kadun lasteni rokottamista

Elämässä tulee eteen joka päivä valintoja, ja pitää tehdä ratkaisuja parhaimman sen hetkisen tiedon mukaan. Rokotin lapseni ja itseni. Ei lainkaan kaduta. Jos lapseni olisi saanut ARDS:n ja menehtynyt, niin mitkä mun tunteet silloin olisi. Ennen epidemiaa ehdittiin rokottamaan jo osa porukkaa, ja suuremmilta vahingoilta vältyttiin. Yli 2milj.rokotettu, ja muutamia haittatapauksia esiintynyt.

Jos saivarrella haluaa, niin kuinka paljon vaurioituu vanhempien ravistelemia lapsia, onnettomuuksissa, hukkuneet, tieliikenne... Elämä on vaaroja täynnä. Ja ilman piikkiäkin lapsia edelleen sairastuu NL ja epilepsiaan... Ikävää, äärimmäisen ikävää ja epäreilua, mutta niin totta.

Todella ikävää, että se rokote ei sitten ollutkaan niin turvallinen ja hyödyllinen kuin piti .....

Toivottavasti lapsesi ja nämä kaikki muutkin lapset kuitenkin parantuvat tai ainakin voivat elää hyvää elämää.

kammoksutteko muitakin rokotuksia? Siis oletteko jättäneet muutkin rokotukset väliin tai podette huonoa omaatuntoa jos olettekin rokotuksen ottaneet? Kaikissa rokotuksissa on sivuvaikutuksia, nyt vain pistettiin kerralla moneen ihmiseen. Esim jokun MPR-rokotuksen saa moni ihminen mutta vuodessa määrä ei ole suuri. Ja jos niitä annettaisiin vuodessa yhtä paljon kuin sikapiikkejä niin olisi sivuoireita useammalla ihmisellä.

En kadu rokotteen ottamista

mutta olen silti rokotuttanut lapseni normaalisti, samoin ollaan otettu hepatiittirokotukset. Tiedän toki, että sivuvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä, mutten tajua esim. vesirokkorokotusta, koska itse tauti on lapsilla ihan harmiton. Eli miksi ottaa rokote jos normaalista sairastamisestakaan ei ole mitään haittaa, saapahan viikon saikkua.

rokotutin lapset ja me vanhemmat otimme sen myös. onneksi ei ole vielä tullut mitään oireita, mutta kyllä tuo narkolepsia säikäytti. jos mainostetaan taas jotain rokotuksia niin emme kyllä ota mitään muuta kuin ne tavalliset mitä lapset yleensä ottaa! meni luottamus rokotuksiin.

Joskus joutuu valitsemaan kahdesta vaikeasta. Sitä valitsee sen hetkisen tietämyksen perusteella juuri niin kuin valitsee.

Jokainen teki päätöksensä omaa ja lastensa parasta ajatellen. Olin itse raskaana enkä kadu rokotuksen ottamista. En todellakaan usko, että raskaana olevien kuuluminen sikainfluenssan riskiryhmään oli mikään tuulesta temmattu juttu. Luin tästä tosi paljon, pääasiassa amerikkalaisten asiantuntijoiden kannanottoja. Eli päätös ei ollut mikään "otetaan nyt ku kerran piikkiä tarjotaan" -juttu.



Lapsille otimme piikit myös, ja sitä voisi periaatteessa "katua". Lasten kohdalla kyse oli lähinnä varmistuksesta, koska emme halunneet heillekään sikatautia, vaikka emme sitä toisaalta kauheasti pelänneetkään.



Tämänhetkisessä rokotekeskustelussa unohtuu täysin se, mitä hyvää rokotteilla saatiin aikaan. Todennäköisestihän ne estivät kymmeniä, ellei satoja vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Nyt huomio kiinnittyy vain muutamaan ylimääräiseen narkolepsiatapaukseen, joilla on ehkä yhteys rokotteeseen - varmaahan tämä ei vielä ole.



Samaten unohtuu se, että KAIKILLA rokotteilla on myös haittavaikutuksia, jotka tulevat esiin kun rokotetaan isoja ihmismääriä. Sikapiikin on saanut 2,5 miljoonaa suomalaista, joten olisihan se nyt ihme, jos ei mitään haittoja olisi kellään ilmennyt.



Iloista alkusyksyä kaikille - antaa keltaisen lehdistön riehua ihan rauhassa. :)

Tiedän toki, että sivuvaikutukset ovat hyvin epätodennäköisiä, mutten tajua esim. vesirokkorokotusta, koska itse tauti on lapsilla ihan harmiton.

Silläkin voi olla, vaikka onneksi harvemmin, vakavia jälkitauteja kuten aivokalvontulehdusta.

"rasituksesta". Toki korkea kuume varmaankin johtuu piikistä mutta alttius epilepsialle lapsella on ollut. Jos halutaan saiverella niin joo piikki-> kuume-> epilepsia, mutta luultavasti epilepsia olisi puhjennut jossain vaiheessa kuitenkin. En ole lääkäri mutta näin maalaisjärjellä, epileptikon äitinä ajattelisin.



Korkea kuume ainakin meillä laukaisi lapsen epilepsian. Ensin tuli kuumekouristuksia joiden seurauksena epilepsia. Mutta alttius kohtauksille pojalla on ollut aina.

Jokainen teki päätöksensä omaa ja lastensa parasta ajatellen. Olin itse raskaana enkä kadu rokotuksen ottamista. En todellakaan usko, että raskaana olevien kuuluminen sikainfluenssan riskiryhmään oli mikään tuulesta temmattu juttu. Luin tästä tosi paljon, pääasiassa amerikkalaisten asiantuntijoiden kannanottoja. Eli päätös ei ollut mikään "otetaan nyt ku kerran piikkiä tarjotaan" -juttu.

Lapsille otimme piikit myös, ja sitä voisi periaatteessa "katua". Lasten kohdalla kyse oli lähinnä varmistuksesta, koska emme halunneet heillekään sikatautia, vaikka emme sitä toisaalta kauheasti pelänneetkään.

Tämänhetkisessä rokotekeskustelussa unohtuu täysin se, mitä hyvää rokotteilla saatiin aikaan. Todennäköisestihän ne estivät kymmeniä, ellei satoja vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Nyt huomio kiinnittyy vain muutamaan ylimääräiseen narkolepsiatapaukseen, joilla on ehkä yhteys rokotteeseen - varmaahan tämä ei vielä ole.

Samaten unohtuu se, että KAIKILLA rokotteilla on myös haittavaikutuksia, jotka tulevat esiin kun rokotetaan isoja ihmismääriä. Sikapiikin on saanut 2,5 miljoonaa suomalaista, joten olisihan se nyt ihme, jos ei mitään haittoja olisi kellään ilmennyt.

Iloista alkusyksyä kaikille - antaa keltaisen lehdistön riehua ihan rauhassa. :)

Tähän asti olen luullut, että ne sivuvaikutukset ovat pientä kuumeilua, käden kipeyttä tms.

En todella tiennyt pelaavani venäläistä rulettia antaessa rokottaa lapsiani. Meidän perheen rokotukset loppu nyt tähän.

enkä kadu, että rokotutin lapseni.



Sairastuin ennen kuin lapselle rokotus saatiin - enkä toivonyt sitä tautia lapsen saavan. On totta, että tautia on lievää ja ei-niin-lievää.



Tautini oli kaikkea muuta kuin "tavallinen flunssa". Olin liki 40 asteen kuumeessa viikon ajan ja se otti todella voimille. Sain tamiflun heti, mutta silti tauti meni keuhkoihin toisena kuumepäivänä eli eteneminen oli todella ripeää. Koska olin itse huolellinen, keuhkokuume saatiin ajoissa kiinni -- välttämättä en olisi lapsesta huomannut, että on jo keuhkoissa.



Kaikella on puolensa. Meillä 4v lapsi ei saanut minkäänlaista oiretta piikistä - ei edes kättänsä kipeäksi. Hänellä on ns. hyvälaatuinen leikki-ikän eplilepsia - rokote ei aiheuttanut kohtauksiakaan.

siis esim virossa ei rokotettu tietääkseni ketään ja taisi olla vaan muutama sikainfluenssakuolema. nekin ei ihan perusterveet ihmiset.



Jännä on se, että suomessa vaahdotaan aina, että kuinka koko väestön rokottaminen suojaa. mutta katsokaa mikä määrä ihmisiä kulkee joka päivä rajojen yli. ei ole suomi mikään suljettu suoja-alue.



raha vaan sen rokotuksen takana oli. ei huoli kansalaisten terveydestä. mott.

Tuttavani, 3 pienen lapsen äiti, kuoli sikainfluenssaan Englannissa. Eikä tosiaankaan ollut ainoa perusterve ja nuori kuolonuhri!



Että siinä teille "harmitonta pikkuflunssaa".

paljon ihmisiä. enemmän kuin toi sikainf tappaa.

Jokainen teki päätöksensä omaa ja lastensa parasta ajatellen. Olin itse raskaana enkä kadu rokotuksen ottamista. En todellakaan usko, että raskaana olevien kuuluminen sikainfluenssan riskiryhmään oli mikään tuulesta temmattu juttu. Luin tästä tosi paljon, pääasiassa amerikkalaisten asiantuntijoiden kannanottoja. Eli päätös ei ollut mikään "otetaan nyt ku kerran piikkiä tarjotaan" -juttu.

Lapsille otimme piikit myös, ja sitä voisi periaatteessa "katua". Lasten kohdalla kyse oli lähinnä varmistuksesta, koska emme halunneet heillekään sikatautia, vaikka emme sitä toisaalta kauheasti pelänneetkään.

Tämänhetkisessä rokotekeskustelussa unohtuu täysin se, mitä hyvää rokotteilla saatiin aikaan. Todennäköisestihän ne estivät kymmeniä, ellei satoja vakavia tautitapauksia ja kuolemia. Nyt huomio kiinnittyy vain muutamaan ylimääräiseen narkolepsiatapaukseen, joilla on ehkä yhteys rokotteeseen - varmaahan tämä ei vielä ole.

Samaten unohtuu se, että KAIKILLA rokotteilla on myös haittavaikutuksia, jotka tulevat esiin kun rokotetaan isoja ihmismääriä. Sikapiikin on saanut 2,5 miljoonaa suomalaista, joten olisihan se nyt ihme, jos ei mitään haittoja olisi kellään ilmennyt.

Iloista alkusyksyä kaikille - antaa keltaisen lehdistön riehua ihan rauhassa. :)

Tähän asti olen luullut, että ne sivuvaikutukset ovat pientä kuumeilua, käden kipeyttä tms.

En todella tiennyt pelaavani venäläistä rulettia antaessa rokottaa lapsiani. Meidän perheen rokotukset loppu nyt tähän.

ja lopettaa niidenkin käyttö?

Tuttavani, 3 pienen lapsen äiti, kuoli sikainfluenssaan Englannissa. Eikä tosiaankaan ollut ainoa perusterve ja nuori kuolonuhri!

Että siinä teille "harmitonta pikkuflunssaa".

Syönyt vaan suklaata ja sipsejä edelliset 30 vuotta.

pahalta, että rokotutimme lapsemme (itse emme ottaneet). Jo silloin oli epämääräinen tunne asiasta, ja nyt lievästi ahdistaa. Toisaalta, teimme päätöksen silloin lasten parasta ajatellen, epäröimme kyllä silloinkin.

Vaikka pidän itseäni joten kuten järkevänä ihmisenä, niin onhan se niin, että median luomat kauhukuvat, niin taudista kuin nyt rokotteestakin (en vähättele kenenkään kärsimyksiä, en taudin tai rokotteen - mahdollisesti - vaurioittamien/surmaamien ihmisten ja heidän läheistensä, vaan tarkoitan median tapaa tuoda asiat esiin) vaikuttavat minuun voimkkasti. Koin lisäksi jo silloin avuttomuutta ja epävarmuutta runsaan tieto- sekä "tieto"määrän äärellä, tietämättä, mistä lähteestä voisi luotettavaa tietoa saada - voisiko mistään? Vaike miettiä, mikä olisi järkevä ratkaisu median ja viranomasiten sanoessa yhtä, oman pään ja sydämen - niin mitä?

No joo, otettu, mikä otettu. Nyt ehkä päättäisin toisin, tiedä häntä, mutta kuten joku jo kirjoittikin, valinnat tehdään siinä tilanteessa, missä kulloinkin ollaan, ja niiden kanssa on elettävä. (Tämä on tietysti helppo sanoa, kun lapsille ei - ilmeisesti - koitunut piikistä haittaa.)

Narkolepsiaa epäillään (huom, epäillään, varma diagnoosi vie usein vuosia) n. kymmenellä lapsella enemmän kuin mitä normaalisti tulee esiin, ja nyt selvitetään (huom, selvitetään vasta) rokotteen mahdollista yhteyttä, koska rokotteiden haittavaikutuksia ym. seurataan todella tarkasti ja erilaisiin signaaleihin reagoidaan välittömästi. Todennäköisyys, että lapsesi jää huomenna auton alle ja kuolee, on suurempi kuin se, että hänelle tulee sikapiikistä narkolepsia.

Meillä esikoinen oli silloin 9kk, ja pelkäsin että tuon sen taudin töistä sille. Mieten tosissani rokottaako vai ei. Tiesin myös sen ettei rokotteita ollut keretty testata kunnolla. Siihen aikaan netissä pyöri juttua myös noista sivuvaikkutuksista, vailla mitää lähteitä tosin. Sain sähköpostiini myös sellaisen ketjuviestin: "Haluan poikani takaisin" jossa (amerikkalainen?) äiti oli kirjoittanut että rokotteen jälkeen hänen poikansa oli jatkuvasti väsynyt ja apaattinen. Ei jaksanut leikkiä, ulkoilla tai muutakaan mitä oli ennen rokotetta tehnyt.

Tämäkin oli vain yksi ketjukirje vailla mitään lähteitä.

Joka tapauksessa päätin että jos tauti on tullakseen, se tulee. Emme ottaneet rokotetta. Se oli minun valintani, ja sairastuimme molemmat sikainfluenssaan.

Kyllä minäkin siinä vaiheessa kaduin ja itkin ratkaisuani kun ajoin keskellä yötä 100km päähän keskussairaalaan kun 9kk ikäinen poika oli 41 asteen kuumeessa ja lähes tajuton.

Sairaalassa saivat kuumeen alas ja uskalsimme lähteä jo aamusta takaisin. Loppupeleissä sikainfluenssa oli meillä vain tavallista korkeampi kuume.



Olin tuolloin raskaana (en vielä itse kyllä tiennyt) ja neuvolassa lähes joka kerralla ottivat rokotteen puheeksi vaikka sanoin että me olemme jo sairastaneet. Sen neuvolatädin mielestä rokote olisi hyvä ottaa silti!?! Tätä ihmettelin. Ainakin omalta kohdalta voin sanoa että rokotetta suorastaan tyrkytettiin, useaan kertaan. Olisi ollut todella vaikea pitää päänsä sen suostuttelun jälkeen jos emme olisi sairastaneet. "Sillä rokotehan oli täysin turvallinen."