U2 keikka oli kyllä niin mahtava, parasta ikinä

Mä täällä yritän jäsennellä ajatuksiani kun molemmat oli niin pirun hyviä olo sieläkin ihan lentelevä -- perjantaina sunday bloody sunday ja new year's day ja lauantaina sitten pride ja I will follow.... jos kaikki toivomani olisi tullut samana iltana olisi varmaan mennyt järki :)

Mulla tosin meinasi mennä järki siinä vaiheessa kuin aloittivat I will follow-biisin. Ihan samat lempparit mullakin kuin sulla, taidetaan pitää samasta aikakaudesta bändin tuotannossa ;)

Ohis, joka oli myös kummallakin keikalla ja erityisesti perjantaina sellaisen liikutuksen vallassa, että sai melkein silmiä pyyhkiä siinä kentällä pomppiessaan

Mä täällä yritän jäsennellä ajatuksiani kun molemmat oli niin pirun hyviä olo sieläkin ihan lentelevä -- perjantaina sunday bloody sunday ja new year's day ja lauantaina sitten pride ja I will follow.... jos kaikki toivomani olisi tullut samana iltana olisi varmaan mennyt järki :)

Tuskin tulee elämässä keikkarintamalla ihan äkkiä samanlaista settiä vastaan. Tuosta on vaikea laittaa paremmaksi. Toi 360 idea ja koko lavahässäkkä on jo spektaakkeli itsessään. Aivan upeeta.



Lippujen hintoja ihmettelin, koska lopulta joka paikasta näki yhtä hyvin, mutta se katsomon lippa oli aikamoinen bonus sitten lauantaina. Mutta kun ajattelee U2 arvomaailmaa, koko elämystä ja työtä rauhan ja paremman maailman eteen, ei kyllä lopulta tehnyt kipeää maksaa sitä hintaa.



Auts.. Vähänkö lattea idea madonnasta 70 tuhatta ihmistä kaikki ns kentällä.. Huh.



Erittäin tyytyväinen fani

Kuuntelin U2:sta eniten 80-luvulla, kun musiikissa oli eniten aatteen paloa.

Kyllä mulle Joshua treenkin hitit kelpaa, mutta itselleni kovinta kamaa edustaa kuitenkin 3 ekaa levyä... Boy:n kansi saa vieläkin itkun silmään...



Oli muuten oikeasti aika hyvät keikat -- olen itse nähnyt U2:n aikaisemmin 4 kertaa. 1987 Wembleyllä, 1997 stadionilla, 2009 berliinissä ja nyt sitten nämä kaksi ja vain Wembleyn keikasta muistot on vielä villimmät.



Nyt upeaa oli se, miten se 1980-luvun minä palasi -- kaikki ne sykähdyttävät tunteet! Luulin, etten enää edes osaisi monen äitinä ja keski-ikäisenä entisenä hippi-maailmanparantaja - rokkityttö- urbaani kulkuri -tyyppinä osaisi sellaisia enää tunteakaan :)

Mullekin kolme ekaa levyä merkkasivat NIIN paljon silloin lapsena, vaikken biisien sisältöä varmastikaan oikeain ymmärtänytkään. Nytkin tulee ihan kylmät väreet kun ajattelenkin niitä fiiliksiä mitä joskus pentuna bändiä kuunnellessani tunsin. Ja siis vieläkin ne ovat tärkeitä levyjä ja jostain syystä kaikkien aikojen suosikki on tuo juurikin tuo I will follow. Uskomatonta, että soittivat sen juuri Helsingissä niin monen vuoden tauon jälkeen.

Mä tunsin kanssa siinä kentällä pomppiessani miten kaikki ne vuodet vaan hävisivät ja tunsin olevani se sama nuori tyttö kuin silloin joskus..

T: myös keski-ikäinen äiti, etten sanoisi että suorastaan täti :D

Kyllä mulle Joshua treenkin hitit kelpaa, mutta itselleni kovinta kamaa edustaa kuitenkin 3 ekaa levyä... Boy:n kansi saa vieläkin itkun silmään... Oli muuten oikeasti aika hyvät keikat -- olen itse nähnyt U2:n aikaisemmin 4 kertaa. 1987 Wembleyllä, 1997 stadionilla, 2009 berliinissä ja nyt sitten nämä kaksi ja vain Wembleyn keikasta muistot on vielä villimmät. Nyt upeaa oli se, miten se 1980-luvun minä palasi -- kaikki ne sykähdyttävät tunteet! Luulin, etten enää edes osaisi monen äitinä ja keski-ikäisenä entisenä hippi-maailmanparantaja - rokkityttö- urbaani kulkuri -tyyppinä osaisi sellaisia enää tunteakaan :)

juuri ennen keikkaa käymässä ja kyllä harmitti etten päässyt sinne...

että käykä täsä niin, että omat sormet rustaa myös sun viestit. Ihanaa, että täältä löytyy sielunsiskoja kaiken maailman marmattajien lisäksi :) Erinomaista viikkoa & odotellaan -- huhu kertoo että 5 vuoden kuluttua viimeistään!

kun ajattelen että kotoisalta vauvapalstalta löytyy joku, joka todella ymmärtää :D



Mahtavaa viikkoa sulle myös ja todellakin odotellaan. Voi kunpa tuo huhu pitäisi paikkansa!

... hyppäsin johonkin aikajanaan lauantain konsertissa kun soittivat with or without you:n... Muistelin nuorta tyttöä koulupöytänsä vieressä joka kuunteli c-kasetilta U2:sta ja mietti, että onko ikinä ees mahdollista OIKEASTI nähdä bändiä. Ja nyt olen nähnyt vuosina 97 ja 10 täällä Suomessa. Seuraavaa kertaa odotellessa. Olisin kyllä mieluusti ollut molemmissa konserteissa, mut biisilistaa kun katsoo niin mun makuun oli kyllä enempi lauantain setti. Ja vielä ihka uusi biisi kaupanpäälle =)

vaikka muutamat uudet biisit ei iskeneet, klassikoja riitti. Ja 30 e B katsomo oli huippu paikka. Näki ekana ja viimeisenä bändin...perjantaina.

glastonburyssa oli jotain raflaavaa...



Itse en molemmilla keikoilla käyneenä osaa sanoa kumpi setti oli parempi -- lauantaina tosiaan i will follow ja pride mutta sitten perjantaina sunday bloody sunday ja new year's day... muuten aika tasalaatuista -- pe ehkä soundit paremmat ja edge tosi vedossa ja la bonolla vähän ääniongelmia ja bändillä pari mokamokaa... mutta sitten la oli aika rento meininki ja hauskat spiikit ja vähän irrottelua sateen kanssa.



Mutta olihan viikonloppu, ei voi muuta sanoa!



T: se sielunsiskonsa löytänyt -- MLK soi napeissa juuri nyt

aaahhh!

oli todella parasta mitä oon nähnyt. Ja olin sentään silloin 13v sitten paikalla... ihan fiiliksissä vielä monta päivää keikan jälkeenkin.

its een pidä U2 uudesta tuotannosta kyllä Joshua Tree ja sen aikaiset biisit ovat parasta U2.



itse olin pe ja oli aivan mahtava konsertti ja ilma

mutta otin sitten takaisin 5 v myöhemmin Wembleyllä :)

Olin lauantaina. 13 vuoden odotus palkittiin ruhtinaallisesti. Bono oli mielestäni aivan hillittömän rento ja spontaani, niin kotonaan lavalla 53 000 ihmisen keskellä. Meillä myös B katsomon 30 euron paikat ja ihan parhaat! Sade ei haitannut pätkääkään. I will follow:n fanit kattokaa tää:

laitoin tohon linkin youtuben videoon mut eipä tullu. Se on U2 eka video vuodelta 1980 ja todellakin se I will follow.

Munkaan äitini ei päästänyt Ruisrockiin tuolloin ;) Voi että tuota Wembleyn keikka on ollut varmasti mahtava kokemus.



Pakko tunnustaa että tämä lyyli kävi katsomassa bändin kotisivuilta keikkakalenteria... Jospa jonnekin pääsisi vielä katsomaan...



Oon vieläkin ihan täpinöissäni ja mielessä on pyörinyt kovasti muistoja nuoruuden kuten esimerkiksi se kun kaverin kanssa liityttiin Amnestyyn, vaikkei ihan tarkkaa mielikuvaa tainnut siitä ollakaan että mitä organisaatio oikeastaan ajaa takaa ;) Varmaankin oltiin jostain Suosikista luettu että tällaista järjestöä moni rokkari kannustaa.



Big Country oli muuten toinen suuri suosikki niiltä ajoilta.. Kuuntelen sitä vieläkin välillä!



Eilen illalla luukutettiin keikkataltiointia ja hehkutettiin taas ;)

Ihana video ja kylmät väreet menee aina ja yhä edelleenkin kun tuon biisin kuulee!