Ekaluokkalaisen mummola on koulun vieressä. Lähes kaikki tuttavani
ovat kommentoineet, että "Maijan ei sitten tarvitsekaan mennä iltapäiväkerhoon, kun mummo voi hoitaa! Onpa kiva juttu!"
Olen sitten joutunut sanomaan kaikille, että kyllä Maija kuulkaa menee iltapäiväkerhoon. Mummolla kun sattuu olemaan muutakin elämää kuin yksityiskerhon pitäminen lapselleni. Toki lapsi voi JOSKUS mennä mummolaan (käytännössä noin 1 krt/viikko), mutta ei tulisi mieleenkään pyytää moista palvelusta mummolta joka päivä.
Puhuvatko ihmiset ennen kuin ajattelevat, vai olenko minä tässä se outo osapuoli, kun en "hyödynnä" mummoa? Vai onko vika mummossa, joka haluaa myös hoitaa omaa vanhaa äitiään ja harrastaa?
Kommentit (70)
enemmän kuin harrastuksiaan, ja haluavat olla lasten kanssa.
Sääli teitä joiden mummoille ilo irti elämästä tarkoittaa ettei omasta perheestä välitetä.
Ymmärrän, että ajatus mummosta, joille lastenlasten seura on ilo eikä taakka, on vieras sellaiselle, jonka isovanhemmat eivät välitä.
Mummot on useimmiten jo sen ikäisiä, että elämää ei ole jäljellä jokaisella vuosikymmeniä vaan kyllä se pitää siitä eläkeiästä heti ottaa ilo irti jos jotakin meinaa tehdä, eikä jämähtää lapsenlapsen hoitajaksi moneksi vuodeksi!
Et mieti ollenkaan kuinka paljon se sitoo, että on joka päivä kotona ja laittaa ruokaa kun lapsi tulee koulusta aina siihen asti kunnes ne vanhemmat tulevat hakemaan. Ikäihmisen ei edes iltasella enää välttämättä kannata lähteä kaupungille yksin hortoilemaan, joten oletko sitä mieltä, että tuollainen uhraus on kohtuullinen?
Itse en olisi valmis enää siinä iässä sellaiseen ryhtymään. Hoidan nyt omat lapseni, olen läsnä ja joustan työelämästä, mummona haluan noukkia rusinat pullasta.
Meillä myös mummula koulun vieressä. Isovanhemmat auttavat viikoittain ehkä kerran viikossa, mutta ei tulisi mieleenkään, että iäkkäät vanhempani velvoitettaisiin hoitamaan lapsiani joka ikinen päivä.
Minusta mummun tehtävä on olla mummu ja papan pappa, ei mitään jokapäiväisiä lastenhoitajia, joilla ei saa olla mitään omaa elämää. Omat iäkkäät vanhempani edelleen harrastavat ja matkustelevat. Jos he odottaisivat muutaman vuoden lasten kasvamista ja hoitoavun vähentymistä, niin todennäköisesti heidän kuntonsa ei enää sallisi mitään harrastuksia tai matkusteluja.
He ovat omat lapsensa jo kasvattaneet, ei heidän tehtävänsä ole kasvattaa ja hoitaa vielä lastenlapsiaankin. En ikimaailmassa edes suostuisi, että he hoitaisivat lapsia joka päivä. Ja tämä vain sen takia, että haluan todellakin suoda heille oman elämän!
osallistunut kuin poikkeustapauksissa. En mä halua sitoa häntä johonkin säännölliseen hommaan.
Kuin myös lapsella oikeus kaverien seuraan iltapäiväkerhossa! Jos mummo ottaa lapsen noin kerran viikossa, niin veikkaan että heidän suhteensa on ihan kunnossa. Ei mummonkaan tarvitse roikkua kiinni lapsenlapsessa.
niin melko varmasti lapsi olisi useimmiten mummon/ukin luona. Mutta haluaisi myös käydä ip:ssä, koska siellä saa leikkiä kavereiden kanssa.
Nykyisin puhutaan ns. golf-isovanhemmista, joilla ei todellakaan ole aikaa lapsenlapsilleen, vaan haluavat harrastaa ja matkustella mielin määrin. Meillä ei onneksi ole näin, mutta ei ne kyllä täysipäiväisesti haluisi lapsia hoitaa, emmekä kyllä pyytäisikään.
Äitini varmaan voisikin, jos ei olisi töissä. Isänikin varmaan, mutta ei hän jaksaisi keksiä lapsille tekemistä, vaan lapset kulkisivat kotihommissa mukana tai puuhailisivat omiaan.
Et tietenkään voi olettaa, että lapsen mummo sitoutuisi joka arkipäivä hoitamaan lasta. Hänellä on oma elämä elettävänä, omia velvollisuuksia.
Tietysti on hienoa, jos hän välillä ottaa lapsen luokseen. Mutta minusta on törkeää, kun monet olettavat, että lapsen isovanhemmat on aina valmiina lapsenkaitsijoiksi.
Tutkimuksissakin on todettu, että jos yli 50-vuotias joutuu päivittäin hoitamaan pikkulasta, hänen riskinsä sydänsairauksiin ja niistä aiheutuviin kuolemiin kasvaa stressin vuoksi.
eläkkeelle vuorotyöstä, en tule ottamaan vakituista pestiä lastenhoidosta, enkä alkaisi hoitamaan joka arkipäivä 3-5 tuntia lapsenlapsia.
Olen itsekäs paskiainen ja haluan nukkua eläkkeellä univelkani pois ja lukea kaikki ne kirjat, joita en ehtinyt ja matkustellakin kun nyt ei ole rahaa. Aion nauttia syksyisitä marjametsistä.
Ja ennen kaikkea aion viettää mieheni kanssa yhteistä aikaa eläkkeellä.
Lapsia aion auttaa lapsenlapsien hoidossa, mutta en ala tekemään sitä päivätöikseni.
Mutta kuten sanoin, olenkin itsekäs paskiainen ja lapset tietävät tämän.
Äiti 52v.
mieleenkään sitouttaa mummoa jokainen arkipäivä useaksi tunniksi. Eri asia, jos lapsi välillä menee kylään. Mutta ei säännöllisesti, mummolla on jo oikeus suunnitella itse tekemisensä ja päivänsä.
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään.
Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään.
Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
joka arkipäivä siihen asti, että vanhemmat tulevat kotiin.
Hassua, että nykyajan mammat ei itse halua ja jaksa hoitaa lapsiaan vaan vievät virikehoitoon ja silti odotetaan, että mummo jaksaa hoitaa niitä joka päivä monta tuntia.
Äidit itse vinkuvat jos joutuvat olemaan omien lapsien kanssa muutaman tunnin päivässä kun se on niin raskasta. Kuitenkin odotetaan sairaalta vanhukselta voimia tehdä se sama.
Että semmosta.
Toki isovanhemmilla saa ja tuleekin olla muuta elämää. Mutta ainakin itse, tilanteesta tietysti riippuen, kysyisin mummolta suoraan ja kohteliaasti, panisiko hän pahakseen, jos lapsi tulisi koulun jälkeen mummon luokse muutamaksi tunniksi, että ei tarvitsisi olla yksin kotona. Kyse kuitenkin on "vasta" ekaluokkalaisesta. Voisit samalla heitellä myös jotakin mummon emootioihin vetoavaa, esim. että lapsi tykkäisi olla mummon kaverina tms. Tietysti se virikekerhokin voi olla lapsen sosiaalisuudelle hyväksi aina silloin tällöin... Oletteko kysyneet asiasta lapselta itseltään?
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään. Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
joka arkipäivä siihen asti, että vanhemmat tulevat kotiin. Hassua, että nykyajan mammat ei itse halua ja jaksa hoitaa lapsiaan vaan vievät virikehoitoon ja silti odotetaan, että mummo jaksaa hoitaa niitä joka päivä monta tuntia. Äidit itse vinkuvat jos joutuvat olemaan omien lapsien kanssa muutaman tunnin päivässä kun se on niin raskasta. Kuitenkin odotetaan sairaalta vanhukselta voimia tehdä se sama. Että semmosta.
Ei oo taas mielikuvituksella rajaa?!
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään. Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
joka arkipäivä siihen asti, että vanhemmat tulevat kotiin. Hassua, että nykyajan mammat ei itse halua ja jaksa hoitaa lapsiaan vaan vievät virikehoitoon ja silti odotetaan, että mummo jaksaa hoitaa niitä joka päivä monta tuntia. Äidit itse vinkuvat jos joutuvat olemaan omien lapsien kanssa muutaman tunnin päivässä kun se on niin raskasta. Kuitenkin odotetaan sairaalta vanhukselta voimia tehdä se sama. Että semmosta.
Missä kivikaudella sä oikein elät? Ei nykyajan mummot ole tänäpäivänä mitään väsyneitä raihnaisia vanhuksia. Useimmat mummot ajelevat autoillaan ja viettävät aktiisista elämää vielä eläkeikäisinäkin.
Voihan se ekaluokkalainen lähteä vaikka mummin apulaiseksi kauppareissulle, ei mummon tarvitse olla sidottuna kotiinsa siksi ajaksi kun lapsi siellä vierailee! Hyvähän tällainen järjestely olisi esim. lapsen ja isoäidin väliselle suhteellekin: saa mummo mahdollisuuden kertoa lapsenlapselleen omasta lapsuudestaan ja samalla siirtää eteenpäin sukupolvensa arvoja ja kokemuksia.
Turha mummon odottaa vanhainkotiin vierailulle, jos ei itsekään ole valmis ottamaan lapsenlastaan vierailulle kotiinsa!
aikaansa kavereidensa kanssa kun olla kaksin mummon kanssa joka ikinen iltapäivä!
Ap:n tapauksessa järjestely on loistava: lapsi saa mennä kerran viikossa mummolaan ja mummo pystyy hoitamaan oman äitinsä.
Minun äitini suorastaan vaatii saada lapsenlapsia luokseen yökylään ja muutenkin ihan vaan olemaan. Minusta se on ihanaa ja lapsista myös. : ) Näin säilyy sukupolvien välinen yhteys ja huolenpito.
Äitini ja hänen siskonsa huolehtivat myös omasta äidistään. He käyvät kaupassa ja pankissa, käyvät kylässä, jne. Itsekin kyläilen plajon isomummin luona ja lapsetkin viihtyvät siellä.
Olisi hirveää ajatella, etten olisi tulevaisuudessa tärkeä ja läheinen ihminen omille, mahdollisille, lapsenlapsilleni. : ( Aion kyllä osallistua heidä elämäänsä mahdollisuuksien mukaan. Täysipäiväiseksi hoitajaksi en rupea, mutta kerran tai pari viikossa otan hoitoon ja aina hätä- ja sairastumistilanteissa tietenkin.
No, vanhin lapsistani on kokonaiset 7 v, että ehkä tässä voisi vähän relata... : D
Tällainen mummin ja lapsenlapsen välinen iltapäivähetki olisi molemminpuolinen mahdollisuus, näissä tilanteissahan sitä läheisyyttä ja sukupolvien välistä arvostamista synnytetään!
Vai miten ja millaisena itse tahtoisit mummosi muistaa: lämpöisenä, avosylin vastaanottavana vanhempana ihmisenä vai vaihtoehtoisesti joka jouluisena vieraaksi jääneenä allekirjoituksena ruskean kirjekuoren sisällä?
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään. Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
Ja kun kerran pitää olla saatavilla, ei voi tehdä mitä huvittaa. Vai onko sinusta aivan sama onko lapsi ulkona kavereiden kanssa vai kenties ihan oikeasti hoidossa jossain muutaman päivän niin ettei sinulla ole mitään velvollisuuksia? Mielenkiintoinen ajatusmaailma...
Turha mummon odottaa vanhainkotiin vierailulle, jos ei itsekään ole valmis ottamaan lapsenlastaan vierailulle kotiinsa!
Vierailu ei tarkoita sitä, että lapsi on isovanhemmilla JOKA ARKIPÄIVÄ. Vai käytkö sinä vierailulla ystäviesti luona joka päivä :)?
Ja tuskin se lapsikaan käy vierailulla vanhainkodissa joka päivä sitten aikanaan mummua katsomassa. Vai käykö?
Eihän siinä ole muuta kuin että katsoo vähän sen perään. Meidän ekaluokkalainen käväs koulun jälkeen tekemässä läksyt, söi ja lähti ulos. Samoin se vois tehdä jos olisi mummillaan. Se siitä hoitamisesta.
Ja kun kerran pitää olla saatavilla, ei voi tehdä mitä huvittaa. Vai onko sinusta aivan sama onko lapsi ulkona kavereiden kanssa vai kenties ihan oikeasti hoidossa jossain muutaman päivän niin ettei sinulla ole mitään velvollisuuksia? Mielenkiintoinen ajatusmaailma...
Mun lapsi on tällä hetkellä kaverin kanssa ulkona. Mä lähden kohta kauppaan, en mä ole saatavilla joka hetki. Mun lapsi kävelee kouluun aamuisin 2.5 kilsaa, mä olen yleensä silloin jo töissä, tänää mulla on vapaapäivä. En mä ole noilla koulumatkoillakaan saatavilla, toki mulle voi soittaa.
Ton ikäsen oikeesti on ihan hyvä pikkasen pärjätäkin omillaan hetkittäin. Eikä nyt ole kyse useista tunneista!
Lastenhoito on rankkaa ja sitä ei pidä edellyttää keneltäkään vanhalta ihmiseltä.
Mulle ainakin riittää, kun olen hoitanut kaksi omaa lastani aikuiseksi ja en aio hoitaa enään lapsen lapsiani.