Lue keskustelun säännöt.
Halveksin miestäni, koska hän ei "piikkikammonsa" vuoksi voi mennä luovuttamaan verta.
11.08.2010 |
Mitä mieltä oletteko? Onks toi teidän mielestänne hyvä syy? Musta ei ole - kyllä tollasesta pitäisi päästä yli tärkeän asian vuoksi.
Ihan luuseritouhua, sanon minä. Ja kyllä käyn itse luovuttamassa aina kun vain voin.
Kommentit (57)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en muuten, ja kyllä, olen erittäin piikkikammoinen. Itsekäs en ole. Ja ihan muiden suosituksista jätän sen puuhan muille niin pitkään kuin mahdollista.
Eli verta tarvitseva saisi sitä, jos on itse aiemmin luovuttanut (tai vastaavasti "lainaan" = kävisi myöhemmin luovuttamassa). Luovutuskerroistahan pidetään hyvin kirjaa, joten olisi helppo toteuttaa.
Nämäkin "piikkikammoiset" kun tuskin verestä kieltäytyvät, kun omalle kohdalle osuu.
Eli verta tarvitseva saisi sitä, jos on itse aiemmin luovuttanut (tai vastaavasti "lainaan" = kävisi myöhemmin luovuttamassa). Luovutuskerroistahan pidetään hyvin kirjaa, joten olisi helppo toteuttaa. Nämäkin "piikkikammoiset" kun tuskin verestä kieltäytyvät, kun omalle kohdalle osuu.
Miten se ilmenee? Eikö sitä voi olla katsomatta itse pistostapahtumaa ja siirtää ajatukset johonkin muuhun?
Itse pistoshan ei kuitenkan juuri mitään satu, joten tuskin sitä edes huomaa.
Entä pystyttekö te piikkikammosiet katsomaan kun vaikka omasta lapsesta otetaan verikoe? Vai laitatteko lapsen vaikka mieluumin yksin siihen verikokeeseen kuin menette mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kauhea numero jostain, olla jotenkin erityisiä, kun on tuollaisia "kammoja". Palvelee jotain henkistä tarvetta - liittyisikö siihen, että on jäänyt jotain paitsi lapsena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kauhea numero jostain, olla jotenkin erityisiä, kun on tuollaisia "kammoja". Palvelee jotain henkistä tarvetta - liittyisikö siihen, että on jäänyt jotain paitsi lapsena.
jotka eivät pelkää mitään, eivätkö omaa mitään "kammoja!" Te pelastatte maailman!
Miten se ilmenee? Eikö sitä voi olla katsomatta itse pistostapahtumaa ja siirtää ajatukset johonkin muuhun? Itse pistoshan ei kuitenkan juuri mitään satu, joten tuskin sitä edes huomaa. Entä pystyttekö te piikkikammosiet katsomaan kun vaikka omasta lapsesta otetaan verikoe? Vai laitatteko lapsen vaikka mieluumin yksin siihen verikokeeseen kuin menette mukaan?
ilmenee isolla pelolla kaikkia piikkejä kohtaan, ja koska pelkään, niin esim verikokeen ottaminen on vaikeaa, ei vain minulle, vaan myös sille ottajalle. Verisuonet ikäänkuin pakenee näkyvistä.
Olen ollut tajuttomana, ja ambulanssihlökunta ei saanut laitettua tippaa ranteeseen, kun suonet hukassa. Se on sairasta se pelko, ja syyn siihen tiedän.
Lasteni verikokeissa tms pystyn olemaan kyllä mukana, vaikka huippaa jo ihan satasella.
Saa kysyä lisää, jos jää epäselvyyksiä paljon :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kerran luovuttanut ja se ei oikein sopinut minulle, kun painoa oli juuri ja juuri yli 50 kiloa. Olin muutaman päivän aika heikossa hapessa. Piikkikammoa ei siis ole lainkaan.
Asun nykyään ulkomailla ja olisin viime jouluna Suomessa mennyt kuitenkin luovuttamaan (nimenomaan 0- verelle kuulemma olisi ollut kova tarve). Mutta kas, jos ei ole viimesten 3 kuukauden aikana asunut Pohjoismaissa niin ei kelpaa. Ihan terve olen ja hemoglobiinikin korkea.
asia?????????
jos nyt vertaa vaikka pedofiiliaan, murhiin ja raiskauksiin, niin... no joo...
en ole 29, vastasin silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"iik"! Se jos jokin tuntuu huomion hakemiselta.
evättäisiin veri, prkle.
että elämä on epäreilua, voi voi.
ole koskaan mitään ongelmia, joten ei se paino oleelline ole (ainakaan minulla).
Ja se joka käy saivartelemaan, niin ei siellä luovutuspisteessä vaa'alle laiteta ja en ole tunnustanut koskaan tätä "vajaapainoisuuttani".
mutta luovutan silti verta. Katson muualle ja koetan ajatella muita asioita. Kylmä hiki on otsalla, mutta kyllä siitä selviää. Onhan asia tärkeä.
ole koskaan mitään ongelmia, joten ei se paino oleelline ole (ainakaan minulla).
Ja se joka käy saivartelemaan, niin ei siellä luovutuspisteessä vaa'alle laiteta ja en ole tunnustanut koskaan tätä "vajaapainoisuuttani".
"iik"! Se jos jokin tuntuu huomion hakemiselta.
kamalia ihmisiä, kun ei moista tajua... Voi ukkoparkojanne, tuskin edes teidän takianne menisi verenluovutukseen. Minä ainakin antaisin moisten häijyjen akkojen vuotaa kuiviin... Tunnen myös naisen joka pelkää hysteerisesti perhosia, voitko kuvitella? Kaikki emme ole kuin sinä, ois suuri ja mahtava maailman pelastaja.
, jos ei ole verenluovuttajia.