Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ei ymmärrä (tai halua ymmärtää) miksi isommat sisarukset hoidossa, menee hermot!
22.08.2010 |
Meillä on neljä lasta, jotka ovat hoidossa, vaikka minä olen kotona. Esikoinen on erityislapsi ja siksi hoidossa, koska se on hänelle parhaaksi ja kolme nuorempaa aloittivat hoidon kun minulla todettiin sairaus, jonka takia olen paljon sairaalassa ja voimat on poissa.
Anoppi jaksaa jokaisella kerralla kun nähdään niin kertoa miten se on kauheaa kun lapset joutuvat olemaan hoidossa, vaikka minä vain makaan kotona ja voisin aivan hyvin hoitaa lapsetkin siinä samalla. Ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää, että sairauten takia ollessani kotona en silti jaksa tehdä juuri muuta kun nukkua/levätä ja en todellakaan jaksaisi hoitaa lapsia. Onneksi lapset saavat mieheni vuorotyöstä huolimatta olla lyhyitä päiviä hoidossa kun oma äitini hakee heidät aina 15:00 mennessä hoidosta ja on meillä lasten kanssa aina miehen iltavuoroina hoitamassa lapsia kunnes mies kotiutuu.
Anopin käytös alkaa vaan todella rasittamaan kun en minä hänen mielestään edes näytä sairaalta ja hän mielestään tietää paremmin kun alansa parhaat lääkärit, että minä vain kuvittelen olevani sairas. Niin minä kun miehenikin ollaan sanottu anopille, että minä olen oikeasti sairas ja että sen sijaan, että anoppi valittaa koko ajan niin voisi olla oikeasti hyödyksi ja auttaa sitten lastenhoidossa miehen aamuvuoroina, niin sillon lapsia ei tarvitsisi pitää hoidossa. Tämä ei kuitenkaan käy anopille.
Tämän takia minua ei enää kiinnosta nähdä anoppia, koska aina on tiedossa se sama laulu, miten en ole sairas jne. Toisaalta en haluaisi riistää lapsilta sitä iloa, etteivät näkisi toisia isovanhempiaan. Tällä menolla en vaan keksi enää muuta vaihtoehtoa.
Kommentit (87)
Minusta jo erityislapsen hoitotarve on syy sinänsä pitää muutkin hoidossa. Erityislapsi tarvitsee usein päivähoito kuntotuttavassa mielessä , ja itselläni ei ainakaan olisi halua asettaa yhtä lasta " lauman" ulkopuolelle, joten antaisin muidenkin lasten olla hoidossa. Kiva, että lapsiesi hoitopäivät ovat inhimillisen pituudet. Nyt itseltäsi huono omatunto viiteen, se ei hyödytä mitään. Anoppisi ongelmien hoito kuuluu miehellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä sairaalassa välillä useampiakin viikkoja. Hoidoissa ja välillä vointini oli vaan niin heikko, ettei minua päästetty kotiin, vaikkei hoitoja ollutkaan. Ja minä olin hoitojen takia sairaalassa siksi myös yöt, että oli pitkä matka sairaalaan.
yhtäkään sairautta, jossa olisi tuollaisia sairaalajaksoja. Syöpähoidoissakin yleensä tullaan yöksi kotiin sädehoidon jälkeen. Ja yleensä ne anopit tajuavat, että syöpään aika usein kuollaan eli lapsillekin parasta opetellan olemaan hoidossa.
kyllä sairaalassa välillä useampiakin viikkoja. Hoidoissa ja välillä vointini oli vaan niin heikko, ettei minua päästetty kotiin, vaikkei hoitoja ollutkaan. Ja minä olin hoitojen takia sairaalassa siksi myös yöt, että oli pitkä matka sairaalaan.
yhtäkään sairautta, jossa olisi tuollaisia sairaalajaksoja. Syöpähoidoissakin yleensä tullaan yöksi kotiin sädehoidon jälkeen. Ja yleensä ne anopit tajuavat, että syöpään aika usein kuollaan eli lapsillekin parasta opetellan olemaan hoidossa.
Siis isommat on hoidossa, kuopus ei?Miten sitä jaksat hoitaa?
Lapset ovat hoidossa ja ap. sairaalassa puolet kuukaudesta. Ei siinä vauvoja hoidella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä sairaalassa välillä useampiakin viikkoja. Hoidoissa ja välillä vointini oli vaan niin heikko, ettei minua päästetty kotiin, vaikkei hoitoja ollutkaan. Ja minä olin hoitojen takia sairaalassa siksi myös yöt, että oli pitkä matka sairaalaan.
yhtäkään sairautta, jossa olisi tuollaisia sairaalajaksoja. Syöpähoidoissakin yleensä tullaan yöksi kotiin sädehoidon jälkeen. Ja yleensä ne anopit tajuavat, että syöpään aika usein kuollaan eli lapsillekin parasta opetellan olemaan hoidossa.
nuo sairaalajaksot yhtä hyvin kuin ap.
Siis isommat on hoidossa, kuopus ei?Miten sitä jaksat hoitaa?
Lapset ovat hoidossa ja ap. sairaalassa puolet kuukaudesta. Ei siinä vauvoja hoidella.
"Anoppi ei ymmärrä (tai halua ymmärtää) miksi isommat sisarukset hoidossa" eli jos isommat on hoidossa, on siellä oltava pienempi, joka ei ole hoidossa. Loogista.
Tai sitten ap muutti kesken trollin kirjoitusta oman ajatuksensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hoitojaksot sairaalassa (myös öisin) ja välillä myös hoitojaksojen välillä, jos vointini on huono. Lapset näkevät minua kuitenkin päivittäin, käyvät sairaalassa tai sitten huomioin heitä kotona jollain lailla, vaikka olisinkin sänkypotilas.
Niin tuo otsikko oli vähän hämäävä, sillä tarkoitin sitä, ettei anoppi hyväksynyt esikoisen joka on erityislapsi hoidossa oloa eikä myöskään nyt nuorempien hoidossa oloa kun minä en ole töissä, mutta silti kykenemätön lapsista huolehtimaan.
Anoppi on sanonut, ettei usko minun olevan millään lailla sairas, koska hänestä en näytä sairaalta, sen sijaan muutamat ystävät ja mieheni ovat sanoneet, etten näytä siltä omalta energiseltä iloiselta itseltäni. Toisaalta, ei anoppi sillonkaan eroa huomannut kun olin valvonut toisen lapsen kanssa useamman kuukauden putkeen ja väsymys todellakin näkyi kasvoista ja alkoi vaikuttaa terveyteenikin.
Varmasti tähän anopin ajatteluun on osasyynä se, että hänen on aikoinaan ollut pakko jaksaa yksin, vaikka tiedän, että hänkin olisi varmasti tarvinnut apua tietyissä tilanteissa, vaikkei sitä myöntäisikään.
ap
Minuakin kiinnostaa mikä on noin vakava sairaus että pääsee sairaalaan kahdeksi viikoksi kuukaudessa eikä edes näy päälle päin.
Aika röyhkeää minusta kysellä tuommoisia.
Meillä töissä oli muutama vuosi sitten nuori työntekijä, joka silloin tällöin oli yllättäen pois töistä. Joku oli nähnyt hänet tuolloin kaupungilla ja kommentoi, että ihan terveeltä näytti, vaikka muka oli sairas. Asia vietiin esimiehellekin, joka sanoi, että hän tietää tämän työntekijän tilanteen eikä se kuulu meille muille.
Sitten muutaman vuoden päästä pomo tiedotti, mistä oli ollut kyse. Asia ei ollut enää salaisuus, koska henkilö oli parantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja oma vointikin oli jossain määrin ennustettavissa, siis jos se huononi ja meni tiettyyn pisteeseen niin tiesin, että on edessä sairaalaan lähtö ja siellä olen ainakin muutaman päivän.
Minua ei saanut käydä katsomassa kun vain harvat (en saanut sairastua mihinkään tautiin, koska se olisi ollut minulle hengenvaarallinen) ja siksi ei käynytkään kun mieheni ja lapsemme. Muut eivät minua nähneet kun videolla ja sillon videolta minut nähneet sanoivat, että huonoina päivinä näytin vähän sairaalta, mutta kun olo oli parempi niin ei minusta monikaan olisi uskonut, että olen vakavasti sairas, siis ulkonäön perusteella.
kyllä sairaalassa välillä useampiakin viikkoja. Hoidoissa ja välillä vointini oli vaan niin heikko, ettei minua päästetty kotiin, vaikkei hoitoja ollutkaan. Ja minä olin hoitojen takia sairaalassa siksi myös yöt, että oli pitkä matka sairaalaan.
yhtäkään sairautta, jossa olisi tuollaisia sairaalajaksoja. Syöpähoidoissakin yleensä tullaan yöksi kotiin sädehoidon jälkeen. Ja yleensä ne anopit tajuavat, että syöpään aika usein kuollaan eli lapsillekin parasta opetellan olemaan hoidossa.
nuo sairaalajaksot yhtä hyvin kuin ap.
Olen hoitojaksot sairaalassa (myös öisin) ja välillä myös hoitojaksojen välillä, jos vointini on huono. Lapset näkevät minua kuitenkin päivittäin, käyvät sairaalassa tai sitten huomioin heitä kotona jollain lailla, vaikka olisinkin sänkypotilas. Niin tuo otsikko oli vähän hämäävä, sillä tarkoitin sitä, ettei anoppi hyväksynyt esikoisen joka on erityislapsi hoidossa oloa eikä myöskään nyt nuorempien hoidossa oloa kun minä en ole töissä, mutta silti kykenemätön lapsista huolehtimaan. Anoppi on sanonut, ettei usko minun olevan millään lailla sairas, koska hänestä en näytä sairaalta, sen sijaan muutamat ystävät ja mieheni ovat sanoneet, etten näytä siltä omalta energiseltä iloiselta itseltäni. Toisaalta, ei anoppi sillonkaan eroa huomannut kun olin valvonut toisen lapsen kanssa useamman kuukauden putkeen ja väsymys todellakin näkyi kasvoista ja alkoi vaikuttaa terveyteenikin. Varmasti tähän anopin ajatteluun on osasyynä se, että hänen on aikoinaan ollut pakko jaksaa yksin, vaikka tiedän, että hänkin olisi varmasti tarvinnut apua tietyissä tilanteissa, vaikkei sitä myöntäisikään. ap
Minuakin kiinnostaa mikä on noin vakava sairaus että pääsee sairaalaan kahdeksi viikoksi kuukaudessa eikä edes näy päälle päin.
So simple. keksi ensi kerralla parempi trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa kaikilla suomen virikelasten vanhemmilla olla erityislapsi ja äideillä jotain sairauksia kun niin hanakasti viedään hoitoon.
erityskorvausta. Jos ei millään onnistu saaman diagnosia lapselle sitten pitää itselle kehittää joku sairaus ettei vaan joudu töihin.
..tietsyti ymmärrettävää on se, jos lapset syntyivät ennen kuin sairstuit. Se on asia erikseen. MUTTA jos sairstelit jo ennen kaikkien tenavien tuloa, niin miksi??miksi???miksi???
Minulle ei riitä syyksi se, että halusimme ison perheen.
rasittavan kuuloinen akka!
Voimia sulle! Toiset on vaan tollasia, että ei usko vaikka näkisivätkin...
- dialyysihoidot
- syöpähoidot
- psyykkinen sairaus ja tarvitsee usein lataamojaksoja
Siis ap:n kertoman perusteella. Ystävälläni ainakin oli yksi harvinaisempi sairaus, josta onneksi parantui.
Lukekaa vaikka lääkäreiksi te, jotka väitätte heti, ettei tuollaista sairatta voi olla olemassa.
Minä tekisin niin, että käskisin miehen kertomaan äidilleen, ettei hänellä ole teille mitään asiaa ennen kun osaa olla arvostelematta lasten hoidossa oloa ja mahdollisesti antaisin lasten käydä isovanhemmilla, en kyllä siinä tapauksessa, jos en luottaisi siihen, että isovanhemmat osaavat hoitaa lapsia.
Omille vanhemmilleni en vois antaa lapsiani hoitoon, koska hänellä on omat näkemyksensä miten lapsia kasvatetaan ja jos en ole paikalla niin varmasti myös toimisi niin.
Olen hoitojaksot sairaalassa (myös öisin) ja välillä myös hoitojaksojen välillä, jos vointini on huono. Lapset näkevät minua kuitenkin päivittäin, käyvät sairaalassa tai sitten huomioin heitä kotona jollain lailla, vaikka olisinkin sänkypotilas. Niin tuo otsikko oli vähän hämäävä, sillä tarkoitin sitä, ettei anoppi hyväksynyt esikoisen joka on erityislapsi hoidossa oloa eikä myöskään nyt nuorempien hoidossa oloa kun minä en ole töissä, mutta silti kykenemätön lapsista huolehtimaan. Anoppi on sanonut, ettei usko minun olevan millään lailla sairas, koska hänestä en näytä sairaalta, sen sijaan muutamat ystävät ja mieheni ovat sanoneet, etten näytä siltä omalta energiseltä iloiselta itseltäni. Toisaalta, ei anoppi sillonkaan eroa huomannut kun olin valvonut toisen lapsen kanssa useamman kuukauden putkeen ja väsymys todellakin näkyi kasvoista ja alkoi vaikuttaa terveyteenikin. Varmasti tähän anopin ajatteluun on osasyynä se, että hänen on aikoinaan ollut pakko jaksaa yksin, vaikka tiedän, että hänkin olisi varmasti tarvinnut apua tietyissä tilanteissa, vaikkei sitä myöntäisikään. ap
Minuakin kiinnostaa mikä on noin vakava sairaus että pääsee sairaalaan kahdeksi viikoksi kuukaudessa eikä edes näy päälle päin.
So simple. keksi ensi kerralla parempi trolli.
Miten sitä jaksat hoitaa?