Mitä mieltä: En suostu leikkimään lapseni kanssa, jos hän
antaa vain huonoimmat lelunsa minulle. On ainoa lapsi ja haluan että oppii jakamaan.
Hölmöltä tuntuu itsestä, etten suostu leikkimään vain sillä huonoimmalla kilpa-autolla...
Kommentit (7)
joilla on sisaruksia. Eli sikäli tarpeetonta. Ja oppii jakamaan kavereiden kanssa sitten. Kun nekin antaa vaan sen huonoimman:)
Vähän oot lapsellinen :-)
Itse en leiki lapseni kanssa, korkeintaan autan leikin alkuun. Minun ei tarvitse enää leikkiä, minä olen hoitanut sen asian jo lapsena.
Jakaamaan lapsi oppii kavereiden kanssa.
mieheni silloin 5-vuotiaan tytön kanssa. Tyttö oli todella kova komentamaan ja määräämään leikeissä, vain hän päätti kaiken (siis kavereiden kanssa leikkiessä). Ja niinpä hänellä ei ollut kavereita. "Leikin" muutaman kerran tytön kanssa samalla tavalla ja häntä kiukutti. Sitten selitin, miltä se tuntuu. Tai siis juteltiin yhdessä, että eihän se ollut kivaa. Meillä ainakin toimi! :)
mulle on kyllä ihan sama minkä lelunsa mulle antavat, mä leikin vaikka kävyllä, mutta tulee aina vedettyä herne nenään kun en saa itse päättää mitä mun "ukkeli" tms sanoo! Oikeesti, se on musta raivostuttavaa ja silloin koen, että mun ei kyllä tarvitse leikkiä näiden lasteni kanssa (tyttö 4, poika 5) kun tunkevat sanat mun suuhun. Jos mun ukko menee vaikka kauppaan, niin heti tulee et eieieiei, se menee töihin!! Ja sit mä oon ihan, et leikkikööt keskenään sit. Prkle.
mulle on kyllä ihan sama minkä lelunsa mulle antavat, mä leikin vaikka kävyllä, mutta tulee aina vedettyä herne nenään kun en saa itse päättää mitä mun "ukkeli" tms sanoo! Oikeesti, se on musta raivostuttavaa ja silloin koen, että mun ei kyllä tarvitse leikkiä näiden lasteni kanssa (tyttö 4, poika 5) kun tunkevat sanat mun suuhun. Jos mun ukko menee vaikka kauppaan, niin heti tulee et eieieiei, se menee töihin!! Ja sit mä oon ihan, et leikkikööt keskenään sit. Prkle.
Lapsen leikkihän se on, olisit leikkinyt lapsena.
Mutta jokainen tyylillään. Itse leikin sillä mitä lapsi sattuu jakamaan...