Oletko koskaan kadottanut lastasi huvipuistoissa, kauppakeskuksissa ym?

vaikkei sitä myönnäkään,

ainakaan tänne.

mutta ei ole koskaan tarvinnut kuullutella.



Aika äkkiä sitä kuitenkin hätääntyi, vaikka sovittu on, että ulos ei saa koskaan lähteä ja koittaa pysytellä samassa paikassa.

minä en ole kadottanut lapsiani, eikä ketään minun lapsuuden perheeni viidestä lapsesta ole koskaan kadotettu mihinkään.

Oli muuten kauheaa.



Lapsi oli pallomeressä ja seisoimme siinä ihan vieressä. Otin kuvan lapsesta ja käännyin näyttämään kuvaa miehelleni joka oli myös siinä vieressä. Katsoimme kuvaa muutaman sekunnin ja kun nostimme katseemme lasta ei näkynyt missään. Ei missään. Aivan kauheaa! :(



Lapsi löytyi 5 minuutin päästä kävelemästä promenadea. Oli juossut sukkasilteen aivan meidän vierestä (muuta poistulomahdollisuutta ei ollut) mutta kun jaloissa oli tosiaan vain sukat niin emme kuulleet ja huomanneet sitä. Tuli kyllä aivan kauhea olo ja paniikki. Laiva on tietenkin suljettu paikka ja lapsella oli selässä nimitarra yhteistietoneen mutta silti. Koskaan kun ei voi tietää mitä hulluja siellä laivalla on mukana.

Lapseni on kasvatettu ja pidän huolta lapsistani. Kaikki eivät ilmeisesti tee kumpaakaan.

Kaikki ei todellakaan ole. Tosin näissä alkaa olla jo melkoisesti vahtimista kun liikutaan isommassa väkijoukossa... Mutta näitä onkin neljä, joista kolme kulkee omin jaloin.

Löytyi kyllä aika nopeasti, mutta ehdin melko lailla hätääntyä.

kyllä se kasvatettu lapsikin voi kadota:D

katottiin hetki molemmat kun vanhempi lapsi laski liukumäkeä. 15 minuuttia oli poika kateissa, kyseltiin ja huhiltiin, hätä oli suuri.





Lopulta tuli kuulutus, että poika lydetty, kuulutukset oli vielä niin huonot, että en saannut selvää puolestakaan.



mutta sieltä se poika löytyi ja kauhun hetket päättyivät

asuntoesittelyyn

ajauduin viereiselle hyllylle tavaroita hypistelemään ja menetin hetkeksi (varmaan n. 20 sekuntia) katsekontaktin. Kun astuin muutaman askeleen takaisin lapsi oli kadonnut. Paniikki oli hirveä!



Löytyi sitten lopulta, joku ystävällinen oli taluttanut infopisteeseen.



Aiemmin ihmettelin, kuinka ihmiset hukkaavat lapsiaan, mutta sen jälkeen tajusin, että vilkkaan lapsen kanssa se on tosiaan muutamasta sekunnista kiinni.

Itse olen kadonnut lapsena vaikka kuinka monta kertaa. Saatoin olla tuntejakin hukassa, jossain yleisötapahtumassa, eivätkä vanhempani ilmoittaneet mihinkään. Opin aika hyväksi kyllä löytämään itse takaisin.

asuntoesittelyyn

unohti tuoreen kuopuksen kaupan pihaan vaunuissa.

Lapset olivat meidän kanssa leikkihuoneessa. Lähdin käymään vessassa, ja lapsia jäivät vahtimaan iso-vanhemmat, lasten isä ja tämän veli. Niin vain pääsi 4v. poika livahtamaan ulos. Löytyi pelihuoneesta, istui ihan tyytyväisen näköisenä muka-ajamassa ralliautolla.

asuntoesittelyyn

Enkö mä olekaan ainoa XD (Noh, tyytyväisenä nukkui turvakaukalossaan...)

kertaakaan, mutta äkkiähän tuollainen saattaisi tapahtua esim.jossain ostoskeskuksessa. Onneksi, siis tässä tapuksessa lapsemme 3,5v. on semmonen pälä, ettei se lähde karkuteille, kun pitää selittää mammalle kaikkea. Muuten saisi kyllä tuota pälpätystä hieman rajoittaa:)

ei tosin ollut kateissa montaa minuuttia. Luulin, että yttö tulee mun perässäni, mutta unohtuikin johonkin ihmettelemään jotain näkemäänsä...



4v harrastaa paikallisessa Tarjoustalossa karkailua. Ja sit naureskelee partaansa jossain rekkien välissä... MISSÄÄN muualla ei tota harrasta. En käsitä miksi just siellä ihan hoka hemmetin kerta. (Joo, en ota nykyään kovin usein mukaan, jos ei oo pakko...) Eikä auta, vaikka olen hinannut autoon ja pistänyt kärryynkin ja vaik jos mitä kehitellyt, kun alkaa näkyä merkkejä, että kohta lähtee...

Menimme kauppakeskuksen hissiin, 3v poika, vauva rattaissa ja minä. Minun ja pojan väliin kiilasi kaksi aikuista naista, hissin ovi meni edestäni kiinni ja lapsi jäi sinne.



Järkevänä ihmisenä oletin, että kun hissi palaa, on poika siellä. Ehei, joku erittäin fiksu aikuinen päätti lähteä lapsen kanssa etsimään äitiä ja niin he ottivat toisen hissin ja menivät kauppakeskuksen toimistoon, josta kuulutettiin hetken kuluttua löytyneestä pojasta.



Itse olin siinä vaiheessa toimiston ovella itsekin, koska loogisesti ajattelin, että pojan katoamisesta on tehtävä ilmoitus.



Jos itse löydän lapsen hissistä eksyneenä, niin ajelen ensin sillä hissillä muutaman kerran edestakaisin joka kerroksessa: ehkä se äiti löytyy sieltä odottamasta.

lapsi 5 v.

Katson kyllä, että mulla on ollut hyvä tuuri. Enkä pidä itseäni mitenkään erityisen hyvänä kasvattajana.