Mikä on tällä hetkellä ns. pop-lapsiluku?

Siis joku tietty lapsilukukin on muotia? :O

Olette ihan hulluja. Eli pitääkö lapsia tehdä määrä x jos naapurillakin on? :D

Kaikesta näköjään pitää tehdä muotia xD

Luin keväällä hesarista jutun, että rikkaat tekevät nykyään 3-4 lasta.



Siksi meille riittääkin 2 lasta. Ja kuulumme kai näihin "herranen aika, pitikin tehdä vielä se toinen", eli yllätys on ollut työmäärän ja rahanmenon lisäntymisessä.



tosin jos vahinkoraskaus olisi käynyt, olisi kolmas varmaan pidetty.



Emme ole ahneita, ei hirveää laumaa lapsia eikä myöskään omaisuutta kerätä kieli pitkällä tai vaadita montaa uutta autoa tai ulkomaanmatkoja. Tykkäämmme elää pienesti, panostaen ruokaan (luomua syömme) ja itsensä kehittämiseen (koulutusta ja useampi tutkinto).

Voi luoja, minkätasoista juttua. Ette taida olla kovinkaan älykkäitä, jos lasten lukumäärä on joku muotijuttu :D

Meillä vaan yks, luusereita ollaan..

syynä mm.

-nykykolmikymppiset ovat itse pienistä perheistä ja haluavat kasvattaa lähipiiriään vaikkapa sitten niitä omia lapsia hankkimalla

-talot rakennetaan suuriksi, mitä tehdä 4 makuuhuoneella, jos lapsia vain 1-2?

-kotihoidontuki saa äidin kotiäitiputkeen, kun on tottunut elämään kotiäitielämää, työhönpaluun kynnys nousee aina vaan korkeammalle, "jospa vielä yksi..."

että se on "muotia". Mutta niin se vaan menee, ihmisten mielissä ihannelapsiluku vaihtelee ja sitä verrataan myös muiden ihmisten lapsilukuihin. Joskus huomattava osa on pitänyt parhaana saada mahdollisimman monta lasta, joskus 2, joskus vaan yksi, ja myöhemmin vaikka se 3-4.

Voi luoja, minkätasoista juttua. Ette taida olla kovinkaan älykkäitä, jos lasten lukumäärä on joku muotijuttu :D

Kolme niitä olla pitää



Suomessa syntyy enemmän lapsia kuin useimmissa Euroopan maissa, ja kolmilapsisten perheiden määrä kasvaa. Silti lapsia on vähemmän kuin koskaan sitten vuoden 1895. Miten syntyvyystilastoja oikein pitäisi lukea?



HEIKKI HELLMAN HS



"Aaro, tule näyttämään traktoria", Paula Makkonen houkuttelee kaksivuotiasta kuopustaan olohuoneeseen.



Lapsiperheen malli on pitkään määrännyt, että lapsia pitää olla kaksi. Euroopassa perheisiin kuitenkin syntyy keskimäärin vain 1,5 lasta, Suomessa sentään 1,8.



Makkosten perhe poikkeaa normista. Heidän hulppeassa talossaan Espoon Nupurissa lapsia on kolme.



Miksi kolme lasta? Onko se ollut tietoista?



"Kolme on ensimmäinen ykköstä suurempi pariton kokonaisluku", perheen isä, Simo Makkonen ynnää.



"Minä kysyisin toisin päin: miksi ei kolmea lasta?" sanoo hänen vaimonsa. "Meillä on ollut siihen mahdollisuus. Meillä ei ole ollut siihen esteitä. Meillä on talossa tilaa. Ja meillä on ollut helpot lapset."



Paula Makkonen pitääkin itseään ja miestään etuoikeutettuina. Molemmat ovat toimitusjohtajia, ja vaikka he käyvät töissä Helsingissä, arjen pyörittäminen ei ole käynyt mahdottomaksi. Heillä on ollut varaa jopa palkata kodinhoitaja, jonka ansiosta Aaro on voitu pitää vielä kotona. Perheen tytöistä Sara, 7, on ekaluokkalainen ja Veera, 4, on parinsadan metrin päässä olevassa päiväkodissa.



"Mutta yli kolme lasta olisi jo hankalaa. Auton takapenkki ei riittäisi."



Viime viikolla Tilastokeskus kertoi, että Suomen syntyvyys on korkeimmillaan 40 vuoteen. Viime vuonna syntyikin 60430 lasta. Onhan se paljon: yhden Vaasan tai Rovaniemen verran uusia suomalaisia.



Mitään lapsitasavaltaa Suomesta ei kuitenkaan ole tulossa. Samainen tilasto kertoo myös, että itse asiassa lapsia syntyi viime vuonna vähemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Viime vuonna tehtiin vain 2000-luvun ennätys syntyneiden määrässä, ei sen enempää. Huippuvuonna 1947 lapsia syntyi peräti 108000.



Ja vielä yksi kylmä tosiasia: Suomessa ei ole 115 vuoteen ollut lapsia, siis alle 15-vuotiaita, yhtä vähän kuin nyt!



Minkä ihmeen takia sitten nyt riemuitaan syntyvyyden lisääntymisestä? Juuri senkö takia, että lapsia syntyy niin vähän?



Katsotaanpa tarkemmin, mitä syntyvyyden lisääntyminen tarkoittaa ja mikä sitä voisi selittää.



Yksi syy syntyvyyden nousuun piilee siinä, että Makkosten kaltaisia perheitä on tullut lisää. Melkein joka viidennessä lapsiperheessä on nykyään lapsia enemmän kuin kaksi.



Paula Makkonen kertoo lukeneensa, että lasten määrä vähenee, kun hyvinvointi lisääntyy. "Mutta kun hyvinvointi nousee riittävästi, lasten määrä alkaa taas nousta", hän uumoilee.



Viime syksynä Paula Makkonen oli ystävänsä syntymäpäivillä, jossa paikalla oli toistakymmentä nelikymppistä naista, joukossa ekonomeja, juristeja, lääkäreitä. Melkein kaikilla oli kolme lasta, kahdella jopa neljä.



Mutta hyvin toimeentulevien lapsiperheiden kontolla tilastollinen syntyvyyden kasvu ei yksin ole.



Syntyvyyttä mitataan kokonaishedelmällisyysluvulla, ja se vasta on vaikeasti avautuva mittari. On nimittäin maalaisjärjen vastaista, että syntyvyys oli vuonna 2009 suurempi (1,86) kuin vaikkapa vuonna 1990 (1,78), jolloin kuitenkin syntyi yli viisituhatta lasta enemmän kuin vuonna 2009.



"Se johtuu siitä, että kokonaishedelmällisyysluku ei kerro lasten määrää", selittää yliaktuaari Timo Nikander Tilastokeskuksesta. "Mittari perustuu hedelmällisessä iässä olevien naisten määrään ja lasketaan yhden vuoden syntymien perusteella. Se siis ilmaisee keskimääräisen odotettavissa olevien lasten määrän kutakin naista kohden senhetkisen hedelmällisyyden vallitessa."



Mittari on siten arvio tulevaisuudesta, ei totuus. Se on kuitenkin hyödyllinen, koska se tekee mahdolliseksi vertailla syntyvyyden kehitystä pitkällä aikavälillä ja eri maiden kesken.



Hedelmällisessä iässä olevien naisten määrä ennustaa aina hyvin syntyvyyttä, mutta synnytysten määrä ja tahti vaihtelevat eri syistä.



"Kun suuret ikäluokat sodan jälkeen syntyivät, kokonaishedelmällisyysluku nousi melkein 3,5:een. Todellisuudessa kovin monet äidit eivät saaneet yli kahta lasta, mutta koettu sota vain kasasi syntymät lyhyeen jaksoon", Nikander selvittää.



Nyt melkein koko Länsi-Euroopassa on vallalla vastakkainen suuntaus.



"Tyypillistä on, että naiset lykkäävät synnyttämistä yhä myöhemmäksi", sanoo Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksen tutkija Anneli Miettinen. "Lopulta monet hankkivat lapsia, mutta tässä vaiheessa lykkääminen näkyy alhaisena syntyvyytenä."



Suomessakin synnyttäjien keski-ikä on koko ajan vain kasvanut. Viime vuonna keskimääräinen synnyttäjä oli 30-vuotias, ensisynnyttäjä taas 28-vuotias. Ensisynnyttäjien keski-ikä on neljässä vuosikymmenessä noussut viidellä vuodella.



"Jos synnyttämistä lykkää ja lykkää, se todennäköisesti vähentää myös lopullista lasten määrää", Miettinen huomauttaa.



Kun sosialismi Itä-Euroopassa alkoi murentua, lasten tekoa siirrettiin, kunnes tilanne taas asettui. Nyt väestötieteilijät miettivät, miten Islannin finanssiromahdus vaikuttaa syntyvyyteen.



Suomen 1990-luvun laman tiedetään lykänneen ensimmäisen lapsen hankintaa, mutta lisänneen toisen ja kolmannen lapsen hankintaa. Aika mutkikasta.



Syntyvyyteen vaikuttavat tekijät voidaan karkeasti jakaa kahtia: rationaalisiin ja arvoihin liittyviin.



Rationaaliset syyt koskevat lasten hankkimisen hyötyjä ja haittoja. Tärkeitä ovat silloin erilaiset taloudelliset esteet ja perhepoliittiset kannustimet.



"Ruotsia on pidetty yhtenä esimerkkinä kannustinten vaikutuksesta. 1990-luvulla siellä parannettiin vanhempainvapaasta saatavaa korvausta, jos toinen lapsi hankittiin nopeammin. Se vaikutti heti syntyvyyteen", Miettinen kertoo.



Synnytysten lykkääntymistä Länsi-Euroopassa on puolestaan selitetty pitkään kestävällä koulutuksella ja sillä, että naiset haluavat edetä urallaan. Sekin on rationalismia.



"Minua haastateltiin kymmenisen vuotta sitten yhteen televisio-ohjelmaan. Olin vielä silloin sitä mieltä, ettei tarvitse tulla lapsia lainkaan", Paula Makkonen muistaa.



Yhä enemmän syntyvyyteen tuntuvatkin nykyään vaikuttavan arvostukset. Suuri lapsimäärä oli joskus biologinen pakko ja sosiaalinen perinne, nyt yhä useammin tietoinen valinta tai jopa muoti.



Väestöntutkimuslaitoksen haastattelututkimuksissa suomalaisten on havaittu kaipaavan selvästi suurempaa perhettä kuin heillä nyt on. Yli 45 prosenttia pitää ihanteena kahta lasta ja melkein yhtä moni kolmea lasta.



"Suomalaisten toiveet lasten lukumäärästä ovat eurooppalaisittain huomattavan suuria, ja ne ovat koko ajan lisääntyneet", Miettinen sanoo. Kun ennen lapsia saatiin enemmän kuin toivottiin, nyt lapsia halutaan enemmän kuin saadaan.



Nimenomaan korkeasti koulutetut miehet pitävät selvästi muita miehiä useammin ihanteenaan kolmea tai useampaa lasta. Kenties lasten määrästä onkin tulossa statussymboli. Paljon lapsia tarkoittaa isoa asuntoa, hyvää elintasoa, kallista tila-autoa ja hyviä harrastuksia lasten kanssa.



Siinä on uusia miehen mittoja!



Muu Eurooppa on ihmetellyt Suomea ja muita Pohjoismaita, joissa naiset hankkivat korkean koulutuksen, tekevät kokopäivätyötä - ja silti synnyttävät lapsia yli Euroopan keskiarvon.



"Meillä on neuvolat, lääkärit, päiväkodit ja koulut. Eivätkä ne maksa välttämättä mitään. Lasten hankkimiselle ei ole pahoja esteitä", Paula Makkonen selittää Suomen mallin etuja. "Ja Simokin on osannut vaihtaa vaipat."



Arvoihin liittyvä tekijä sekin.



Mutta vaikka syntyvyys on kasvussa, ilman ulkomaanapua, maahanmuuttoa, ei Suomen väestö vieläkään lisääntyisi. Tilastollisessa mielessä vasta 2,1 on se keskimääräinen lapsiluku, joka takaa väestön luonnollisen uusiutumisen.



No, onneksi Pohjois-Pohjanmaalla (2,40), Keski-Pohjanmaalla (2,38), Etelä-Pohjanmaalla (2,18) ja Kainuussa (2,15) kannetaan hedelmää muidenkin maakuntien puolesta.

syynä mm. -nykykolmikymppiset ovat itse pienistä perheistä ja haluavat kasvattaa lähipiiriään vaikkapa sitten niitä omia lapsia hankkimalla -talot rakennetaan suuriksi, mitä tehdä 4 makuuhuoneella, jos lapsia vain 1-2? -kotihoidontuki saa äidin kotiäitiputkeen, kun on tottunut elämään kotiäitielämää, työhönpaluun kynnys nousee aina vaan korkeammalle, "jospa vielä yksi..."

lapsia on kuusi ja töissä olen ollut jokaisen välissä sekä heti äitiysloman jälkeen? Yhteiskunnalta saatu ainoastaan lapsilisä, mikä sekin maksetaan moninkertaisesti takaisin veroina.

Espoossa, kalliimmilla asuinalueilla 3 ja enemmänkin, statussymboleina lapset nykyisin entisten autojen ja veneiden tilalla.

terkuin 3-lapsen yliop.koulutuksen omaava paritaloa työn ohella hoitava äiti.

Kivaa, olen tähän asti pelännyt olevani täysin tyylitön ja vanhanaikainen

Äitiysavustukset, rahana tai tavaroina?



Kävitkö yksityisellä neuvolapalveluissa? Et varmaankaan saa yhteiskunnalta päivähoitopalveluja, ilmaista peruskoulua lapsille?



Näin muutamia mainitakseni, joita ainakin meidän perheemme on yhteiskunnalta saanut lapsilisän lisäksi.

syynä mm. -nykykolmikymppiset ovat itse pienistä perheistä ja haluavat kasvattaa lähipiiriään vaikkapa sitten niitä omia lapsia hankkimalla -talot rakennetaan suuriksi, mitä tehdä 4 makuuhuoneella, jos lapsia vain 1-2? -kotihoidontuki saa äidin kotiäitiputkeen, kun on tottunut elämään kotiäitielämää, työhönpaluun kynnys nousee aina vaan korkeammalle, "jospa vielä yksi..."

lapsia on kuusi ja töissä olen ollut jokaisen välissä sekä heti äitiysloman jälkeen? Yhteiskunnalta saatu ainoastaan lapsilisä, mikä sekin maksetaan moninkertaisesti takaisin veroina.

joutunut palaamaan töihin lasten ollessa muutaman pv ikäisiä, en ole näin ollen nostanut äitiysrahaakaan, päivähoidossa lapseni ei ole, meillä on hoitaja kotona (ei isovanhemmat), neuvolassa käymme eräällä lastenlääkäriasemalla, samoin lääkäripalvelut.



Koulu on ainoa mitä lapset käyttävät kunnalta, mutta senkin maksamme kunnalle. Maksamme sievoisia summia kuukaudessa verottajalle.

joutunut palaamaan töihin lasten ollessa muutaman pv ikäisiä, en ole näin ollen nostanut äitiysrahaakaan, päivähoidossa lapseni ei ole, meillä on hoitaja kotona (ei isovanhemmat), neuvolassa käymme eräällä lastenlääkäriasemalla, samoin lääkäripalvelut. Koulu on ainoa mitä lapset käyttävät kunnalta, mutta senkin maksamme kunnalle. Maksamme sievoisia summia kuukaudessa verottajalle.