"pelottaa" kertoa ystäville että olen tullut uskoon OV
Kuitenkin asia on niin tärkeä ja iloinen ja kokonaisvaltainen (minulle) että en sitä halua salaillakaan. Ja kai sen muuttuneesta käytöksestä huomaa...
Mitäs tuumaisitte, rakkaat palstamammat, jos joku hyvä ystäväsi kertoisi yhtäkkiä tulleensa uskoon?
Sen jälkeen _ei_ tuputtaisi uskoa, mutta saattaisi joskus kertoa muiden asioidensa lomassa ihan normaalisti myös uskonelämänsä asioita, esim. että on menossa johonkin kokoukseen tms. Ja toisi uskonsa positiivisesti esille, esim. kertomalla kuinka se muutti omaa elämää positiivisella tavalla.
Muuten olisi sama vanha itsensä, paitsi että läheisistä (ilkeämielinen) juoruaminen loppuisi/vähenisi, baareissa ei enää haluaisi käydä (tai jos kävisikin niin ei juuri joisi, ehkä yhden tai kaksi koko iltana) ja kiroilu yms. loppuisivat.
No?
Kommentit (33)
Muuten olisi sama vanha itsensä, paitsi että läheisistä (ilkeämielinen) juoruaminen loppuisi/vähenisi, baareissa ei enää haluaisi käydä (tai jos kävisikin niin ei juuri joisi, ehkä yhden tai kaksi koko iltana) ja kiroilu yms. loppuisivat. No?
itsellesi tavan kokea itsesi paremmaksi kuin muut. Ei tule tippumaan sympatiaa, jos tää asenne tihkuu läpi.
paheksuisin muita jos ovat menossa baariin tms. yritin vaan miettiä asioita, joista saattaa nähdä eron entiseen (omasta käytöksestäni) eli siis mun kohdalla ne ulospäin näkyvät muutokset ovat noita mainitsemiani. Niitä minä itse harrastin ennen mutta nyttemmin en enää koe tarvetta/halua niihin.
ap
Muuten olisi sama vanha itsensä, paitsi että läheisistä (ilkeämielinen) juoruaminen loppuisi/vähenisi, baareissa ei enää haluaisi käydä (tai jos kävisikin niin ei juuri joisi, ehkä yhden tai kaksi koko iltana) ja kiroilu yms. loppuisivat. No?
itsellesi tavan kokea itsesi paremmaksi kuin muut. Ei tule tippumaan sympatiaa, jos tää asenne tihkuu läpi.
nro seven,kutsuma nimeltään seiskan suppilo.
nro seven,kutsuma nimeltään seiskan suppilo.
Eipä silti ole kovinkaan monen kanssa tullut puheeksi.
En julista sitä, mutta en peittelekään.
että kaikkia ystäviä ei voi pitää, kun tulee uskoon ja elämä muuttuu. Niiden mielestä, jotka haluavat ryypätä ja puhua paskaa, tulet olemaan tekopyhä, koska on niin ärsyttävää, että jonkun elämä voi muuttua parempaan suuntaan.
Onneksi uskoontulon myötä hyvät ystävyydet voivat syvetäkin, koska uskoon kuuluu myös lisääntyvä ystävällisyys, palvelualttius ja rehellisyys. Ja lisäksi tulet löytämään paljon uusia ystäviä seurakunnan piiristä.
Mitäs tuumaisitte, rakkaat palstamammat, jos joku hyvä ystäväsi kertoisi yhtäkkiä tulleensa uskoon?
voi johtua jostain sairaudesta tmv.
etNiiden mielestä, jotka haluavat ryypätä ja puhua paskaa, tulet olemaan tekopyhä, koska on niin ärsyttävää, että jonkun elämä voi muuttua parempaan suuntaan.
muuttuu parempaan suuntaan. Se on ärsyttävää, jos kyseinen henkilö on sen jälkeen sitä mieltä että minun oikein mukava elämäni on alempiarvoisempi hänen uuden elämänsä rinnalla.
Itse olen täysi ateisti, enkä koskaan käy baareissa, puhu toisista pahaa saati kiroile. Tämä kaikki johtuu käsittääkseni kotikasvatuksestani, eikä uskonnosta tai sen puutteesta.
ei-uskovien ystävieni elämää alempiarvoisena kuin omaani...?
Et suinkaan itse ajattele niin, ja jos, niin miksi?
ap
etNiiden mielestä, jotka haluavat ryypätä ja puhua paskaa, tulet olemaan tekopyhä, koska on niin ärsyttävää, että jonkun elämä voi muuttua parempaan suuntaan.
muuttuu parempaan suuntaan. Se on ärsyttävää, jos kyseinen henkilö on sen jälkeen sitä mieltä että minun oikein mukava elämäni on alempiarvoisempi hänen uuden elämänsä rinnalla.
Jos olisit vaikkapa kiinnostunut joogasta tai zen-buddhismista, se olisi kaikkien mielestä cool.
itse en ollut ;D
Ai miksi pitäisi kertoa.. no minä yleensä puhun hyvien ystävieni kanssa kaiken(laista) minkä koen elämässäni tärkeäksi. Miksi salaisin tämän, joka on mulle ehkä elämäni tärkein asia? En siis aio ketään alkaa Raamatulla päähän lyömään, tai tuputtamaan uskoa.
ap
Itse olen täysi ateisti, enkä koskaan käy baareissa, puhu toisista pahaa saati kiroile. Tämä kaikki johtuu käsittääkseni kotikasvatuksestani, eikä uskonnosta tai sen puutteesta.
Öö.. missäköhän mä olen sanonut että pidän/pitäisin ei-uskovien ystävieni elämää alempiarvoisena kuin omaani...?
Oikea ystävä kestää sen, että toinen löytää uskon, ja on iloinen siitä. Ne vähemmän tärkeät ystävät joutavatkin jäädä, jos tuon takia hylkäävät.
Mielestäni on suoraselkäistä seistä valintojensa takana ja olla sitä mitä on. Jos kokee että uskonasiat ovat totta omassa elämässä ja haluaa elää niiden periaatteiden mukaan, se on kunnioitettavaa. Mitäs sitä salailemaan.
koska olet selvästi joutunut jonkun sellaisen ryhmän käsiin, jotka manipuloi sua. SUlle on annettu sääntöjä, joita "uskovaisen pitää" noudattaa. Sut on saatu uskomaan, että "elämäsi on muuttunut positiivisella tavalla" uskon takia, juuri siksi, että et tee sitä tai tätä ja noudatat sääntöjä.
Oikea usko ei ole sellaista. Oikea usko ei ole sääntöjä eikä kieltöjä, se on asioita joita sinä haluat tehdä koska ne välittävät sinun Jumalalta saamaasi rakkautta muille. Näitä asioita ei voi tyhjentää mihinkään sääntöihin tai kieltoihin, ei juoruiluun ei baareihin ei alkoholiin ei kiroiluun. Ne on aina mietittävä kerta kerralta uudelleen. Uskovaisissa pätee valitettavasti se, että kun joku antaa sulle sääntöjä, seuravaksi se yleensä pyytää rahaa. Ole varovainen.
TÄmä on uskovaisen näkemys.
on ystäväsi jos sinä väität hänestä asioita,etkö nyt itse hauku juuri ystävääsi kuvaleimalla hänestä negoja asioita vai onko kyse nyt siitä että olet samanlainen kuin kuvailemasi henkilö?Jotenkin vinksahtanut tää kirjoitus..
kuuluuko jonkun uskonnäkemykseen paskanpuhuminen ja kännääminen. Kyse ei välttämättä ole lahkosta jos joku kokee ettei tarvitse ko. asioita.
ex-lahkolainen
Olen tullut uskoon ihan itsekseni, en ole (vielä) ollut edes minkään seurakunnan kokouksissa (menossa kyllä lähiaikoina)
Joten kukaan ei ole minua määräillyt mitä saan tehdä ja mitä en, ihan Raamattua lukemalla ja sydämeni ääntä seuraamalla (nykyään) olen tullut siihen tulokseen että baareissa käyminen, kiroilu, p*skanjauhanta ei enää tunnu hyvältä omalla kohdallani, ja niitä haluan vähentää/lopettaa.
ap
koska olet selvästi joutunut jonkun sellaisen ryhmän käsiin, jotka manipuloi sua. SUlle on annettu sääntöjä, joita "uskovaisen pitää" noudattaa. Sut on saatu uskomaan, että "elämäsi on muuttunut positiivisella tavalla" uskon takia, juuri siksi, että et tee sitä tai tätä ja noudatat sääntöjä.
Oikea usko ei ole sellaista. Oikea usko ei ole sääntöjä eikä kieltöjä, se on asioita joita sinä haluat tehdä koska ne välittävät sinun Jumalalta saamaasi rakkautta muille. Näitä asioita ei voi tyhjentää mihinkään sääntöihin tai kieltoihin, ei juoruiluun ei baareihin ei alkoholiin ei kiroiluun. Ne on aina mietittävä kerta kerralta uudelleen. Uskovaisissa pätee valitettavasti se, että kun joku antaa sulle sääntöjä, seuravaksi se yleensä pyytää rahaa. Ole varovainen.
TÄmä on uskovaisen näkemys.
islamin???
Taitaa olla jotain ihan muuta.
Jospa ystäväsi on raskaana eikä siksi käy ravintoiloissa.Kröhm..
Oikea ystävä kestää sen, että toinen löytää uskon, ja on iloinen siitä. Ne vähemmän tärkeät ystävät joutavatkin jäädä, jos tuon takia hylkäävät.
Mielestäni on suoraselkäistä seistä valintojensa takana ja olla sitä mitä on. Jos kokee että uskonasiat ovat totta omassa elämässä ja haluaa elää niiden periaatteiden mukaan, se on kunnioitettavaa. Mitäs sitä salailemaan.
ettei sitä tarvitse mitenkään erikseen mainostaa. Kyllä mua nyt hiukkasen ärsyttäis, jos joku fiksuna pitämäni ystävä alkaisi rampta jossain hihhuleiden meiningeissä.