Lapsen urheiluharrastus, kuinka monta tuntia

toisella lapsella 2 kertaa viikossa matkoineen 2 tuntia illassa + viikonloppuisin joskus turnauksia. Toisella lapsella 4-7 kertaa viikossa ja aikaa matkoineen 3-4 tuntia illassa ja viikonloppuisin turnaukset ym. vie aika paljon aikaa. Eli kahden lapsen kanssa melkoista menoa ja käytännössä illat ja viikonloput aika pitkälti kiinni.



Rajaa ei voi laittaa tai täytyy lopettaa tuo harrastus. Valmentajat laittavat rajan että reeneissä täytyy käydä riittävästi tai unohtaa laji.

harkat 4 krt vkossa kerrallaan 2h, lisäksi leirit, kisat yms.



Sitä joko antaa niin tehdä, tai lopettaa kokonaan.

siivosin naapurin kotia ja sain säästettyä jäsenmaksut ja pääsin harrastukseeni

Vanhempani eivät vain suostuneet antaa kyytejä silloin kun treenit/matsit olivat kauempana.

Aina en onnistunut kyytiä kerjäämään, ja muut vanhemmat eivät siihen suostuneet kun kerran omat vanhempani eivät koskaan vieneet.

Harmitti silloin ja vieläkin jos asiaa mietin

Tytöllä on harkat 6 kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Lisäksi maajoukkue-esivalmennusleirit noin neljästi vuodessa ja kisareissuja viikonloppuisin. Laji on telinevoimistelu ja ikää tenavalla 11v. Tykkää hommasta kuin hullu puurosta. Koulu sujuu hyvin ja kavereiden kanssa vietetään kaikki liikenevä vapaa-aika. Jos lapsi nauttii harrastuksestaan ja muukin elämä on mallillaan, niin ei muuta kun menoks vaan niin paljon kun sielu sietää!

miten koulunkäynti kuluu kun harkkoja on noin paljon?

Pelkäätko urheilu vammoja?

6 kertaa viikossa 1,5h harkat+ matkat. Oli tosi raskasta ja lopetin koko lajin 13-vuotiaana. Vihaan liikuntaa nykyisin!!!

Olen törmännyt vain sellaisiin, jotka kestävät max 60 min. Tosin teini-ikäisistä ei vielä kokemusta.



Meillä pelataan jalkapalloa 2 x 60 min + pelit, jotka yleensä sen 60 min verryttelyineen myös, suunnilleen kerran viikossa. Ja meillä tanssitaan, 1 x 45 tai 60 min ja temppujumppaillaan 1 x 60 min. + yhdellä lapsella uimakoulu 1x45 min, jolloin muutkin ui. Lapset 4-7 v.

Minäkin haluaisin tietää miten jaksatte viedä lapsia jatkuvasti harrastuksiin? Omaa aikaa ei taida juuri jäädä?

Minäkin haluaisin tietää miten jaksatte viedä lapsia jatkuvasti harrastuksiin? Omaa aikaa ei taida juuri jäädä?

Tyttö 8 v luistelee, viikossa 5 x 1 h + oheiset. Sitten suunnistusta, pesäpalloa, kalastusta...



Kun lapsi menestyy ja tykkää, niin katsotaan miten pitkään jaksaa. Parin vuoden päästä saa kyllä ruveta kulkemaan julkisilla.

Varsinkin jos lapsia on useampi ja kaikilla aikaavievä harrastus....

En tiedä miten hennoisi lapsille sanoa, että nyt riittää jokailtaiset harrastukset ja vanhemmatkin haluaa välillä harrastaa jotain/muutakin elämää?



Onko joku viheltänyt poikki lasten harrastusrumban tai ei ole lainkaan suostunut kuljetusrumbaan?



Kaikkiin harrastuksiin ei pysty julkisilla menemään ja kylmä totuus on se, että joko sitä sietää sen 10 vuotta kun lapsia täytyy kuskata tai sitten ei. Se on kyllä pitkä aika parisuhteen ja koko perhe-elämän kannalta. Joillekin sopii, meille ei.

Meidän kahdesta koululaisesta toisella ei ole tällä hetkellä mitään harrastusta, mutta olen tyytyväinen, kun hän vielä nauttii kotona oleilusta ja kerää voimia pitkiin koulupäiviin (meni juuri yläasteelle). 11-vuotiaalla pojalla on yksi urheiluharrastus, jossa on 2x viikossa 2h harkat. Poika kulkee 2km matkan harjoituksiin pyörällä ja kaikkineen nuo harkkaillat vievät reilut 2,5 tuntia hänen aikaansa (käy suihkussa ennen kotiintuloa). Lajissa on lisäksi talvikaudella ehkä kerran kuussa yhden päivän mittaisia kisareissuja ja satunnaisesti viikonloppuleirejä. Yhtään enempää ei poika koulutyön ohessa jaksaisi. Luokkatovereilla tiedän olevan kaksikin joukkuelajia harrastuksena, jotka vievät kyllä tehokkaasti kaikki arki-illat ja viikonloput. Meillä ei sitä jaksaisi laspet eivätkä aikuiset!

En tiedä miten hennoisi lapsille sanoa, että nyt riittää jokailtaiset harrastukset ja vanhemmatkin haluaa välillä harrastaa jotain/muutakin elämää? Onko joku viheltänyt poikki lasten harrastusrumban tai ei ole lainkaan suostunut kuljetusrumbaan? Kaikkiin harrastuksiin ei pysty julkisilla menemään ja kylmä totuus on se, että joko sitä sietää sen 10 vuotta kun lapsia täytyy kuskata tai sitten ei. Se on kyllä pitkä aika parisuhteen ja koko perhe-elämän kannalta. Joillekin sopii, meille ei.

Olen viheltänyt poikki lapsen harrastuksen poikki sellaisessa tilanteessa, että lapsella oli kaksi eri urheiluharrastusta, jotkaveivät yhteensä 5 arki-iltaa viikossa + viikonloppuisin kisat. Lapsi oli tuolloin 9v ja alkoi olla ihan puhki. Annoin lapselle käskyn valita kumpaa lajia jatkaa, toinen oli jätettävä pois. Lapsi mietti 2 sekuntia valintaa eikä ole sen jälkeen kertaakaan katunut. Oli itse asiassa selvästi helpottunut tuosta päätöksestä. Nyt 2v myöhemmin harrastaa edelleen vain yhtä lajia ja on tyytyväinen.

Mielestäni lasten harrastuksiin kuskaaminen on täysin asennekysymys. Kaikki asiat saa onnistumaan, jos on tahtoa. Meillä kolme lasta ja kaikki harrastavat. Kuskauksissa käytetään kimppakyytejä ja yhdistetään kauppa-, kirjasto- ym.asiointireissut kuskauksiin. Lisäksi harrastamme mieheni kanssa myös liikuntaa 3-5krt. viikossa, nämäkin menot hoituvat lasten harrastuskuskausten yhteydessä. En oikein jaksa ymmärtää, mitä ihmeen omaa elämää kaipaisin? Loikoilisin sohvalla ja töllöttäisin Salkkareita?? Olkaahan rehellisiä itsellenne, olette vaan patalaiskoja vanhempia, jos omien lasten kuskaukset ei onnistu.

Miten jotkut tosiaan jaksaa tuota rumbaa? Varsinkin jos lapsia on useampi ja kaikilla aikaavievä harrastus....

kentän laidalla on kiva nähdä muita vanhempia ja peleissä ja turnauksissa on tosi kiva fiilis.

Mutta toki käytetään myös kimppakyytejä yms. ettei itse tartte olla joka ainoa kerta kuskina.

Minä olen se joka valitin lasten jatkuvasta kuskaamisesta.

Myös meillä on kimppakyytejä, hoidetaan kauppa- ja harrastusasioista siinä sivussa, jos mahdollista, mutta tosi asia on se, että aikaa ja energiaa kotitöille tai millekään muulle ei kauheasti jää. Toki pakolliset kaupassakäynnit ja ruoan laitot + pyykinpesu viikonloppuisin kun on kotona, mutta muuten koti onkin aika sikolätti kun ei ole aikaa eikä jaksamista.

Ja mua ei ainakaan ihan kauhesti saman harrastuksen seuraaminen lukuisia tunteja viikossa enää kiinnosta. Molemmilla lapsilla sama laji ja kertoja viikossa pahimmillaan yhteensä 9.

Kyllä tämä on ihan lasten parhaaksi ja parisuhteen ja oman hyvinvoinnin kustannuksella, mutta itse en enää jaksa enkä halua. Mies olisi vielä valmis, eikä ole hänelle niin iso rasite, mutta minulle on. Lapsuuteni elämäntapa oli niin paljon vähemmän aikataulutettu ja mukavampi että kaipaan sellaista aikatauluttamatonta elämää.

Mielestäni lasten harrastuksiin kuskaaminen on täysin asennekysymys. Kaikki asiat saa onnistumaan, jos on tahtoa. Meillä kolme lasta ja kaikki harrastavat. Kuskauksissa käytetään kimppakyytejä ja yhdistetään kauppa-, kirjasto- ym.asiointireissut kuskauksiin. Lisäksi harrastamme mieheni kanssa myös liikuntaa 3-5krt. viikossa, nämäkin menot hoituvat lasten harrastuskuskausten yhteydessä. En oikein jaksa ymmärtää, mitä ihmeen omaa elämää kaipaisin? Loikoilisin sohvalla ja töllöttäisin Salkkareita?? Olkaahan rehellisiä itsellenne, olette vaan patalaiskoja vanhempia, jos omien lasten kuskaukset ei onnistu.

1h ratsastusta ja 3 x 2,5-3h telinevoimistelua.

Alkuun telinevoimivtelukin oli vain 1h/vk, mutta on vuosien saatossa harjoitusten määrä lisääntynyt. Määrä on tuo jos haluaa jatkaa ryhmässä, vaihtoehtona on kokonaan lopettaminen. Kilpailuja, leirejä ym on onneksi harvoin, ei edes joka kk.

16v sm-edustusjoukkueen pelaaja

miksi en jaksaisi viedä lapsia harrastuksiin;jos lapsi jaksaa raskaat treenit, niin on minun jaksettava kuluttaa se aika jotenkin!!



Harrastuksia on meidän perheessä kummallakin pojalla kaksi;perinteiset kiekko ja futis. Treenejä ym olisi varmaankin n 10/poika/vko, mutta pakosti menee päällekkäin...



En valita, jos olisi enemmän omaa aikaa, lojuisin sohvalla tai surffailisin netissä, koen nykytilanteen paljon mielekkäämmäksi kaikille.