Lue keskustelun säännöt.
Eskarilainen ei tottele "opettajia"!
25.08.2010 |
useampana päivänä tarhatätit ovat kertoneet kuinka meidän poika ei usko heitä, esim jos lauletaan ja leikitään jotakin mistä hän ei tykkää niin ei suostu mukaan, eikä ollut syönyt ruokaa, eikä kerännyt leluja.... onko muilla tällaisia ongelmia? poika kyllä tottelee kotona aika hyvin, joskus joutuu komentamaan kovemmin että uskoo, mutta tarhatätejä ei usko!!! mitähän tässä voi enään tehdä kun olen jo kertonut pojalle että heitä täytyy totella ja jos ei ala tottelemaan niin joutuu jättämään eskarin pois, apua!!!
Kommentit (24)
muuten teillä on ensi vuonna ongelma edessä,
minä keksisin jonkun hyvän motivointikeinon kunnolla olemiseen, eli ihan kertoisin lapselle miten hienoa on jos hän on eskarissa kunnolla ja sopiva ikä sen oppimiseen nyt - jokaisesta kunnolla menneestä päivästä seuraa palkinto (tarra) ja viikon jälkeen joku isompi juttu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä vartenhan sinne eskariin juuri mennään, että siellä opitaan näitä sosiaalisia taitoja, jotka ovat koulussa tarpeen. Eskariopet yrittävät turhaan heittää palloa sinulle. On ihan ymmärrettävää, että jos lapsella on vähän kokemusta ryhmässä olemisesta, hän hakee paikkaansa. Ammattinsa osaavat eskariopet saavat lapset oppimaan näitä taitoja talven aikana. Onneksi meillä oli hyvä eskari, jossa erityislastentarhanope oli taustatukena. Eskarissa tulisi tehdä paljon harjoituksia, joissa pyritään ohjeiden noudattamiseen. Menetelmiä on monia. Onneksi meidän eskarissa tajuttiin, että sosiaalisten ryhmätaitojen oppiminen on kaiken a ja o. Lapsi, joka tuntee tulevansa hyväksytyksi joukkoon, HALUAA noudattaa sääntöjä ja haluaa olla mieliksi tädeille. Pyydä rohkeasti elto ryhmän taustatueksi. terv. ope ja lievästi erityisen lapsen äiti
Ja vaadi tosiaankin, että se palaveri pidetään mahdollisimman pian! Järkkäävät sen vaikka samalla viikolle.
Listaat palaveria varten omasta mielestäsi mahdolliset, varteenotettavat ratkaisut joilla tilanne voitaisiin parantaa.
Ehkä voisit samalla ottaa yhteyttä kuntanne kasvatuspsykologiin ja varata aikaa sinnekin?
Kasvatuspalaverissä teette varhaiskasvatussuunnitelman mihin listaatte tärkeitä asioita lasta koskien (heillä on päiväkodissa näitä varten valmiit pohjat, voit pyytää tällaista kasvatussuunnitelmaa jo etukäteen kotiinkin täytettäväksi rauhassa ja ajan kanssa)
Palaverin yhteydessä listaatte tavoitteet: mitä teette kotona asian parantamiseksi ja mitä päiväkodissa. Vaadit, että lapsesi saa esiopetusta eikä päädy leikkimään leluilla. Hänellä on siihen täysi oikeus! Ja päiväkodilla velvollisuus. Jäähypenkille laitto on ihan eri asia kuin viereisessä huoneessa leikkiminen!! Sitten sovit uuden tapaamisen muutaman kuukauden päähän ja silloin käytte läpi kuinka tavoitteissa ollaan onnistuttu, mikä oli vaikeaa kotona ja mikä päiväkodissa. Niiltä tädeiltä saa kullankalliita kasvatusvinkkejä myös kotiin toteutettavaksi. Tämän ohella voisit käydä lapsen kanssa kasvatuspsykologin juttusilla. Siellä lapsesi taidot testattaisiin ja voitaisiin laatia kunnollinen suunnitelma koulunkäynnin kannalta heikkojen kohtien vahvistamiseen. Kasvatuspsykologin voi pyytää myös mukaan päiväkodin palaveriin (me ollaan kerran pyydetty, kolmas osapuoli kasvatusta koskevissa erimielisyyksissä antaa aina enemmän näkökulmaa). Hän voi auttaa sekä tätejä kasvatukseen liittyvissä asioissa, että laatimaan hyvin toimiva suunnitelma. Kasvatuspsykologian apua saa kasvatus ja perheneuvoloista. Niiden palvelut ovat muistaakseni maksuttomia. Niihin saa yhteyttä joko neuvolan kautta tai sitten itse soittamalla ja varaamalla aikaa.
Sinuna ottaisin asian vakavasti heti. Teillä on kuitenkin vuosi aikaa valmistautua kouluun. Lapsi on varmasti vielä uutuuden hurmassa: on uusia leluja, kavereita jne. Mutta tilanne varmasti helpottaa kunhan löydätte yhteiset keinot :)
kun tuttavan lapsi tulee kylään ei se tottele aikuisia. On ttottunut vain äitinsä komenteluun ja siihen, että lopulta tämä nostaa pois tilanteesta jäähylle.