Päiväkodin tädit, käsi sydämelle....

Mä en vain osaa kertoa, jos ei mitään erityistä ole ollut. En osaa tehdä tikusta asiaa.

Pienelle lapselle mahtuu jokaiseen päivään tärkeitä merkitseviä asioita.Pienet asiat ovat pienille suuria.Kun hoitaja pystyy olemaan riitävän läsnä lapsen arjessa pystyy hän myös ihan tuntemaan mikä lapselle tärkeää ja merkitsevää ja minkälaisia tunteita herätävää, ja juuri näistä asioista kertominen on vanhemmalle tärkeää ja myös lapselle että vanhemmalle kerrotaan.Jos laten hoito on lasten liikuttelua paikasta toiseen ja arjen pyörittämistä ilman mahdollisuutta pysähtyä lapsen kanssa,silloin ymmärtää hyvin tämän mielipiteen.

johon kirjoitetaan syömiset,nukkumiset,leikit ym. päivän kuulumiset ja lappu annetaan hakutilanteessa vanhemmalle. isojen puolella hoitajalla on lappu mukana ulkona mihin on kirjoitettu kunkin lapsen nimen kohdalle päivän kuulumiset.siitä voi sitten luntata jos ei kaikkea muista.

Ei kai se äti aina ehdikään tilittää jokaiselle vanhemmalle, mitä tehtiin ja syötiin. Ehtisitkö itse; käsi sydämelle?

Niin,jos kyse onkin jonkunlaisesta tapahtumien tilittämisestä, olen varma että hoitajasta tuntuu työläältä ja turhalta. Kun on mahdollisuus jakaa ihan oikeesti pienen lapsen päivä ja ollut myös omilla tunteilla jotenkin läsnä, silloin on paljon asiaa jonka HALUAA äidin kanssa jakaa koska TIETÄÄ että äidillekin nämä asiat tärkeitä.

kysyttekö tai kuunteletteko, kun päiväkodissa kerrotaan lapsenne päivästä? Toivoisin teidän kuuntelevan. Usein saa kävellä perässä ja puhua selälle tai sitten katsoa kun vanhempi juttelee kännykkään :( Juttu voi siis olla näinkin päin...

Näin se juttu on kun kommunikointi ei pelaa. Vastuussa tästä tilanteesta ovat ensikädessä päivähoito. Päiväkotien tuki vanhemmille täytyy olla sellaista että sillä on jotain merkitystä. Tämä merkitsee juuri sitä että kanssakäymisessä on jotain itua sekä lapsen että vanhempien että hoitajan näkökulmasta. Papukaijamainen raportointi lapsen päivähotorutiineista on kaikkea muuta kuin tätä, ei anna vanhemmille eväitä ymmärtää lapsen päivää eikä myöskään "raportoija" ole useinkaan mitenkään erityisesti eläytynyt lapsen päivään. Tiedolla siis hyvin vähän merkitystä.

Siis tiedolla hyvin vähän merkitystä? Millä sitten? Taidolla? Tunteella?

Minä vanhempana haluan kuulla lapseni hoitopäivästä, enkä tarvitse mitään tukea päivähoidolta, vain sen että lapseni viihtyy ja että hänen tarpeistaan huolehditaan.

Lastentarhanopettajana taas haluan, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan. Ei kiinnosta nääs-nääs tukeminen: joo,ei teidän vinkupetteri kärsi ollenkaan vaikka onkin kymmenen tuntia päivässä hoidossa ja sinun lomasi aikana myös. Sillä ei ole mitään tekemistä papukaijaraportoinnin kanssa...

Huolissaan ne päiväkodin "täditkin" on...Ryhmäkoot kun ovat niin isoja ettei siinä aina mitenkään voi lasta yksilöllisesti huomioida. Ja sitten kun siitä vielä oman ryhmän yksi aikuinen sairastuu tai viettää lomaa ( hyvin ansaittua ) ja sijaista ei saa palkata niin..Huhhuh!! Ja me rivityöntekijät ja päiväkotien johtajat ei mitään noille ylisuurille ryhmille voida, käyttöasteet siellä jyrää! Ja niitähän valvovat sitten ylemmät tahot, jos päiväkodin käyttöaste liian pieni niin lisää lapsia sisään vaikka ovista ja ikkunoista. Ja jos ei lapsia ole tarpeeks niin lappu luukulle sitten vaan. Että parhaamme tehdään niillä resursseilla mitä annetaan...Jos aikaa on, niin toki keskustelen vanhempien kanssa niin pitkään kuin on tarvis, lasten turvallisuus menee kuitenkin kaiken edelle, aina!!

tarkoituskaan "lötistä makkaranpaloista"!

Omien lasteni ryhmien hoitajat tämän tuntuvat tajuavan itsestäänselvästi. Kauhistuttaakin se, että tätä ketjua lukiessani ymmärrän lasteni ja perheeni olevan onnekaita.

Mikä voi olla sen tärkeämpää tietoa vanhemmille kuin kertoa lasten päivästä. Lapset eivät ole päiväkodissa paria tuntia kuten kerhossa vaan todella viettävät siellä kolmanneksen vuorokaudestaan. Jos hoitaja sen vertaa ymmärrä totta hemmetissä suosittelen alanvaihtoa!

Musta on tosi törkeetä, että täällä tullaan ehdottelemaan alan vaihtoa, jos ei osaa lötistä makkaranpaloista yms.

kysyttekö tai kuunteletteko, kun päiväkodissa kerrotaan lapsenne päivästä? Toivoisin teidän kuuntelevan. Usein saa kävellä perässä ja puhua selälle tai sitten katsoa kun vanhempi juttelee kännykkään :( Juttu voi siis olla näinkin päin...

Näin se juttu on kun kommunikointi ei pelaa. Vastuussa tästä tilanteesta ovat ensikädessä päivähoito. Päiväkotien tuki vanhemmille täytyy olla sellaista että sillä on jotain merkitystä. Tämä merkitsee juuri sitä että kanssakäymisessä on jotain itua sekä lapsen että vanhempien että hoitajan näkökulmasta. Papukaijamainen raportointi lapsen päivähotorutiineista on kaikkea muuta kuin tätä, ei anna vanhemmille eväitä ymmärtää lapsen päivää eikä myöskään "raportoija" ole useinkaan mitenkään erityisesti eläytynyt lapsen päivään. Tiedolla siis hyvin vähän merkitystä.

Siis tiedolla hyvin vähän merkitystä? Millä sitten? Taidolla? Tunteella?

Minä vanhempana haluan kuulla lapseni hoitopäivästä, enkä tarvitse mitään tukea päivähoidolta, vain sen että lapseni viihtyy ja että hänen tarpeistaan huolehditaan.

Lastentarhanopettajana taas haluan, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan. Ei kiinnosta nääs-nääs tukeminen: joo,ei teidän vinkupetteri kärsi ollenkaan vaikka onkin kymmenen tuntia päivässä hoidossa ja sinun lomasi aikana myös. Sillä ei ole mitään tekemistä papukaijaraportoinnin kanssa...

Tässä ainakin nyt selvästi tuli esille miten huonosti kommunikointi ja yhteistyö vanhempien kanssa todellisuudessa onnistuu. Lastentarhanopettajana olet selvästi aika kiukkunen vanhemmille ja turhautunut koko "kasvatuskumppanuus" hommaan.Kaikkien kannalta tilanne siis huolestuttava ja viimekädessä se on lapsi joka eniten kärsii.

Mites tänään on mennyt?

Olen pettynyt kun siirryimme perhepäivähoitajalta päiväkotiin. Vaikka lapset ovat ekoja viikkoja hoidossa niin raportti on: "Hyvin on päivä mennyt"!! No ei varmasti ole aina niin hyvin eikä lapselle helppoa sopeutua uuteen ryhmään. Isompi kyllä kertookin kotona, mutta pienempi ei osaa kertoa kovin hyvin, vaikka siis puhuukin jo monipuolisesti. Olen siis ihan pihalla, miten nämä kolme viikkoa ovat menneet. Harmittaa.

-Jos päivän aikana lasta on jokin itkettänyt/ harmittanut/ joku on kiusannut/ lapsi on riidellyt jonkun kanssa.



-Jos lapsi on tehnyt/oppinut jotakin uutta.



-Kenen kanssa on leikkinyt/jos ei ole ollut kavereita.



-Jos ruoka ei ole maistunut tai uni ei ole tullut



-Jos päiväkodissa on ollut jotain erityistä ohjelmaa.



Kaikkea ei tarvitse samana päivänä kertoa, mutta yksikin asia herättäisi kovasti luottamusta päiväkotiin sekä antaisi minulle keskustelun eväitä lapseni kanssa.



Harmittaa aina kuulla lapselta, että pojat ovat jossakin talon takana kiusanneet ja kun opelle on kerrottu, asiaan ei ole puututtu. Kiusaamisessa päiväkodeissa ei tosiaan ole nollatoleranssi, kouluissakin on parempi!

-Jos päivän aikana lasta on jokin itkettänyt/ harmittanut/ joku on kiusannut/ lapsi on riidellyt jonkun kanssa.

-Jos lapsi on tehnyt/oppinut jotakin uutta.

-Kenen kanssa on leikkinyt/jos ei ole ollut kavereita.

-Jos ruoka ei ole maistunut tai uni ei ole tullut

-Jos päiväkodissa on ollut jotain erityistä ohjelmaa.

Kaikkea ei tarvitse samana päivänä kertoa, mutta yksikin asia herättäisi kovasti luottamusta päiväkotiin sekä antaisi minulle keskustelun eväitä lapseni kanssa.

Harmittaa aina kuulla lapselta, että pojat ovat jossakin talon takana kiusanneet ja kun opelle on kerrottu, asiaan ei ole puututtu. Kiusaamisessa päiväkodeissa ei tosiaan ole nollatoleranssi, kouluissakin on parempi!

Eikö vain? Vai pitääkö joka päivä kertoa, kenen kanssa on leikkinyt? Nuo muut jututhan on erityisjuttuja, joita ei läheskään joka päivä varmasti tapahdu.

Olen pettynyt kun siirryimme perhepäivähoitajalta päiväkotiin. Vaikka lapset ovat ekoja viikkoja hoidossa niin raportti on: "Hyvin on päivä mennyt"!! No ei varmasti ole aina niin hyvin eikä lapselle helppoa sopeutua uuteen ryhmään. Isompi kyllä kertookin kotona, mutta pienempi ei osaa kertoa kovin hyvin, vaikka siis puhuukin jo monipuolisesti. Olen siis ihan pihalla, miten nämä kolme viikkoa ovat menneet. Harmittaa.

Sanoitko hoitajille että haluat kuulla yksityiskohtaisemmin?

-Jos päivän aikana lasta on jokin itkettänyt/ harmittanut/ joku on kiusannut/ lapsi on riidellyt jonkun kanssa.

-Jos lapsi on tehnyt/oppinut jotakin uutta.

-Kenen kanssa on leikkinyt/jos ei ole ollut kavereita.

-Jos ruoka ei ole maistunut tai uni ei ole tullut

-Jos päiväkodissa on ollut jotain erityistä ohjelmaa.

Kaikkea ei tarvitse samana päivänä kertoa, mutta yksikin asia herättäisi kovasti luottamusta päiväkotiin sekä antaisi minulle keskustelun eväitä lapseni kanssa.

Harmittaa aina kuulla lapselta, että pojat ovat jossakin talon takana kiusanneet ja kun opelle on kerrottu, asiaan ei ole puututtu. Kiusaamisessa päiväkodeissa ei tosiaan ole nollatoleranssi, kouluissakin on parempi!

Eikö vain? Vai pitääkö joka päivä kertoa, kenen kanssa on leikkinyt? Nuo muut jututhan on erityisjuttuja, joita ei läheskään joka päivä varmasti tapahdu.

Ei ole kyse infotilaisuudesta vaan jokainen vanhempi haluaa kuulla sellaista joka osoittaa että lapsen lähellä ollaan oltu ja tilanteissa mukana eletty.Tunne joka jaettu lapsen kanssa on se jolla merkitystä, voi olla hyvinkin arkinen tilanne ja samalla lapselle merkitsevä.Mutta kun tämä nyt ilmeisesti on se epäkohta että aikuiset niin työllistettyjä etteivät ehdi eläytyä kenenkään lapsen tilanteisiin?

-Jos päivän aikana lasta on jokin itkettänyt/ harmittanut/ joku on kiusannut/ lapsi on riidellyt jonkun kanssa.

-Jos lapsi on tehnyt/oppinut jotakin uutta.

-Kenen kanssa on leikkinyt/jos ei ole ollut kavereita.

-Jos ruoka ei ole maistunut tai uni ei ole tullut

-Jos päiväkodissa on ollut jotain erityistä ohjelmaa.

Kaikkea ei tarvitse samana päivänä kertoa, mutta yksikin asia herättäisi kovasti luottamusta päiväkotiin sekä antaisi minulle keskustelun eväitä lapseni kanssa.

Harmittaa aina kuulla lapselta, että pojat ovat jossakin talon takana kiusanneet ja kun opelle on kerrottu, asiaan ei ole puututtu. Kiusaamisessa päiväkodeissa ei tosiaan ole nollatoleranssi, kouluissakin on parempi!

Eikö vain? Vai pitääkö joka päivä kertoa, kenen kanssa on leikkinyt? Nuo muut jututhan on erityisjuttuja, joita ei läheskään joka päivä varmasti tapahdu.

Ei ole kyse infotilaisuudesta vaan jokainen vanhempi haluaa kuulla sellaista joka osoittaa että lapsen lähellä ollaan oltu ja tilanteissa mukana eletty.Tunne joka jaettu lapsen kanssa on se jolla merkitystä, voi olla hyvinkin arkinen tilanne ja samalla lapselle merkitsevä.Mutta kun tämä nyt ilmeisesti on se epäkohta että aikuiset niin työllistettyjä etteivät ehdi eläytyä kenenkään lapsen tilanteisiin?