Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ärsyttää kun meidän lapset jää aina vaille isovanehmpien huomioa
29.08.2010 |
Meillä on 2v ja 4v lapset. Odotin esikoista samoihin aikoihin siskon kanssa ja se oli kivaa, suunniteltiin mitä kaikkea tehdään yhdessä ja kuinka lapsista tulee kuin sisarukset keskenään. Sitten kävikin niin että siskon lapsella todettiin downin syndrooma ja samantien meidän lapsi unohtui täysin. Siskon lapsi syntyi pari kuukautta ennen meidän lasta ja he saivat kaiken suvun huomion ja hirveästi lahjoja ja vaikka mitä. Itse kun ilmoitin meidän lapsen syntymästä sain hädintuskin jonkinlaiset onnittelu-viestit, kaikkiaan tuli tunne kuin meidän lasta ei olisi huomioitu lainkaan, kaikki pyöri serkun ympärillä ja niin on tänäkin päivänä. Lapsi itsekin ihmettelee kun mummo puhuu aina vaan Kalle-serkusta, osteskelee tälle lahjoja ja pyytää hoitoon.
Veljen vaimo alkoi taas odottaa vauvaa vähän meidän kuopuksen jälkeen ja ajattelin että vihdoin päästään jonkun kanssa samalle aaltopituudelle. Sitten selvisikin että heille oli kaksoset tulossa, eli taas mun raskaus ja vauva unohdettiin.
Ei huvita mennä mihinkään suvun juhliin tai muihin perhetapaamisiin kun kokoajan saa kuulla ihastelua ja hehkutusta siitä kuinka sisarusten perheillä on niin rankkaa ja kuinka hienosti he pärjäävät ja kuinka taitavia heidän lapset ovat. tottakai mä olen onnellinen omista terveistä lapsista ja helpoista raskauksista, mutta joskus olis kiva saada silti jotain huomioa myös muilta. Vaikkei mulle itselleni niin lapsilleni edes! Lapset alkavat itse jo epäillä että hiessä on jotain vikaa kun serkkuja aina kehutaan noin.
Kommentit (2)
meillä on useampi lapsi, joista jokainen on jäänyt enemmän tai vähemmän muun suvun lasten varjoon. Syystä tai toisesta. Yksi iso syy tietysti on se, että meiltä "puuttuu" yksi sukupolvi välistä, minun vanhempani. Ja lapseni joutuvat siitä kärsimään, he kun eivät ole kenenkään lapsenlapsia, niitä kaikkein kalleimpia. Yritän olla siirtämättä omaa pahaa mieltäni lapsille, meille vanhemmille he ovat kuitenkin maailman tärkeimmät lapset, ja heidän lapsensa tulevat olemaan meille kaikki kaikessa :)
Mekin yritetään korvata tätä lapsille näyttämällä että meille he ovat tärkeintä ja pitää huoli siitä että vanhempieni suhtautuminen näkyisi mahdollisimman vähän meidän lapsille. Inhottavaa vaan jatkuvasti keksiä selityksiä siitä kuinka mummulla on taas niin kiire ettei hän kerkeä ottaa esikoista kylään ja kuinka toisten perheiden tilanteet vaan on sellaisia että he tarvivat enemmän mummun apua.
Meillä vielä sekin että ne toiset isovanhemmat puuttuu käytännössä kokonaan, eli anoppi on kuollut ja appiukko sekä miehen sisko perheineen asuvat ulkomailla, hyvä jos kerta vuodessa tavataan, syntymäpäivä- tai joululahjoja ei lapset saa tuolta ksokaan.Sisarusteni perheillä on vielä molemmilla ne toiset isovanhemmatkin aktiivisesti mukana elämässään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
meillä on useampi lapsi, joista jokainen on jäänyt enemmän tai vähemmän muun suvun lasten varjoon. Syystä tai toisesta. Yksi iso syy tietysti on se, että meiltä "puuttuu" yksi sukupolvi välistä, minun vanhempani. Ja lapseni joutuvat siitä kärsimään, he kun eivät ole kenenkään lapsenlapsia, niitä kaikkein kalleimpia.
Yritän olla siirtämättä omaa pahaa mieltäni lapsille, meille vanhemmille he ovat kuitenkin maailman tärkeimmät lapset, ja heidän lapsensa tulevat olemaan meille kaikki kaikessa :)