kadehdi heitä mitenkään. :)

t. toinen luonnonkaunis

mutta varakkaille kyllä. Ja sellaisille, jotka tekevät omaa unelmatyötään.

kauneushan on kyllä ihan katsojasta kiinni, mutta harvempi ainakaan näin aikuisiällä on mitenkään erityisen kaunis, siis kun en liiku missään mallien parissa. Ei siis tarvitse kamalasti kadehtia, jos jollain on nätti naama, niin sitten sillä on jenkkakahvat, tai jotain muuta. Jos olisi mallitoimistossa töissä niin olisi varmaan hankalampaa.

En ole.

Pidän itseäni kauniina, erittäin kauniina.

Suuret silmät ja pitkät silmäripset. siro.



no joo, silmäpussit minulla on ollut aina. kauniimpiakin on paljon.

Ihailen kauniita ihmisiä, en kadehdi, koska ole mielestäni itsekin kaunis.

kateus tulee esille usein negatiivisesti? itse jos olen kateellinen, niin silloin nimenomaan pidän tästä henkilöstä. ihailen häntä ja haluaisin joitain hänen ominaisuuksiaan itsellenikin. minulla onkin muutamia tällaisia kavereita, jotka ovat kauniita, mukavia, todella taitavia joissain asioissa, tekevät unelma työtään jne..

ei tulisi mieleenkään puhua pahaa ihmisestä jota kadehdin, päinvastoin, saatan kehua häntä muillekin.

oppiarvoltaan myös esim. väitellyt tohtori tms.

Ja kaksi kaunista lasta, rivari, kaksi volvoa, takka ja upea aviomies, joka on hyvä sängyssä ...



Siirryn takavasemmalle, kun tapaan tällaisen naisen. Menen nurkkia pitkin.

kateellinen.



Kun kauniit saa aina huomiota miehiltä ja minä en.

Olen melkein itsemurhan partaalla. EN vaan kestä olla tavallinen.

Olen itse aina ollut "kaunis", en koe sitä hyvänä. Monelle miehelle olin nuorempana vain "saavutus" eikä kukaan ottanut vakavasti. Työelämässä olen kokenut syrjintään erityisesti vanhemmilta naishenkilöiltä, tavallisen näköiset työkaverini eivät ole samaa kokeneet (asiasta josksu keskusteltu). Tai tuntuu että nuo naiset pitävät minua aivottomana hupakkona koska olen nätti.



Mutta olen kateellinen onnellisille ihmisille. Sellaisille joilla on onnellinen parisuhde, kaunis koti, varaa matkustaa ja paljon ystäviä...Maailmassa kun on monta paljon tärkeämpää asiaa kuin ulkonäkö.

en voi sanoa että olisin kateellinen itseäni kauniimmille ihmisille,koska en oikeastaan osaa muodostaa kenestäkään íhmisestä mielipidettä ulkonäön perusteella ( en edes itsestäni). saattaa kuulostaa oudolta, mutta mä en ole koskaan nähnyt ketään muista kauniimpaa tai rumempaa ihmistä, musta kaikki on yhtä kivan näkösiä. ihan oikeasti, ei kukaan julkkis tai normi ihminen oo aiheuttanu mussa tuntemusta "onpa kaunis!" tai "hyi vittu mite ruma".



mutta olen kateellinen itse ihmisistä, esimerkiksi exästäni. minusta on vaikeaa nähdä häntä toisen kanssa ja olen kateellinen ko. henkilölle. ilmenee siten etten puhu sille ämmmälle, se on ilmaa mulle.

..kaunein... toinen rinta on poissa, painoa on vähän väärissä paikoissa..ikääkin on...mutta OLEN TYYTYVÄINEN ELÄMÄÄNI...

en ole



Olen varmaan jotenkin sairas, kun en kadehdi kauniita naisia.

Pitäisi varmaan hakeutua hoitoon. kaikki muut naiset näyttävät olevan piruja kauniillee ihmisille.

Itse tykkään itsestäni, toisinsanoen mielestäni minulla on aika täydeellinen vartalo ja nätti naamakin ja lisäksi olen keskinkertaisesti älykäs ja ahkeruudella olen tuolla keskinkertaisella älyllä aina pärjännyt eritttäin hyvin, eli kaikki stipendit on kahmittu kotiin.



Kunnioitan kauniita ihmisiä, koska olen huomannut että kauniita naisia kiusataan ja heille ollaan julmia. aika kova pitää olla jotta jaksaa rumien aja tyhmien ja laiskojen pahuuden.

olen, mutta se ei ilmene mitenkään negatiivisesti, vaan pelkästään hiljaisena ihailuna. Jos tyyppi on tuttu, saatan kysellä esim. mistä on ostanut jonkun vaatteen, missä käy kampaajalla tai miten treenaa.



On kai voimavara, että en ole ikinä ajatellut pahaa ihmisistä, joilla on joku minua paremmin. Enemmänkin se luo uskoa, että itsekin voi saavuttaa hyvää elämässä.

Mutta vain idiootit miehet lähestyvät minua. Olen ollut pitkässä suhteessa komean miehen kanssa, mutta hän oli niin mustasukkainen, että suhde oli lopetettava.

Nykyään arvostan eniten sisäistä kauneutta, joka on mielestäni aitoutta, hyvyyttä, rehellisyyttä.

En ole kateellinen kenellekään mistään.

Tuollaiset silikoniblondit, tekohiukset, tekoripset ja muut feikit ovat mielestäni ihan aidon rehellisesti naurettavia.

En ikinä haluaisi mitään feikkiä itseeni.

Olen kanssa "kaunis",persoonallisella tavallani.Saan huomiota kun kävelen tuolla ja olen tämän asian takia joutunut miespuoliset kaverit karsimaan elämästäni koska lähes poikkeuksetta mieskaverit ihastuvat ja haluaisivat enemmän,olivat sitten vapaita tai varattuja...todella raivostuttavaa.Tuntuu että joutuu tuolla kodin ulkopuolella kävelemään niin ettei ketään ihmistä/miestä viitsi edes vilkaistakaan kun pelkään että tulevat pyytämään numeroa tai kahville,ahdistun siitä nykyisin.



ei kivaa :(

No just. Eihän tolla asenteellakaan liikuntakaan kannata! Aina tulee joku joka on sua parempi juoksemaan, hyppää korkeammalle.. -Miksi edes yrittää?



Miksi joku ei saisi hankkia tekotissejä jos haluaa?

Tai minä: joka haluan isot lurpat pienemmiksi ja kiinteämmiksi? ;)



Minusta on hauska jos näkee naisen joka panostaa ulkonäöllisesti itseensä.

Itse rakastan liikkua ja baarissa käytän paljastavaa paitaa.

Irtoripsiä olen joskus vappuna käyttänyt, minä pidän muista erottuvia naisia ihanan itsenäisinä ja rohkeina.

Sehän niissä "luonnonkauniissa" onkin erona!

Luonnonkauniit ei uskalla, tavallaan riittää että on sulosin huoneesta mutta kyllä jalat laittaa tutisemaan jos sielä onkin muulla tavalla KAUNIS nainen.

Sitten mennään ja haukutaan erottuvia ihmisiä, eihän kauniin TARTTE meikata -sekö on meikkaamisen syy? Kauniit ei niin tee?



En käsitä miksi toista ei saa pitää kauniina; jos sillä on rakennekynnet tai hiuslisäke. Mitä kamalaa siinä on?



Oma naiseus kestää kyllä muitten naisten ulkonäön.

mutta kauneutta on mielestäni myös tyylikkäästi pukeutuminen ja siitä olen kyllä kateellinen, siis, että jotkut sen taitavat.



Toisinaan myös varakkuudesta.

Juu, tiennyt jo lapsena että kaikki kuollaan, pitäisikö kaivaa kuoppa valmiiksi ja ostaa arkku?



Arvokas voi olla kun perse häviää painovoimalle, mutta on naisia jotka pukeutuu nuorekkaasti ja hauskasti eläkeläisenäkin, esim. Aira Samulin.



44

Ilmenee niin, että tunnen itseni entistä rumemmaksi, luuserimmaksi ja nolommaksi. Mikä tietenkin ahdistaa ja masentaa.

ollut nuorena/(ehkä vieläkin, 35-vuotiaana) kaunis ja tiedän, mitä se on.



Kauneus ei tuo mitään lisäarvoa, ainoastaan unelmien miestä on helpompi etsiä, koska he tulevat itse luokseni ;) Mutta liika on aina liikaa. Nuorempana inhosin sitä, että missä ikinä kuljin tai työskentelin tai opiskelin, miespuoliset tuttavat paljastuivat minusta "sillä tavalla" kiinnostuneiksi. Se tuntui jotenkin tympeältä :P



Naispuoliset kaverit kadehtivat suoraan tai matkivat monissa jutuissa, osa dissasi baariporukasta pois, koska kuulemma vein aina kaikki miehet. (Ei, en ole hutsuillut monen miehen matkassa todellakaan, olen itse asiassa ollut elämäni aikana vain kolmen miehen kanssa sillai). Tosin moni minut tunteva pitää minusta luonteeni vuoksi. Olen siis nöyrä, en korosta itseäni tai ulkoisia ominaisuuksiani. Osaan kannustaa ja kehua muita, empaattinenkin olen.



Monissa tilanteissä (työpaikalla, opiskellessa) uudet tuttavuudet toteuttivat ulkonäköni perusteella minussa jonkinlaista ennakkoluuloaan, mikä on johtanut jälkikäteen seuraavanlaisiin päivittelyihin kuten: "Sähän oletkin ihan älykäs!?", "Siis oletko KTM??" Hm, loukkaavaa? Ja todella, kuten joku aiemmin totesikin, työpaikkojen vanhemmat naiset usein ovat kokeneet minut hupakkona.





Lisäisin vielä lopuksi, että se, joka keskittyy ainoastaan ulkonäköönsä, tulee romahtamaan, sillä aina on ja tulee lisää vielä kauniimpia, nuorempia ja fiksumpia. Onnellisuus ja tasapaino rakentuvat jostakin ihan muusta.



Tsemppiä meille kaikille upeille, erilaisille, uniikeille, persoonallisesti ihanille, monenlaisille naisille!!!