ei kai seurakunnan kerhoissa yleensä puhuta jeesusjuttuja?!?
Lapsi tarvii päivä kerho paikan eikä täälllä oo kun seurakunnan kerhoja. Ei kai niissä joudu kuunteleen mitään jeesusjuttuja tai rukoilemaan?
Kommentit (16)
niin ei sieltä varmaan voi vaatia uskontojuttuja poiskaan.
tota sun asennetta. Kyllä seurakunnankerhoissa tottakai puhutaan Jeesuksesta ja raamatun jutuista ja myös rukoillaan. Mutta ainakin täällä enimmäkseen kerhoaika on vapaata leikkiä ja askartelua ei mitään pienten raamattupiirejä :)
Rukouksia? Raamatun kertomuksia? Virsiä? Julistavaa puhetta Jumalasta? Mitä muuta? Miten suhtaudutaan muihin tapoihin uskoa?
Onko sellaisia lapsille?
tota sun asennetta. Kyllä seurakunnankerhoissa tottakai puhutaan Jeesuksesta ja raamatun jutuista ja myös rukoillaan. Mutta ainakin täällä enimmäkseen kerhoaika on vapaata leikkiä ja askartelua ei mitään pienten raamattupiirejä :)
hengellisiä lastenlauluja. Eipä siellä ole juuri puhuttu muista tavoista uskoa, koska oletus on että kaikki kerhoon osallistujat ovat evankelis-luterilaisia kristittyjä.
Ja se pitää kertoa ihan pienille lapsille ennen kuin ehtivät kuulla harhaopeista!
mutta vastaisiko pyhäkoulu sitä, mitä olet hakemassa?
Siinä koko aika on yleensä hengellistä ohjelmaa, tosin ihan lopussa voi olla sellaistakin leikkiä, johon ei liity mitään uskonnollista, mutta useimmiten myös lopun piirustus/väritys/askartelutehtäviin sisältyy jotain uskontoon liittyvää.
Päiväkerho kestää yleensä 2-3 tuntia, josta uskonnollinen osuus on ehkä 15-20 min ja loput sitten ihan sellaista leikkiä ym. jota olisi myös ei-uskonnollisessa päiväkerhossa.
Nykyisin koulutus näyttää kestävän 2-3 vuotta, mutta aikaisemmin sen saattoi suorittaa selvästi lyhyemmässä ajassa (muistaakseni vuodessa). Toki jossain seurakunnissa saattaa olla palkattuna määräaikaisina henkilöitä, joilta tuo koulutus puuttuu. Toisaalta joskus taas kerhotäti voi olla esim. lto, joka haluaa tehdä osa-aikatyötä omien lasten ollessa pieniä.
Yleensä ovat lastenohjaajia eli ovat käyneet 3 vuotisen lapsi- ja perhetyönperustutkinnon. Kyseisessä koulutuksessa on myös paljon muutakin kuin uskonnollista kasvatusta. Samaisella koulutuksella pätevöityy myös esimerkiksi päiväkotiin lastenhoitajaksi.
MEidän tyttö sai kerhopaikan srk:n kerhosta. Pidin tosi kivana juttuna. Kuitenkin kävi ilmi, että lapset käsittelevät yhdessä toistensa perheiden murheita, esim. avioeroja, alkoholiongelmia, vakavia sairastumisia ja mahdollisia kuolemantapauksia. Kun kehtasin esittää epäilykseni näiden asioiden spekuloinnista neljävuotiaiden kanssa, minuun suhtauduttiin hyvin halveksuen tyyliin: "kyllä kuolema ja sairaus ja ongelmat ovat osa elämää ja lasten sietää siihen tottua". Minusta neljävuotiaiden tehtävä ei ole murehtia kenenkään toisen ongelmia ja jos omalle kohdalle jotain murhetta osuu, niin siitä selvitään rakastavan tukiverkoston avulla. Niin ja vielä epäilystäni provosoituneena kerhotäti sanoi tiukasti, että myös pääsiäistarina ristiinnaulitsemisineen kuuluu kerhon ohjelmaan.
Sanallakaan ei minua, huolestunutta äitiä yritetty kannustaa. Ei ensimmäistäkään "emme me tietenkään aio lapsia pelotella"-kommenttia, vain tiukka ja ylimielinen ilme naamalla. Meidän lapselta jäi nyt ehkä ihan hyvä kerho väliin.
Nimimerkki, edelleen ketuttaa
ettei ole vaihtoehtoja. Jos haluaa lapsensa kerhoon, pitää hyväksyä ristiinnaulitsemiskertomukset ja muut vähemmän pelottavat uskontohöpötykset.
Vaatikaa kaupungilta tavallisia kaupungin ylläpitämiä kerhoja, joissa ei tehdä lähetystyötä! Lähetystyö on olennainen osa seurakunnan kerhoja, ja niin pitääkin olla!
ettei ole vaihtoehtoja. Jos haluaa lapsensa kerhoon, pitää hyväksyä ristiinnaulitsemiskertomukset ja muut vähemmän pelottavat uskontohöpötykset.
Srk:n päiväkerhoissa rukoillaan joka kerta ja joka kerran ohjelmaan kuuluu myös jokin raamatunkertomus.