Minä kyllä vähän loukkaannuin noista kommenteista

Sinua ei siis loukkaa ollenkaan jos joku arvostelee sinun tapaasi elää ja olla, erityisesti jos ja kun ei tunne edes sinua.



Ei nämä minun elämääni kaada, kun ne täällä palstalla tulee. Lähinnä siis ihmettelen heidän syytään tuohon arvosteluun? Heillä se joku patouma on jos pitää arvostella muiden tapaa elää, en minäkään heitä arvostele.

joita lapsettomalle syydetään. Minä olen vapaaehtoisesti lapseton, avioliitossa olen ollut yli 10 vuotta. Olen 37 vuotias.

Ei minun elämä ole yksinäistä, surkeaa. En minä ole kateellinen lapsellisille.

Enemmän ihmetyttää lapsellisten halu arvostella, lähes haukkua lapsettomia. Mitä tämä elämäntapa heiltä on pois?

Minulla ei ole mitään lapsettomia vastaan. Paitsi yhtä, joka ei osaa puhua sitten mistään muusta kuin omasta vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan ja siitä miten kaikki suurinpiirtein syrjivät häntä tämän perusteella. Aina ja kaiken aikaa! En ymmärtänyt sitä ennen omia lapsia enkä sen jälkeenkään. Eikä edes ole kyse siitä, että itse pälättäisin tauotta omien nicopettereiden saavutuksista. Nimenomaan olen ottanut asenteen, että kun tuota tuskin kiinnostaa, niin pidän oman perhe-elämäni omana tietonani. Mutta kun asenne tuntuu olevan jo se, että minä lapsellisena ihmisenä ihan satavarmasti pidän häntä huonompana, niin hänen mielestään hyökkäys lienee paras puolustus. Sellaistakin uhkaa vastaan, mitä ei edes ole.

joita lapsettomalle syydetään. Minä olen vapaaehtoisesti lapseton, avioliitossa olen ollut yli 10 vuotta. Olen 37 vuotias.

Ei minun elämä ole yksinäistä, surkeaa. En minä ole kateellinen lapsellisille.

Enemmän ihmetyttää lapsellisten halu arvostella, lähes haukkua lapsettomia. Mitä tämä elämäntapa heiltä on pois?

Eikä matkustelua estä lapset mitenkään. Lapset vain seuraavat mukana. En näe lapsia rasitteena matkailtaessa. Päinvastoin se tuo mukavan lisän ja uuden puolen matkusteluun etenkin jo läpikäydyissä maissa.

Suosittelen hankkimaan lapsia, etenkin lisäämään matkusteluun vivahde-eroja. Lapsi myös huomaa asioita joita aikuinen ei huomaa matkailtaessa.

Tietysti jos matkustelu on vain bordelleissa ravailua ja baareissa römyilyä saati coffeeshoppailua, niin ei kannata hankkia lapsia.

että lapsetonta ei kiinnosta heidän lastensa asiat. Ei nyt kaikki kakkan koostumuksesta lähtien, mutta samalla tavalla kuin nyt yleensäkin puhutaan perheestä

Emme käytä paljon alkoholia ja matkat eivät ole mitään ryyppyreissuja

Niitä laukovat sellaiset, jotka eivät muutenkaan ymmärrä mitään erilaisuudesta. Olettavat, että kaikki ihmiset haluavat ihan täsmälleen samanlaisen elämän kuin heillä on.



Äitiys on mun elämäni hienoin asia, mutta ymmärrän hyvin, jos se ei ole sitä muille. :)

kuten muillekin eläimille. Olisi erikoista jättää tämä käyttäytyminen pois.



Monissa kultuureissa lapseton henkilö on yhteiskunnan pohjasakkaa, etenkin lapsettomilla sinkkumiehillä ei ole mitään arvoa vaikka olisivatkin töissä ja muuten nuhteettomia.



Se lapsettomuus herättää epäilyksiä ja paheksuntaa ympäristössä, koska lapsettomuus on luonnotonta käyttäytymistä ihmislajilta.



Ehkä tämä paheksunta on vain lajillemme tuttua käytöstä emmekä me voi sitä järjellä muuttaa.



On luonnollista kummaksua lapsetonta paria.

Ehkä ymmärtäisimme paremmin?



Toivottavasti teillä on aidosti niin, että molemmat ovat lapsettomuuden kannalla. Eikä niin kuin monesti tuntuu olevan, että toinen hiljaa alistuu toisen tahtoon.

kuten muillekin eläimille. Olisi erikoista jättää tämä käyttäytyminen pois. Monissa kultuureissa lapseton henkilö on yhteiskunnan pohjasakkaa, etenkin lapsettomilla sinkkumiehillä ei ole mitään arvoa vaikka olisivatkin töissä ja muuten nuhteettomia. Se lapsettomuus herättää epäilyksiä ja paheksuntaa ympäristössä, koska lapsettomuus on luonnotonta käyttäytymistä ihmislajilta. Ehkä tämä paheksunta on vain lajillemme tuttua käytöstä emmekä me voi sitä järjellä muuttaa. On luonnollista kummaksua lapsetonta paria.

Suorastaan pelottavan tyhmä. Terveisin lapsia meilläkin, mutta järjen valo palaa silti.

Hyvin yksinkertaista.

mutta minä ihmettelen miksi laspettomilla on niin usein kauhea tarve puhua valinnastaan olla hankkimatta lapsia. Oikeasti: ketä se kiinnostaa? Ne lapsettomat joita tunnen, ovat mielestäni tehneet ihan oikean ratkaisun, en näe heissä sellaisia piirteitä, että edes olisivat kovin kummoisia vanhempia. On ihan hyvä asia, että ihminen huomaa itse nämä asiat. Onhan täälläkin ketjuja, missä joku sanoo katuvansa lapsien hankkimista. Olisi pitänyt siis herätä ajoissa tekemään pientä itsetutkiskelua. Äkkiseltään nousee julkisuuden henkilöistä mieleen Maria Veitola, hän jatkuvasti puhuu ja korostaa lapsettomuuttaan ja sitä, miten lapset on kamalia. Ihan ok, mutta ketä hänen yksityiselämässään tekemä päätös jaksaa kiinnostaa? Ei minua ainakaan, ihan täydellinen päätös hänelle varmastikin.

he näkevät esim. pikkulapsivaiheen jotenkin kovin pitkänä ja pysyvänä vaiheena. "emme halua sitä vaipparumbaa, leikkipuistoja, kiukutteluja". Kuitenkin jo muutamassa vuodessa lapsi alkaa kulkea itsenäisesti ja koululainen on jo jotain ihan toista kuin pikkulapsi.

Toisekseen muiden pikkulapset tuntuvat aina paljon rasittavammilta kuin omat. Muiden lapsiin väsyy ja hermostuu ihan eri tavalla. "olen hoitanut siskon lapsia, ihan liian väsyttävää, ei ikinä mulle omia lapsia, kiitos" Tosi huono perustelu.

kuten muillekin eläimille. Olisi erikoista jättää tämä käyttäytyminen pois. Monissa kultuureissa lapseton henkilö on yhteiskunnan pohjasakkaa, etenkin lapsettomilla sinkkumiehillä ei ole mitään arvoa vaikka olisivatkin töissä ja muuten nuhteettomia. Se lapsettomuus herättää epäilyksiä ja paheksuntaa ympäristössä, koska lapsettomuus on luonnotonta käyttäytymistä ihmislajilta. Ehkä tämä paheksunta on vain lajillemme tuttua käytöstä emmekä me voi sitä järjellä muuttaa. On luonnollista kummaksua lapsetonta paria.

Suorastaan pelottavan tyhmä. Terveisin lapsia meilläkin, mutta järjen valo palaa silti.

Niitä laukovat sellaiset, jotka eivät muutenkaan ymmärrä mitään erilaisuudesta. Olettavat, että kaikki ihmiset haluavat ihan täsmälleen samanlaisen elämän kuin heillä on.

Sellaista ihmistä minun tekisi mieli sanoa jotenkin kylmäksi...

Äitiys on mun elämäni hienoin asia, mutta ymmärrän hyvin, jos se ei ole sitä muille. :)

Samaa mieltä olen. Ihmetyttää, että juuri lopen uupuneet kärttyiset äidit räyhäävät eniten lapsettomille... Eloonsa ja oloonsa tyytyväiset äidit ehkä ihmettelevät toisten valintoja mielessään, mutta sallittakoon se heille, kun mietteet tosiaan pysyvät vain omassa mielessä.

...meidän lapsellisten ihmisten itsepetoksesta... ei suostuta näkemään niitä lasten mukanaan tuomia rajoitteita elämään, joten halutaan korostaa muille, ja erityisesti itselle sitä miten "luonnotonta" on olla saamatta lapsia. Mukana tietysti aimo ripaus kateutta.



t. kolmen lapsen äiti, jonka mielestä lapset eivät matkustellessa ole mukana "siinä sivussa" vaan vaikuttaa ja rajoittaa huomattavasti matkakohteen valinnassa.

...meidän lapsellisten ihmisten itsepetoksesta... ei suostuta näkemään niitä lasten mukanaan tuomia rajoitteita elämään, joten halutaan korostaa muille, ja erityisesti itselle sitä miten "luonnotonta" on olla saamatta lapsia. Mukana tietysti aimo ripaus kateutta.

Näinhän se tietysti on. Realistien ajatuksia on aina mukavaa lukea!

t. 29

etteä ilkeät sanat eivät loukkaa, ei todellakaan kerro hyvästä itsetunnosta. Minusta on aivan luonnollinen reaktio, että tulee paha mieli, kun haukutaan. Se, että mikään ei loukkaa, on mielestäni merkki siitä, että tunnepuolella on jotain häikkää..

Minusta on aivan luonnollinen reaktio, että tulee paha mieli, kun haukutaan.

Sanat pystyy sivuuttamaan - nehän voivat olla ihan tuulesta temmattuja - edes mutta tieto siitä, että jotain on sanotuu ihan selvästi loukkaamistarkoituksessa, on pahempi juttu. Se useammin kirpaisee.

Minusta on aivan luonnollinen reaktio, että tulee paha mieli, kun haukutaan.

Sanat pystyy sivuuttamaan - nehän voivat olla ihan tuulesta temmattuja - edes mutta tieto siitä, että jotain on sanotuu ihan selvästi loukkaamistarkoituksessa, on pahempi juttu. Se useammin kirpaisee.

Sinusta lapsirakkaus on siis jotenkin välttämtätön tai ainakin kunnioitettava ja tavoiteltava luonteenpiirre? Tunnen nimittäin monia perheellisiäkin, jotka eivät mitenkään varauksettomasti rakasta kaikkia lapsia. Itse kohtelen lapsia ihmisinä: en pidä kaikista aikuisistakaan, miksi siis pitäisin kaikista lapsista? Yksilöitä hekin ovat, omine temperamentteineen ja luonteineen.



Numerolla 26 on pakko sanoa, että ihan yhtä lailla perheelliset julkkikset korostavat lasten tuomaa elämänmuutosta ja perhe-elämän auvoa ja ihanuutta. Miksi se on sallitumpaa?