Leikitkö sinä lastesi kanssa?

Mielestäni kokopäiväinen leikkiminen ei ole äidin tehtävä, vaan kotona on tehtävä paljon muutakin. Silti pyrin istumaan alas lasten leikkikaveriksi n. 15 minuutiksi joka päivä, minkä lisäksi sitten tietysti luetaan, pelataan, ulkoillaan, leivotaan, laitetaan ruokaa yms. Lapset pääsevät aina mukaan kotitöihin halutessaan. Eli ei, äidin päätehtävä ei ole leikki, mutta itse olen kokenut hyvänä sen, että pysyn jollain tasolla mukana myös leikissä ja olen esim. aloittamassa leikkiä josta se sitten yleensä jatkaa omaa rataansa. Myös lapsi nauttii tästä hetkestä. Lapset 4 v ja 10 kk.

Ainoa lapseni on 1,5v ja leikitään paljon yhdessä. Rakennellaan palikoista torneja, tehdään palapelejä, ratsastetaan keinuhevosella, hypitään sängyllä, irvistellään peilin edessä. Erityisen hauska leikki on, kun menen nurkan taakse "piiloon" ja hyppään esiin, voi mitä riemun kiljahduksia siitä syntyy :) Kutittelu on myös kivaa, lisäksi hyppyytän tyttöä pitämällä käsistä kiinni. Tykkää myös "kieppumisesta", eli pidän ranteista ja sitten pyöritään ympyrää. Tehdään yhtä sun toista mitä keksitään, kunhan on kivaa :)



Olen yksinhuoltaja, joten koko päivää en voi olla leikkimässä. Esimerkiksi tiskaamisen aikana tyttö tulee kurkkimaan, että mitä äiti tekee, mutta jos ei kiinnosta seisoskella vieressä, niin häippäisee nopeasti touhuilemaan huoneeseensa. Eikä minulla ole ollenkaan huono omatunto siitä, etten ole 24/7 leikkikaverina, kotityöt kun on pakko tehdä. Harvemmin tyttö edes alkaa kiukutella, jos en tulekaan leikkimään.

Jos lasta harmittaa, että pitää nopeasti tyhjentää tiskikone, on mielestäni menty jo liian pitkälle.

Vanhemmalla on suuri vastuu arjen pyörittämisestä ja kotitöitä on varmasti päivän joka tunnille. Toki lapselle pitää olla läsnä ja kuunnella ja kannustaa, mutta lattialle ei tarvitse mennä autoilla päristelemään jos perunat kiehuu kattilassa eikä kastikkeesta ole tietoakaan. Lapsi mukaan kotihommiin tai pientä ohjausta leikin pariin, mutta ei mielestäni koko ajan joka päivä lapsen ehdoilla! Johan siinä maailma vääristyy.



Meillä lapset 4v ja 1 1/2V ja etenkin neljävuotias leikkii aina itsekseen, piirtää tai rentoutuu elokuvien parissa. Pienempi on opetellut myös itsenäisen leikkimisen, koska äiti ei ehdi olla koko ajan mukana. Ja syliin pääsee aina vaikka soppaa hämmennetäänkin. Kaikki ovat tyytyväisiä!

Lapset ovat 3 ja 6 v. Leikkivät melko hyvin keskenäänkin. Päivittäin osallistun lasten leikkeihin osallistumalla leikkiruoan syömiseen, tai olemalla potilas, asiakas, vauvanhoitaja, ope tai koululainen.



Lisäksi piirretään tai muovaillaan yhdessä. Pelataan potkupalloa tai sählyä tms. Pelataan lautapelejä.



Mitä nyt milloinkin. Lapset ovat päivähoidossa, joten illalla on vähän aikaa leikkiä ja paljon kotihommia.

Mutta potkin kyllä palloa pihalla, annan vauhtia keinussa, hypin joskus trampalla lasten kanssa, pelaan silloin tällöin lautapelejä, kuunnellaan musiikki yhdessä ja tanssitaan ja niin edelleen. Saatan tarvittaessa auttaa leikin alkuun. Mutta en huristele pikkuautoilla, leiki barbeilla tms.



Isä leikkii ja touhuilee lasten kanssa enemmän. En pode huonoa omatuntoa.

Lapset ovat kohta 7v, kohta 5v ja 1,5v.

ja mies leikkii enemmän, poika osaa leikkiä itse ja tosi nätisti. Mr nyt 11kk ja meillä on aina hauskaa..

Meillä 8v ja 4v lapset, olen vuosien varrella leikkinyt molempien kanssa paljonkin. Vanhempi on poika, hänen kanssaan leikittin kovasti mielikuvitusleikkejä ja roolileikkejä. Pikkuuautotkin puhuivat meillä jo kauan ennen sitä Autot-elokuvaa. Meillä on lego-maailmoja ym. Tytön kanssa leikin tietysti barbeilla, lisäksi tehdään leikkiruokaa, hoidetaan vauvanukkeja jne. Nykyään poika leikkii enimmäkseen kavereidensa kanssa, mutta pelaillaan lautapelejä, rakennellaan edelleen legoilla ym. Tietysti teen välillä myös kotitöitä. Huippuhienoa on kun välillä saa jonkun leikin alkuun niin, että lapset leikkivät keskenään. Ikäeroa on kyllä paljon.

Esikoisen kanssa tuli taannoin leikittyä, mutta kun kuopus varttui hänelle leikkikaveriksi, ovat he touhunneet yhdessä niin hyvin ettei minulla juuri ole virkaa :P



Esikoisen kanssa tosin joskus leikin vielä vähän "isompien" lasten leikkejä, mutta en joka päivä.



Lapset 5,5v ja 3v

alle kouluikäisten kanssa

Tajuat itsekin että sulla menee NOPEASTI tiskikoneen tyhjennys, joten sun aika -mihin se menee? Ei lapsen kanssa olemiseen.



Miten voi potea huonoa omaatuntoa asiasta joka ei ole tärkeä?

Taidat itsekin tajuta että lapsen kanssa tarttis vähän myös olla.



Ei se ole paha että lapsi leikkii itse, sehän leikkii itse kun teet NOPEAAN pari pikku kotiaskaretta. Mutta sen jälkeen? Mitä sää mieluummin valitset?



Omat lapset osaa leikkiä yksin, keskenään ja heitä leikitetään.

Omasta lapsuudesta ei ollut kokemuksia että äiti olisi leikittänyt. Kaikki se kielsi kun tulee sotkua ja mitenkään ei itse ollut mukana.

Tämä on valinta!

Äidillä ei ollut nettiä 30-40 vuotta sitten mutta kyllä aikansa saa kulumaan vaikka miten.

Itse en kyllä päivittäin niin paljoa jaksa keksiä siivottavaa ja puunattavaa että en leikkisi lapsieni kanssa.



Ei tämä saa olla mikään suorituskaan: vaan ihan priorisointi: leikinkö lapseni kanssa vai meneekö joku asia lapsen edelle.

En sano ettei saa tehdä kotitöitä: niihin kuluu vaan osa päivästä, ei koko päivää. Osan siivottavasta me jotka ollaan parisuhteessa voidaan hoitaa yhdessä tai isäntä leikittää lasta kun tulee mutta en sitäkään tajua ettei itse ole lapsen kanssa tekemisissä.

Vaikka asia on sinulle nyt yhdentekevää, niin toivottavasti tajuat asian myöhemmin.

Jonkinverran mutta en suoraan sanottuna niin innoissani, en ole leikkijätyyppiä. Jotain leikimme kyllä yhdessä mutta ei joka päivä. Ulkoilemme, ajamme pyörillä, leivomme, teemme ruokaa jne yhdessä silti.

Kun esikoinen oli pieni, leikin koko ajan hänen kanssaan, luin paljon jne. Kun keskimmäinen tuli leikki-ikään, osallistuin jonkun verran, mutta aika vähän.



Nykyään en leiki juuri lainkaan. Toki autan nukenvaatteissa, keinutan tarvittaessa ja joskus luen, yms. Pienimmäinen on perässä juostavassa iässä, tämän lisäksi ei yhtään huvita leikkiä, kun on kotihommiakin



Lapset leikkikööt keskenään vlegoilla olisi kyllä hauska rakennella heidän kanssaan, mutta kuopus on vähän huono siinä hommassa.



Piirnhän mä muuten aika usein lapsille, en ole ihan osallistumaton. :)

lapset 12,7,4 ja 1v

leikki- ja tappelukaveri. ja hyvin ovat tapelleet, välillä myös leikkivät.

Esikoinen, poika, on pian 4v. ja kuopus, tyttö, 7-kuinen. Esikoisen kanssa tulee vietettyä satu-hetki joka ilta, joka menee siis niin, että poika "lukee" MULLE satuja (hihi, niin huimia tarinoita saa kuulla aina, ja nimenomaan poika haluaa kertoa ja mun pitää kuunnella, somaa!), samalla kun köllötellään mun + mieheni sängyllä ihan vierekkäin. :) Se on meidän oma hetki. Ulkona kun ollaan koitan houkutella ainakin vähän aikaa potkimaan palloa (joka ei kuitenkaan oo niin mielenkiintoista kuin taistella puita vastaan tms. mielenkiintoista, heh). Noin muuten en oikein osaa poikani kanssa mitään leikkiä.. :(



Saas nähä, mitä tuon pikkuneidin kanssa, kun isommaksi kasvaa. Tyttö kun on, jos sitä sit paremmin osais jotain tyttöjen leikkejä leikkiä. En tiedä.

enkä edes ymmärrä, että miksi pitäisi. Lapseni on erittäin hyvä leikkimään itsekseen. Keksii puuhaa vaivatta ja leikkikavereita löytyy hyvin myös omasta pihapiiristä. Mua jopa vähän säälitttää ne vanhemmat, joiden lapset on koko ajan mankumassa niistä leikkiseuraa.

meillä on lapset 5 ja 8v. Yhdessä pelaamme erilaisia pelejä lähes päivittäin, mutta harvemmin enää olen leikissä mukana. JOskus pääsen 'kampaajalle' tai 'kauneushoitolaan', mutta muuten enää harvemmin osallistun varsinaiseen leikkiin. Kun tytöt oli pienempiä ja olin vielä kotona, silloin toki leikittiin neuvolaa, nukkeperhettä jne. Nyt tytöt leikkii enempi keskenään ja kavereitten kanssa.



Mutta erilaisia pöytä-ja korttipelejä tehdään yhdessä, kommentoin heidän askartelujaan ja piirtelyjään, katsotaan joskus yhdessä videoita tai puoli tuntia pikku kakkosta sylikkäin, luetaan kirjaa tai tehdään eskaritehtäviä vierekkäin. Näin vietetään aikaa, joskus äiti tekee ohessa tiskikoneen tyhjennystä - tai tehdään sekin yhdessä.