Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Meillä ei ole rahaa tehdä toista lasta.

Vierailija
31.08.2010 |

Niin tiukkaa on ja asuntokin liian pieni eikä rahaa isompaan ja mun ikäni on 37v ja miehen 33v eli kauanko mulla on vielä aikaa tehdä lapsia?

Kommentit (53)

Vierailija
21/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olet aivan oikeassa siinä että jos ei halua materiaa eikä sitä kaipaa ja hyvin pystyy palkkatuloilla elättämään 6 lasta niin anna palaa vaan!

Mutta jos ne lapset elätetään erilaisilla yhteiskunnan maksamilla tuilla niin sitten olen hyvin jyrkästi sitä mieltä että ei ole varaa saada lisää lapsia.

Vierailija
22/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lapsen? Itse pitäisin terveyttä/sen lopullista menetystä isompana asiana kuin ahtautta.


On tämä esikoinenkin vasta alle 2v me nyt asutaan pienessä talossa/mökissä eikä olla valmiita tästa luopumaan koska maksaisimme enemmän vuokraa kuin tästä lainaa. Asuntolainaa maksamme vain 500€/kk.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No etköhän itse parhaiten tiedä mihin rahkeet riittävät ja olet laskenut tilanteen.

Vierailija
24/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

voit olla nuorena eläkkeellä,jos lapsen hankinta on mahdollinen? Nykyään märä-aikaiset eläkkeetkin vaativat todella painavat syyt.

Vierailija
25/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on hienoa, että mietit etukäteen, onko toiseen lapseen varaa vai ei. En minäkään aio tehdä kuin yhden lapsen, vaikka tulomme ovat paremmat. Kaksi lasta maksaa paljon enemmän kuin yksi. Ja onko oikein esikoista kohtaan, että tehdään vielä toinen lapsi jakamaan niitä vähiä varoja, asutaan ahtaasti jne. Ei ole. Hyvä ap, tuen ratkaisuasi.

Vierailija
26/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että yhteiskunta on symbioosi. Kyllä yhteiskunnan tarvitsee maksaa, yhteiskunta tarvitsee lapsia=tulevaisuutta. Me emme synnytä lapsia itsellemme, vaan yhteiskunnalle. Jo pienestä saakka alkaa koulutus yhteiskunnan jäseneksi joka aikanaan voi hyödyttää yhteiskuntaa paitsi maksamalla veroja niin myös työpanoksellaan. Kaikki eivät synny yhtä onnekkaina, terveinä, hyviin perheisiin ja osalle tapahtuu enemmän pahoja asioita kuin muille, geeniperimämmekin on erilainen.

Siitä saakka kun yhteiskunnan jäseneksi ei synnytä vaan voi valita kuuluuko yhteiskuntaan vai ei, allekirjoitan väitteen "ei yhteiskunnan tarvitse kaikkea maksaa", niille jotka eivät siihen kuulu.

Ihmeellisen monelle tuntuu olevan epäselvää ne periaatteet millä yhteiskuntamme toimii. Moni suurempituloinen suhtautuu ylimielisesti pienempituloisiin "jos ei ole varaa lapsiin niin älkää tehkö niitä". Niinkai sitten, jos teidän suurituloisten lapset sitten isona siivoavat, ajavat busseja, hoitavat lapsia ja vanhuksia,istuvat kaupan kassalla jne. Tekin olette riippuvaisia niistä pienituloisista joita halveksitte. Vai viljelettekö itse oman ruokanne ja teette tehtaassa omat kulutustavaranne, siivoatte työpaikkanne vessat?

Onneksi av-mammoja viisaammat ihmiset ovat luoneet hyvinvointiyhteiskunnan jossa jokaisella, pienituloisellakin on mahdollista toteuttaa biologista perustehtäväänsä eli lisääntyä. Sitävarten yhteiskunta tukee pienituloisia lapsiperheitä koska haluaa että ihmiset synnyttävät lapsia jotta yhteiskunta pyörii jatkossakin. Ja siihen tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä.

Ei ne asiat oikeasti aina jotenkin hyvin mene. Lapset maksavat paljon ja jos ei ole edellytyksiä itse elättää kahta lasta niin sitten ei ole. Piste. Ei yhteiskunnan tarvitse kaikkea maksaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta on aika hataralla pohjalla yhteiskunta jossa jo äiti alle nelikymppisenä on eläkkeellä (=tukien varassa),mies ei tule koskaan saamaan tarpeeksi palkkaa elättääkseen pesueensa ja säästörahaa ei ole ja sitten saa toteuttaa tätä yhteiskunnnan velvoitetta saada paljon lapsia.....miksi sitten keskituloisen kannattaa käydä ollenkaan töissä? Lisää vaan lapsia ja vanhemmat kotiin!

Kukaan ei tässäole halveksinut pienituloisia ja tottakai kaikkia tarvitaan. Mutta siis nimenomaan tekemään niitä töitä eikä vaan lisääntymään ja tukien varassa olemaan.

Tuntuu hölmöltä painaa niska limassa töitä ja maksaa kaikesta kun täällä mammat ovat kotona eri tukien varassa ja höpöttävät kuinka aina on varaa lisää lapsia saada. Ei aina ole.

Vierailija
28/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siksi olen eläkkeellä se ei estä lapsen tekoa ja tämä esikoinenkin on terve.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mielestäni saa tehdä vaikka 600 lasta, jos riittää rahkeet pitää lapsista huolta. Sinulla ilmeisesti riittää, joten olen onnellinen puolestasi.

Minusta on tosi hyvä, että arvostat lapsia enemmän kuin materiaa. Niin minäkin.

Sen sijaan en arvosta niitä, jotka tekevät lapsia, vaikka ei TODELLAKAAN ole mahdollisuutta elättää heitä. Sitten masennutaan ja valitetaan asiaa täällä.

Onnea perheellesi!

t. ao. tekstin kirjoittaja

kun on pitänyt valita lasten ja omakotitalon välillä niin ollaan valittu lapset. Enkä ole tullut tänne itkemään ikinä että on niin köyhää.

Sekin on niin kovin suhteellista, ystäväni on yhden lapsen töissä käyvä, samalla opiskeleva vuokralla asuva yh, palkka reilut 2000e. Lapsi harrastaa paljon ja he käyvät ulkomailla monta kertaa vuodessa, kaukomatkojakin.

Materiaan saa törsättyä rahaa kyllä, jos pitää olla uusi auto, merkkivaatteet, kalliit harrastukset, kallis sisustus jne. niin kyllä siihen saa rahaa menemään. Täällä av:lla tuntuu että 4000e tulot vaikka 4 hengen perheelle on köyhyysrajalla elämistä, meillä kyllä matkusteltaisiin ja tehtäisiin vaikka mitä tuolla rahalla. Monella tuntuu olevan joku onnellisuuden ja hyvän vanhemmuuden mittari että asutaan omakotitalossa, auto on uusi, lapsilla uudet merkkivaatteet, kalliit harrastukset ja pakolliset etelänmatkat pari kertaa vuodessa. Ja kun ei rahat riitäkään tuohon kaikkeen niin kirjoitellaan että "meillä ei ole varaa useampaan lapseen".

En oikein ymmärrä että miksi minun olisi pitänyt jättää osa lapsista tekemättä ja hankkia sen sijaan jotain materiaa ja kulisseja joita en kaipaa. Elämä suurperheessä on minulle sitä onnellista elämää, eikä tämä edes miltään suurperheeltä minusta tunnu, ihan normaaliperhe:) Minulle on lapsista paljon enemmän iloa kuin jostain hienommista tavaroista tai puitteista, ei rakkaimpia ihmisiä maailmassa mikään korvaa.

t. se kohta kuuden lapsen äiti tässä ketjussa

Joo, minäkin elän vähällä. Mutta minusta on hienoa, että ap ymmärtää itse mitkä edellytykset toisen lapsen hankkimiselle on.

Muut täällä tuntuvat toimivan niin, että ensin väännetään 6 lasta ja sitten tullaan av:lle itkemään kun on niiiin köyhää eikä ole varaa siihen sun tähän.

Ja ei, minä en ole palstan ilkeilijöitä, vaan ihan tavallinen, kiltti realisti.

Hyvä ap!

Vierailija
30/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

se tässä mietityttää, vaikka tiedän että lapsella tulee olemaan harrastuksia ja että koulusta yms. saa kavereita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tehdään toinen, kolmas jne. kun näkee miten tärkeitä sisarukset ovat toisilleen ja miten hauskaa niillä on keskenään. Meillä ainakin ovat parhaita kaveruksia keskenään. 8v poika sanoi 7v ja 5v siskoistaan: "mä vaikka kuolisin mielummin kuin antaisin tapahtua mun pikkusiskoille jotain pahaa". Kaveruussuhteet vaihtuu elämän aikana mutta sisarukset on aina sisaruksia. Silloinkin kun minua ei enää ole tai kun olen vanha ja dementoitunut niin heillä on lohtua ja tukea toisistaan.

Ajatteletteko kaikki koskaan elämää pidemmälle, loppuun saakka vai vain tätä hetkeä, miten asiat on ja rahat riittää tässä ja nyt? Minusta joku ahdas asunto tai vähemmän rahaa on aika mitätöntä kokonaisuuden kannalta (jos ei nyt kuitenkaan ihan niin köyhää että lapsuus sen takia surkea). Kun ajattelee sitä miten saa joskus lapsenlapsia (sitä todennäköisemmin mitä enempi lapsiakin on)ja miten heillä on paljon serkkuja ja aikuisilla lapsilla tukea, apua ja seuraa toisistaan tapahtuu elämässä mitä tahansa, miten tuskin joutuu olemaan yksinäinen mummo kun paljon sukua, miten joskus katselee niitä kaikkia lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia ylpeänä siitä että he ovat kaikki olemassa siksi että minä halusin monta lasta, noin monta elämää lähtenyt minusta... niin onko mitään merkitystä enää sillä että asunnossa oli joskus yksi huone liian vähän tai ei ollut varaa tietynlaiseen autoon tmv?

Mummoni kuoli kesällä, hänellä oli 4 lasta joista kaksi oli paikalla kun hän lähti ja 5 lastenlasta kävi katsomassa viimeisinä hetkinä. Kyllä me hautajaisissa pohdittiin miten monta elämää onkaan yhdestä naisesta lähtenyt maailmaan, 4 lasta, 11 lastenlasta, 13 lastenlastenlasta tähän mennessä (eikä kaikki vielä lapsentekoiässä). Mummo oli kotirouva, mutta "elämän antaminen" 28 ihmiselle on kyllä merkittävä elämäntyö. Pisti hiljaiseksi miettimään miten monta meistä ei olisi olemassa jos hän ei olisi 4 lasta saanut.

Itse ajattelen asioita isommassa mittakaavassa ja "kiikkustuoliperspektiivistä", että elää sellaista elämää ettei tarvitse vanhana katua:)

Minusta on hienoa, että mietit etukäteen, onko toiseen lapseen varaa vai ei. En minäkään aio tehdä kuin yhden lapsen, vaikka tulomme ovat paremmat. Kaksi lasta maksaa paljon enemmän kuin yksi. Ja onko oikein esikoista kohtaan, että tehdään vielä toinen lapsi jakamaan niitä vähiä varoja, asutaan ahtaasti jne. Ei ole. Hyvä ap, tuen ratkaisuasi.

Vierailija
32/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nää jotka eivät ymmärrä että joillakin ei todellakaan ole rahaa "tehdä" lisää lapsia ovat juuri niitä jotka itse jättävät laskut maksamatta ja sossun aasiakkaita! Kyllähän rahat silloin riittävätkin kun sossu ja kela maksaa. Mutta jos onkin asuntolaina, autolaina tavallisten laskujen päälle ja tuet nolla euroa?!!! Kyllä ihmiset on tyhmiä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja tosiasia on että yhteiskunnassa on aina sairastuvia ja sairaina syntyviä ihmisiä. Jos tuntuu hölmöltä painaa niska limassa töitä, niin miksi teet niin? Voithan tehdä vaikka osa-aikatöitä, se on sinun valintasi. Jos koet työsi noin, on jopa todennäköistä että sairastut ennenpitkää, työuupumukseen, masennukseen, stressi altistaa myös fyysisille sairauksille.

Myös lasten synnyttäminen ja kotiäitiys on tärkeää työtä yhteiskunnan hyväksi. Minusta on ihan järkevää että ihminen joka ei ehkä pysty työhön, mutta vanhemmuuteen pystyy antaa oman panoksensa yhteiskunnalle lapsen muodossa, jos kerran muutenkin on kotona.

Kaikki eivät edes halua lapsia, joten on ihan hyvä että jotkut tekevät lapsia näidenkin puolesta. Syntyvyys on laskussa Suomessa, joten joko se on saatava nousuun tai maahanmuuttoa lisättävä jotta yhteiskunta pyörii jatkossakin. Kummastakin on tietenkin kuluja yhteiskunnalle, se on selvää. Maksammehan me monien työntekijöidenkin palkan verorahoista, miksei lasten synnyttämistä voida nähdä samanlaisena työnä ja antaa sille arvostusta? Yhteiskunta tarvitsee myös äitejä, ehkä enemmän kuin mitään muuta. Koko tulevaisuus on sen varassa että ihmiset lisääntyvät.

mutta on aika hataralla pohjalla yhteiskunta jossa jo äiti alle nelikymppisenä on eläkkeellä (=tukien varassa),mies ei tule koskaan saamaan tarpeeksi palkkaa elättääkseen pesueensa ja säästörahaa ei ole ja sitten saa toteuttaa tätä yhteiskunnnan velvoitetta saada paljon lapsia.....miksi sitten keskituloisen kannattaa käydä ollenkaan töissä? Lisää vaan lapsia ja vanhemmat kotiin!

Kukaan ei tässäole halveksinut pienituloisia ja tottakai kaikkia tarvitaan. Mutta siis nimenomaan tekemään niitä töitä eikä vaan lisääntymään ja tukien varassa olemaan.

Tuntuu hölmöltä painaa niska limassa töitä ja maksaa kaikesta kun täällä mammat ovat kotona eri tukien varassa ja höpöttävät kuinka aina on varaa lisää lapsia saada. Ei aina ole.

Vierailija
34/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen voin omasta puolesta sanoa, että köyhyydessä eläminen on rankkaa! Me epärealistiset unelmoijat hankittiin vielä "se kolmas". Raskausaikana oltiin opiskelijoita. Valmistuttiinkin työttömiksi. Loputon pennin venytys vie hermot. Riidat rahasta vaikuttaa parisuhteeseen. Kolmannen jälkeen vuokra-asunto alkoi tuntua ahdistavan pieneltä; pojat tappelivat koko ajan, kun eivät mahtuneet kunnolla riehumaan ja ainoaan vessaan oli jonoa jatkuvasti. Mies aikoi ratkaista rahaongelmat omalla tavallaan; pelaamalla rahapelejä ja sairastui peliriippuvuuteen. Riippuvuus taas sairastutti minut masennukseen, kun kaikki meni niin epävarmaksi. Leipäjonot tuli tutuiksi. Oli otettava ero.

Nyt olen kolmen lapsen yh ja sossun kanssa naimisissa. Tällaista en haluaisi kenellekään!

Ja työttömät valitettavasti synnyttävät/kasvattavat yhteiskunnalle usein työttömiä kansalaisia... Työttömyys periytyy.



Jos ei ole kauheaa hinkua itse SAADA toista lasta, ei kannata ihan vaan sisarukseksi esikoiselle tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin paljon lainaa että pitää tulla tänne itkemään ettei ole enää varaa tehdä lapsia. Onko lainalla eläminen jotenkin paljon hohdokkaampaa kuin sossun rahoilla eläminen?

Minulla on paljon lapsia, lainaa 0e ja laskujakin koitan olla tekemättä jos ei ihan pakko. Sossusta ei saada mitään ja Kelalta ne samat kuin mitä muutkin.

Yli varojensa eläminen se vasta typerää onkin:D Ei sitä lainaa ole koskaan pakko ottaa. Mekin pärjätään hyvin ilmankin ja lapsiinkin on vielä varaa. Sinähän olet käytännössä köyhempi kuin se sossun asiakas, jos taloutesi on kymmeniä-satojatuhansia miinuksella:D

Nää jotka eivät ymmärrä että joillakin ei todellakaan ole rahaa "tehdä" lisää lapsia ovat juuri niitä jotka itse jättävät laskut maksamatta ja sossun aasiakkaita! Kyllähän rahat silloin riittävätkin kun sossu ja kela maksaa. Mutta jos onkin asuntolaina, autolaina tavallisten laskujen päälle ja tuet nolla euroa?!!! Kyllä ihmiset on tyhmiä!

Vierailija
36/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja lisää ei oteta ja halvemmaksi tulee kuin vuokralla asuminen lisäksi laina maksettu 10v pois.ap

Vierailija
37/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

perseaukiset white trashithan niitä lapsia tekee vaikka ei olis varaa tai tilaa. kyllä yhteiskunta maksaa kulut ja hommaa isomman asunnon. eli jos haluat kuulua heihin (suurimpaan osaan tähänkin ketjuun vastanneista), tee toki vaikka pari kolme lasta vielä siihen kaksioon..

Vierailija
38/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

niin paljon lainaa että pitää tulla tänne itkemään ettei ole enää varaa tehdä lapsia. Onko lainalla eläminen jotenkin paljon hohdokkaampaa kuin sossun rahoilla eläminen?

Minulla on paljon lapsia, lainaa 0e ja laskujakin koitan olla tekemättä jos ei ihan pakko. Sossusta ei saada mitään ja Kelalta ne samat kuin mitä muutkin.

Yli varojensa eläminen se vasta typerää onkin:D Ei sitä lainaa ole koskaan pakko ottaa. Mekin pärjätään hyvin ilmankin ja lapsiinkin on vielä varaa. Sinähän olet käytännössä köyhempi kuin se sossun asiakas, jos taloutesi on kymmeniä-satojatuhansia miinuksella:D

Nää jotka eivät ymmärrä että joillakin ei todellakaan ole rahaa "tehdä" lisää lapsia ovat juuri niitä jotka itse jättävät laskut maksamatta ja sossun aasiakkaita! Kyllähän rahat silloin riittävätkin kun sossu ja kela maksaa. Mutta jos onkin asuntolaina, autolaina tavallisten laskujen päälle ja tuet nolla euroa?!!! Kyllä ihmiset on tyhmiä!

Vierailija
39/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

perseaukiset white trashithan niitä lapsia tekee vaikka ei olis varaa tai tilaa. kyllä yhteiskunta maksaa kulut ja hommaa isomman asunnon. eli jos haluat kuulua heihin (suurimpaan osaan tähänkin ketjuun vastanneista), tee toki vaikka pari kolme lasta vielä siihen kaksioon..


vaan ainoastaan kotihoidontuen,lapsilisän ja minä saan eläkkeen ja kuten kerroin tämä mökki on maksettu 10v kuluessa.

Vierailija
40/53 |
31.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

elämän tarkoitushan on täyttää maapallo ihmisillä!! kyllä kyllä. vähemmästäkin luonnonvarat loppuu kesken ja maailma saastuu. kiitos teidän liukuhihnalta lapsia synnyttävien ITSEKKÄIDEN ihmisten.

kyllä, luit oikein. lastenteko (varsinkin useamman) on täysin itsekästä. pyritään turvaamaan vanhuusvuodet kun on huolehtijoita jne.

tehdään toinen, kolmas jne. kun näkee miten tärkeitä sisarukset ovat toisilleen ja miten hauskaa niillä on keskenään. Meillä ainakin ovat parhaita kaveruksia keskenään. 8v poika sanoi 7v ja 5v siskoistaan: "mä vaikka kuolisin mielummin kuin antaisin tapahtua mun pikkusiskoille jotain pahaa". Kaveruussuhteet vaihtuu elämän aikana mutta sisarukset on aina sisaruksia. Silloinkin kun minua ei enää ole tai kun olen vanha ja dementoitunut niin heillä on lohtua ja tukea toisistaan.

Ajatteletteko kaikki koskaan elämää pidemmälle, loppuun saakka vai vain tätä hetkeä, miten asiat on ja rahat riittää tässä ja nyt? Minusta joku ahdas asunto tai vähemmän rahaa on aika mitätöntä kokonaisuuden kannalta (jos ei nyt kuitenkaan ihan niin köyhää että lapsuus sen takia surkea). Kun ajattelee sitä miten saa joskus lapsenlapsia (sitä todennäköisemmin mitä enempi lapsiakin on)ja miten heillä on paljon serkkuja ja aikuisilla lapsilla tukea, apua ja seuraa toisistaan tapahtuu elämässä mitä tahansa, miten tuskin joutuu olemaan yksinäinen mummo kun paljon sukua, miten joskus katselee niitä kaikkia lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia ylpeänä siitä että he ovat kaikki olemassa siksi että minä halusin monta lasta, noin monta elämää lähtenyt minusta... niin onko mitään merkitystä enää sillä että asunnossa oli joskus yksi huone liian vähän tai ei ollut varaa tietynlaiseen autoon tmv?

Mummoni kuoli kesällä, hänellä oli 4 lasta joista kaksi oli paikalla kun hän lähti ja 5 lastenlasta kävi katsomassa viimeisinä hetkinä. Kyllä me hautajaisissa pohdittiin miten monta elämää onkaan yhdestä naisesta lähtenyt maailmaan, 4 lasta, 11 lastenlasta, 13 lastenlastenlasta tähän mennessä (eikä kaikki vielä lapsentekoiässä). Mummo oli kotirouva, mutta "elämän antaminen" 28 ihmiselle on kyllä merkittävä elämäntyö. Pisti hiljaiseksi miettimään miten monta meistä ei olisi olemassa jos hän ei olisi 4 lasta saanut.

Itse ajattelen asioita isommassa mittakaavassa ja "kiikkustuoliperspektiivistä", että elää sellaista elämää ettei tarvitse vanhana katua:)

Minusta on hienoa, että mietit etukäteen, onko toiseen lapseen varaa vai ei. En minäkään aio tehdä kuin yhden lapsen, vaikka tulomme ovat paremmat. Kaksi lasta maksaa paljon enemmän kuin yksi. Ja onko oikein esikoista kohtaan, että tehdään vielä toinen lapsi jakamaan niitä vähiä varoja, asutaan ahtaasti jne. Ei ole. Hyvä ap, tuen ratkaisuasi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme kolme