Lapsen kouluinnostus kadoksissa :(
Lapsi aloitti tänä vuonna ekalla. Viime vuonna eskariin mennessään oli tosi innostunut oppimaan. Oli jo silloin hyvin taitava; osasi lukea ja laski jo todella haastavia, noin 3. luokan, laskuja. Päiväkodissa aikoinaan ehdoteltiin, että jos olisi testattu ja mennyt vuotta aiemmin kouluun. Minusta kuitenkin äitinä tuntui, ettei lapsi ole sosiaalisilta taidoiltaan vielä valmis kouluun, joten laitoin vaan eskariin.
Eskarivuosi oli lapselle pettymys. Hän olisi halunnut oppia, mutta eskarissa käytiin vaan asioita, joita hän jo osasi. Käytös muuttui ja hän alkoi ns. häiriköidä. Nyt koulun alettua häntä ei kiinnosta koulu yhtään. Kaikki tuntuu olevan liian helppoa eikä häntä kiinnosta koulutehtävät yhtään. Hän odottaa vain, että "oikea" koulu alkaa joskus parin vuoden päästä ja sitten saa oikeasti opetella jotain kiinnostavaa. Kotona hän lukee paljon ja tekee ylempien luokkien matematiikan tehtäviä sekä etsii tietoa netistä tai tietokirjoista mm. tähtitieteestä, sääilmiöistä yms. Koulussa kuitenkin on aivan eri tyttö.
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Tuleeko lapsestani nyt se alisuoriutuja häirikkö, joka vaan häiritsee tunneilla eikä tee koulutehtäviään?
Kommentit (10)
jos tarjolla olisi yksityiskoulu, sinne lapsi kuuluisi, mutta eipä täällä ole vaihtoehtoja.
Luulen että hänellä on näkemystä ja pystyy varmaan järjestämään vaativampiakin tehtäviä tunneille.
mutta kyllä hän on edelleen innoissaan koulusta, vaikka hän ei siellä opi mitään uutta. Matikankirjan nähdessään vain totesi, että "tuon voisin varmaan laskea vaikka tässä iltapäivän aikana". Meillä on jo erityisopen kanssa suunnitelma, että lapsi jossain vaiheessa integroidaan ylemmille luokille juuri matikan tuntien ajaksi. Saisi haasteita. Mutta siis vielä ei into ole kadonnut, vaikka taidot on kovat ja odotukset koulusta myös. Toivottavasti into jatkuu.
Suosittelen, että juttelet lapsesi opettajan kanssa ja miettikää erilaisia vaihtoehtoja. Me toimme nämä meidän toiveet (ja lapsen erityistaidot) esiin jo ennen koulunaloitusta, joten suunnitelmia on ehditty tehdä koulun kanssa jo ennen tätä syksyä.
Vaikka tehtävät saataisiin kuntoon, lapsi voi silti häiriköidä. Jos hän on jo eskarissa ollut vähän vaikeuksissa niin odotettavissa tosiaan on, että ne sosiaaliset taidot eivät ole ihan kehityksen etunenässä. Niitä on siis harjoitettava ja opettajan ehkä pitäisi tukea lasta sosiaaliseen kehitykseen, ohjata positiiviseen vuorovaikutukseen häiriköinnin sijasta jne. Ja myös sun itse pitää ymmärtää, että matemaatiisesti lahjakkaalla lapsella on paljon opittavaa monessa muussa suhteessa, ongelma ei johdu pelkästään lapsesi ylettömästä lahjakkuudesta. Sun itsekin pitää siis panostaa tähän sosiaaliseen puoleen ja neuvoa ja opastaa lastasi siinä.
Yhden as-lapsen äitinä olen tapallut saman ongelman kanssa: joissain suhteissa todella lahjakas lapsi ei sosiaalisesti aivan pässi. Hän ei kuitenkaan tajua sitä itse, vaan pitää muita lapsia tyhminä, minkä takia hänellä mielestään on tavallaan oikeus turhautua heihin, pilkata heitä ja komennella heitä. HÄnen näkökulmastaan tämä kaikki on tavallaan näiden muiden lasten parhaaksi: pässejä opetetaan. (Ihan kuin osa av-mammoista, hah!) Pieleenhän se tietysti menee. On ollut kova työ opettaa häntä käyttämään lahjakkuuttaan yhteisön kannalta positiivisemmalla tavalla!
Ja silloin koululta todettiin, ettei eriyttäminen koulussa onnistu, koska lapsi on "yksittäistapaus" eikä heillä ole resursseja. Meitä kehotettiin itse hankkimaan lapselle vaikeampia tehtäviä ja olemme niin tehneetkin, tosin täysin itsenäisesti, koska koululta emme ole apua tai vinkkejä saaneet.
Täytyy varmaann taas ottaa yhteyttä opettajaan. Tämä tuli vain aika yllätyksenä, että heti koulun alettua lapsi otti tällaisen alisuoriutuja-asenteen :(
ap
ilmenee lähinnä siinä, että hän ei malta istua tunnilla hiljaa vaan juttelee mielellään toisten kanssa, koska kokee, ettei ole mitään tekemistä. Muuten sosiaalinen puoli on mielestäni kunnossa. Ei koskaan kiusaa tai hauku muita ja hänellä on paljon kavereita. Toki olemme jutelleet tästä hänen käytöksestään paljon kotona ja tavallaan ymmärrän sen, koska tylsistyy kai sitä, jos ei ole mitään tekemistä.
ap
Oma esikoiseni oli erittäin sujuva lukija/kirjoittaja/laskija koulun aloitatessaan. Hänelle osui sitten varmaan superhyvä opettaja, koska tämä antoi ekaluokan syksyllä NELJIÄ eri läksyjä esim. äidinkielessä oppilaiden taitojen mukaisesti. Alussa ihmettelinkin, kun lapsi kantoi kotiin vaikeahkoja luetunymmärtämisläksyjä, mutta vanhempainillassa sitten selvisi, että eivät niitä suinkaan kaikki tehneet...
t. kakkonen
oli aikoinaan, nyt jo poika kuudennella. Opettaja antoi rivien välistä ymmärtää, ettei poika tarvitse mitään erityistä eikä eriyttämistä. Me vanhemmat vain kuvittelemme, että hän olisi edistynyt ja turhautuisi tunneilla. Poika vaihtoi vieraskieliseen luokkaan, niin sai haastetta.
ja vanhempainillassa painotettiin sitä, että varsinkin ekalla luokalla lapset ovat lukemisessa, kirjoittamisessa ja matikassa todella eri tasoilla. Eli esim, matikassa ei ole kirjaa ollenkaan vaan tehtäviä annetaan sen mukaan, että mitä jo osaa.
Ensimmäisinä viikkoina opettaja teettää joka päivä eri osa-alueiden "testejä" tietääkseen tarkemmin, että millä tasolla oppilaat ovat.
Mielestäni tämä on todella hyvä asia!
Valtaosa ekaluokan opettajista on loistavia eriyttäjiä. Ota yhteyttä opeen, pitäkää palaveri ja miettikää mikä se todellinen tilanne koulussa on. Sinä tiedät kuitenkin vain lapsen näkökulman asiaan. Joka tapauksessa, opettaja voi aivan hyvin antaa osaavalle lapselle osittain erilaisia tehtäviä kuin muille, myös läksyjää. Eli tosiaan kannattaa ekana jutella open kanssa.