Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä liian suuret odotukset parisuhteelta kun
26.08.2010 |
kuvittelette, että on jotenkin vahingollista laposelle jos äiti ja isä vain ovat yhdessä, ilman sen suurempaa numeroa tai kiihkoa tai rakkautta?
Yhdessä oleminen voi olla ihan tavallista: työssäkäyntiä, teeveen katselua, keskustelua kauppalistasta jne. Ei sen tarvitse olla täynnä elämää suurempia hetkiä tai jatkuvaa kainalossa kiehnäystä.
Pienet teot ja sanat riittävät. Jokaisessa liitossa on myös riitoja. On hyvä että lapsi näkee sen ja oppii sopimaan ja oppii että pois muutto ei ole ratkaisu ongelmiin.
Kommentit (24)
ja vaikka eivät meidän nähden riidelleet, niin kyllä sen kalseuden näki ja tunsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kenellekään hyväksi.
Siinä ei pienet teot paina juurikaan yhtään.
kenellekään hyväksi. Siinä ei pienet teot paina juurikaan yhtään.
vaan kahden normaalin ihmisen suhteesta.
Miksi nää tunnevammaset, alkoholisti yms vedetään tähän kun suurin osa eroista ei johdu sellaisesta.
Yritin vuosia leikkiä että minulle riittää se kauppalistasta keskustelu ja teeveen katsominen. Oli kova paikka hyväksyä se, että se ei riitä. Haluan todella tuntea toisen, vaihtaa ajatuksia ja kasvaa toisen kanssa, kokea yhteyttä ja yhteenkuuluvuutta. Pelkät puitteet eivät riitä. Yritin ajatella, että on epärealistista haluta muuta.
Olin väärässä: ei ollut epärealistista ja omia tarpeitaan on joissain asioissa kuunneltava. Elämä on nyt rankkaa puitteiltaan, mutta sisäisesti minulla on rauha. Se heijastuu myös lapsiin.
miksi parisuhteen pitäisi olla huonompi suhde kuin ystävyyssuhteen?
Ystävien kanssa elämä on tärkeää ja merkityksekästä niin miksei parisuhde sitä voisi olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
Ja aivan turha väittää, että kunnollinen mies muuttuu tuollaiseksi. Ei taatusti muutu. Kannattaisi tutustua mieheen, ennen kuin alkaa lapsia tekemään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
Ja aivan turha väittää, että kunnollinen mies muuttuu tuollaiseksi. Ei taatusti muutu. Kannattaisi tutustua mieheen, ennen kuin alkaa lapsia tekemään!
Virheitä sattuu, vitun prinsessa!
ruusunpunaisena hehkuvan auvon kaipuu. Ikävä vain, ettei sitä löydy mistään suhteesta kuin korkeintaan aivan alusta. Arki astuu kuvaan aina, ja siihen voi vaikuttaa eniten itse eikä odottaa valmista kumppanilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
Ja aivan turha väittää, että kunnollinen mies muuttuu tuollaiseksi. Ei taatusti muutu. Kannattaisi tutustua mieheen, ennen kuin alkaa lapsia tekemään!
mutta jos tekee nuorena tällaisiä virheitä, pitääkö sen takia kiduttaa itseään ja lapsiaan siinä sivussa loppuelämänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
Ja aivan turha väittää, että kunnollinen mies muuttuu tuollaiseksi. Ei taatusti muutu. Kannattaisi tutustua mieheen, ennen kuin alkaa lapsia tekemään!
Virheitä sattuu, vitun prinsessa!
Pitää näköjään paikkansa!
kun miehes kiroo vittu saatanaa joka päivä esim. siitä että vesilasi on jätetty väärään paikkaan. Lapsille sanoo sinua huoraksi tyyliin "kysy huoralta" ja tätä jatkuu sen pari kolme vuotta.
Ja aivan turha väittää, että kunnollinen mies muuttuu tuollaiseksi. Ei taatusti muutu. Kannattaisi tutustua mieheen, ennen kuin alkaa lapsia tekemään!
Virheitä sattuu, vitun prinsessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi parisuhteen pitäisi olla huonompi suhde kuin ystävyyssuhteen?Ystävien kanssa elämä on tärkeää ja merkityksekästä niin miksei parisuhde sitä voisi olla?
Ystäviäni näen kerran kaks viikossa, päivittäin tietysti jos työkavereista puhutaan, mutta silloinkinhan suurin osa kommunikaatiosta on työasioita. Totta kai ystäväni ovat minulle tärkeitä ja merkityksellisiä; mutta tuo korostuu, koska nähdessä yleensä puhutaan lähinnä niistä tärkeistä ja merkityksellisistä asioista. Jos asuisin ystäväni kanssa saman katon alla ja hoitaisin yhteisiä lapsia, olettaisin, että ihan yhtä suuri osuus arjesta olisi telkkaria ja kauppalistaa kuin miehenkin kanssa.
Parisuhteessa suurin osa arjesta on aika tylsää taapertamista. Mutta musta siinä on hyvän parisuhteen voima: se että se yhteinen arki kuitenkin ois molemmille ihan ok elää. Ei sen tarvitse (minusta) olla mitään elämää suurempaa. Ei tulis mieleenikään erota siksi, että just nyt ei oikein nappaa. On kokemusta, oon pahimmillaan miettinyt jopa puolitoista vuotta, jäädäkö vai lähteä, vaikkei mitään tylsyyttä isompaa ongelmaa ollut. Ja eläissäni en ole ollut mistään onnellisempi kuin että jäin! Nyt kahden lapsen kanssa ei onneksi tarvitse edes miettiä, odottaa vaan aikaa parempaa (se tulee kyllä) ja ottaa kiinni noista ap:n mainitsemista pienistä hetkistä. Ja niitä tärkeitä ja merkityksillisiä asioita on myös yhteisten lasten kasvaminen. Olis hirveää, kun ei ois ketään jonka kanssa joka päivä summata lasten hauskat sattumukset - ei ne ketään muuta kuitenkaan kiinnosta.
Tällä hetkellä elämä on pitkälti lapsia, olettaisin että kymmenen vuoden päästä jotain muuta. Koko ajan me kasvetaan enemmän yhteen kuin erilleen.
Miksi nää tunnevammaset, alkoholisti yms vedetään tähän kun suurin osa eroista ei johdu sellaisesta.
kun ne tavalliset ihmiset haluavat jonkin oikeutuksen sille erolleen. Kun suurin osa eroaa vain siksi kun "mikään ei tunnu enää miltään, on tylsää ja tasapaksua jne". Ja itse sitten istutaan perse homeessa ja odotetaan että se TOINEN muuttaa käytöstään. Itsessähän ei ikinä ole mitään vikaa...
molemmat samanlaisia. Mahtaa lapsilla olla mukavaa teidän kodissa.
ja jokainen ansaitsee rakkautta. Jos se puuttuu niin en näe syytä olla yhdessä, lapsella voi olla turvallista ja tasaista arkea, vaikka isi ja äiti eläisi eri osoitteissa.
ja jokainen ansaitsee rakkautta. Jos se puuttuu niin en näe syytä olla yhdessä, lapsella voi olla turvallista ja tasaista arkea, vaikka isi ja äiti eläisi eri osoitteissa.
Kun musta tuntuu, että aika monille tulee yllätyksenä se, että rakkaus muuttaa muotoaan. Tai että kumppaniin voi rakastua uudelleen. Kumman iso osa eroista tapahtuu kahden-kolmen vuoden tietämissä, kun rakastumisvaihe päättyy. Siihen tuo minunkin pitkä harkintavaihe osui. Nyt rakastan, mutta eri tavalla kuin ennen. Nyt tuntuu tärkeimmältä lämpö ja turvallisuus. Huuman pilkahduksia tulee, harvakseltaan, mutta tarpeeksi. Itse asiassa odotankin jo mielenkiinnolla rakkauden seuraavaa vaihetta, sitä kun lapset ovat isoja/isompia. Jos ei se sitten tuntuisi antavan elämään tarpeeksi, voisi ehkä vähän kevyemmin perustein harkita eroa, kun se ei enää tuota niin valtavaa tuskaa muille osapuolille (= lapsille). Jos vuosikausien ajan en tuntisi miestäni kohtaan MITÄÄN muuta kuin laimeaa kaveruutta (en kumppanuutta, arvonantoa, yhteistä huumoria), voisin harkita eroa. Mutta mun on hankala nähdä sellaista tilannetta, kun yhteistä historiaa kertyy koko ajan lisää.
t. 16
narsistin kanssa.