JOUDUIN vaihtamaan ammattia kun en pystynyt kohtaamaan
onnettomuuden uhreja. Olin 2 vuotta töissä ambulanssin ensihoitajana. Opiskeluaikana kaikki oli ok, mutta sitten töissä ollessa tuli STOP.
Oli aivan kamalaa kohdata rusentuneita ihmisiä, en koskaan pystynyt itkemättä olemaan, en itkenyt kolaripaikalla vaan iltaisin. Öisin näin unia kuolleista. Sain työnohjausta, mutta se ei rittänyt, olin varmaan liian herkkä. Nyt olen töissä ihan toisella alalla ja erittäin tyytyväinen. En vieläkään unohda 4v poikaa joka oli puristunut autoon, naista joka oli kuristamalla kuollut,miestä joka jäänyt puristuksiin viljasiiloon
Kommentit (2)
Sama kun että olet poliisi ja menet perheväkivaltatilanteeseen.
Tai jos talo palaa ja pitää kantaa aikuinen mies ulos.
Sama juttu että on kolaripaikalla ekana.
Mutta jonkun se tarttee tehdä!
Ajattele jos kukaan ei sua haluis auttaa autosta jonne olet jäänyt kiinni.
Harmi että jouduit uudelleen kouluttautumaan noin väärän valinnan tehneenä. Mutta onneksi meillä on tässä maassa ilmasta koulutusta!
mutta kylläpä jäi toteuttamatta se haave ku aloin miettimään että sitä oltaisiin ekana joka kolari paikalla yms... ei kiitos