Olen niin väsynyt :( Ja ahdistunut

Miksi minä en jaksa/ viitsi painaa sata laudassa koko hereilläoloaikaani? Miten kaikki muut on niin täydellisiä? Kaikki muut ehtivät ja jaksavat viihtyttää lapsiaan, harrastaa monipuolista liikuntaa, heräävät klo5 aikaan lähteäkseen lenkille, siivoavat vessan ja pyyhkivät pölyt päivittäin, kokkaavat monipuolista luomukotiruokaa, nyppivät karvojaan jne. Kodit lastenhuoneita myöten ovat aina järjestyksessä, sisustuslehti voisi tulla kuvaamaan minä päivänä tahansa. Lapset ja aikuiset harrastaa joka ilta ja silti on aikaa perheen yhteiselle oleilulle; ja kaiken a ja o on orgasisointikyky. Ja töissäkin kumpikin vanhempi menestyy ja talous on ollut kunnossa opiskeluvuosista asti.

Ja jokusen tämmösen tapauksen tunnenkin ihan irl. Mutta mutta, mitä sitä suotta ahdistumaan, ollaan erilaisia kaikki eikä minun mielestäni ole mikään erityinen "hyve" olla jokapaikanhöylä. Ne ihmiset vaan eivät kykene olemaan paikallaan, eikä siinä mitään pahaa ole.

Pahinta on mielestäni se kun AV:llä syyllistetään niitä, jotka eivät jaksa painaa juuri tuolla lailla sata lasissa. Väsymys ja se ettei aikaa tunnu riittävän kaikkeen on vain omasta laiskuudesta ja organisoimattomasta arjesta kiinni.

Väsymys ja se ettei aikaa tunnu riittävän kaikkeen on vain omasta laiskuudesta ja organisoimattomasta arjesta kiinni.

Onkohan nämä syyllistäjät yhtä kamalia kavereilleen elävässä elämässä? Ja jaksaako joku tosiaan hamaan hautaan asti elää täydellisesti?

kuka elää eniten "slow lifea". Hampaat irvessä vakuutetaan, kuinka eletään hitaasti ja luomusti jne.

väsyvät ja romahtavat äkisti, vieraantuvat sekä itsestään että siitä täydellisestä kulissista jota elämäksi nimitettiin.



Pysähtyminen on tärkeää, paikalla olo, osallistuminen tähän hetkeen eikä seuraavaan päivään, juhlaan, kisaan. Ei niillä tavaroiden järjestyksellä loppujen lopuksi ole niin merkitystä, kunhan ihminen on paikallaan, läsnä. Se on sitä rakkautta.

ainakaan tohon ylihygienistien meininkiin.



Voit olla tehokas ja organisoitu ja imuroida esim kerran viikossa, vaihtaa lakanat pari kertaa kuussa niinkuin monet normaalit ihmiset tekevät.



Minulla on paljon ystäviä, siistimpiä ja vähemmän siistejä, ja paljon puhutaan kodinhoidosta, mutta missään en ole törmännyt sellaisiin ihmisiin ja sellaiseen siisteyskäsitykseen kuin tällä palstalla.



Jos haluat panostaa johonkin, panosta lapsiin. Kun lapsesi ajattelevat lapsuuttaan, haluatko että he muistavat äidin kanssa vietetyn ajan vai sen miten äiti joka päivä vain siivosi, siivosi ja siivosi.



Minulla ei ainakaan ole harmainta aavistustakaan siitä miten usein meillä pestiin vessa tai lattiat kun olin lapsi. Muistan kyllä että suht yleissiistiä oli eikä tavaroita lojunut röykkiöittäin ympäriinsä, mutta en mitään muuta.

relaa vaan, suurin osa meistä on niinkuin sä, älä ota näitä juttuja tosissas.

tuskin kaikki mammat on supertehokkaita joka asiassa. kunhan täällä vouhottavat ja jättävät pienimmätkin kotityöt tekemättää. iät ajat on ollut ihmisiä, jotka puheissaan ovat täydellisiä, todellisuus aivan muuta. tämä sama pätee työpaikoilla, oletkos huomannut?

Vai suoritatteko aina vaan koskaan pysähtymättä kun on pakko?