Yök! Leppilampien hääjuhlasta
Tuli oikein fyysinen pahaolo kun luin tämän Gloriassa Leppilampien häistä julkaistun jutun (linkki alla). Hyi olkoon mitä ruskeakielistä imartelua ja teennäistä ylistystä.
- “Kun Suomen suosituin miesnäyttelijä sai
unelmiensa naisen, perhosetkin tanssivat ja taivaalta sateli ruusun terälehtiä.”
- ”Siunattu aviopari astelee Prinsessa Ruususen tahdeissa ulos. He pinkaisevat ruusunterälehtiä satelevassa kunniakujassa paparazzeja pakoon ja kipuavat 1960-luvun mittatilaus-Cadillaciin.”
- ”Kaikkia odottaa jymy-yllätys, kun on häävalssin aika. Mikon silmissä on tumma, tulinen katse, kun hän astelee vaimonsa luo – ja alkaa riisua tätä. Hän avaa puvun edessä olevan soljen ja leiskauttaa laahuksen irti kuin härkätaistelija. Kuuluu kohahdus. Kangaspaljouden alta paljastuu lyhyt, pitsinen helma.”
Huutoyrjö!
Eipä tämä "satu" kestänyt...
http://www.vanajanlinna.fi/attachments/lehtiartikkelit/2006/leppilampi_…
Kommentit (58)
olla toimittajalla hauskaa. Ei toi voi olla tosissaan vedettyä.
(ja pikkarit) kostuu, kun tätä lukee.
Kaikkia odottaa jymy-yllätys, kun on häävalssin aika. Mikon sil- missä on tumma, tulinen katse, kun hän astelee vaimonsa luo – ja alkaa riisua tätä. Hän avaa puvun edessä olevan soljen ja leiskaut- taa laahuksen irti kuin härkätaistelija. Kuuluu kohahdus. Kangas- paljouden alta paljastuu lyhyt, pitsinen helma.
Kaikki odottavat valssia, mutta piano ja jouset alkavat soittaa vienosti Por una cabeza -tangoklassikkoa, jonka moni muistaa elo- kuvasta Naisen tuoksu. Jo ensi askeleet saavat pieneen saliin ah- tautuneen vierasjoukon kiljaisemaan haltioituneena. Parin sulavat liikkeet on ladattu täyteen intohimoa.
Kun tango pääsee tulisimpaan kohtaan, pyörähdykset, otteet ja askeleet kiihtyvät entisestään ja huone räjähtää ihastuksesta. Var- talot saumattomasti vastakkain pari tanssii hurmiossa kuumaa tanssiaan, joka saa katsojankin verenkierron kohisemaan. Viulu laulaa lasimaisena korkeita nuotteja, ja morsiamen sorja sääri tai- puu kerta toisensa jälkeen kohti kattoa.
Jousi vetää viimeisen vedon, ja aviopari pysähtyy herkkään suu- delmaan. Yleisö mylvii ja vaatii lisää.
(ja pikkarit) kostuu, kun tätä lukee. Kaikkia odottaa jymy-yllätys, kun on häävalssin aika. Mikon sil- missä on tumma, tulinen katse, kun hän astelee vaimonsa luo – ja alkaa riisua tätä. Hän avaa puvun edessä olevan soljen ja leiskaut- taa laahuksen irti kuin härkätaistelija. Kuuluu kohahdus. Kangas- paljouden alta paljastuu lyhyt, pitsinen helma. Kaikki odottavat valssia, mutta piano ja jouset alkavat soittaa vienosti Por una cabeza -tangoklassikkoa, jonka moni muistaa elo- kuvasta Naisen tuoksu. Jo ensi askeleet saavat pieneen saliin ah- tautuneen vierasjoukon kiljaisemaan haltioituneena. Parin sulavat liikkeet on ladattu täyteen intohimoa. Kun tango pääsee tulisimpaan kohtaan, pyörähdykset, otteet ja askeleet kiihtyvät entisestään ja huone räjähtää ihastuksesta. Var- talot saumattomasti vastakkain pari tanssii hurmiossa kuumaa tanssiaan, joka saa katsojankin verenkierron kohisemaan. Viulu laulaa lasimaisena korkeita nuotteja, ja morsiamen sorja sääri tai- puu kerta toisensa jälkeen kohti kattoa. Jousi vetää viimeisen vedon, ja aviopari pysähtyy herkkään suu- delmaan. Yleisö mylvii ja vaatii lisää.
Ai jeesus. Ei noi toimittajat VOI olla tosissaan. Ei kai kukaan tällaista kirjoita, edes julkkisparin nuoleskelumielessä???
Se sen aikanen harppupäätoimittaja on takuulla määrännyt, että pitää kirjoittaa oikein antaumuksella nuoleskellen. Aivan kamalaa tekstiä, jos olisin toinen noista toimittajista, vaihtaisin nimeä tämän jutun takia.
todellakaan niitä häitä maksanut.
Huoh. Tiedoksi nyt teille pöntöille, ettei Gloria todellakaan niitä häitä maksanut.
jos on perinteiden mukaan morsiammen vanhemmat häät maksaneet. Ei niiden tarvii millään lehdellä häitään maksattaa!
että kyllä hääkuluihin on osallistunut Glorian lisäksi myös muita tahoja...
Veropörssin mukaan ihan tavanomaiset tulot isällä.
joten Mikon siivellä pääsi lehtien sivuille
kirjoitettu kieli poskessa, kyllähän sen nyt tyhmempikin tajuaa. Muistan kun tämä juttu ilmestyi ja nauroin sitä lukiessani pissat housussa.
Tämä on NIIN tätä - yritetään olla jotain, esitetään jotain suurta ja ihmeellistä. Tosi turhia tyyppejä.
jolla hevosen ikenet (ks. Seiskan kansi tänään) ja rasvainen otsatukka.
Emilia taas näyttää bulldogilta.
Ehkä sillä rikastuu, makukin on ilmeisesti periytynyt.
En ole koskaan ymmärtänyt kuinka häntä hehkutetaan joka puolella. Mielestäni ko. henkilö on ilmiönä samanlainen kuin keisarin uudet vaatteet.... No, makuja on tietty monia.
Eipä tuo Emiliakaan mikään jumalaton kaunotar ole: on selvästi pitänyt itsestään huolta (syö hyvin ja urheilee) ja käyttää varmasti paljon rahaa ulkonäköönsä), ihan perusblondin näköinen mielestäni.
Ja tuo artikkelihan on ihan vitsi. Julkisuudenkipeät tyypit siellä pällistelee tekohymyt naamallaan joka kuvassa (myös vieraat ja bestmanit) ja yrittävät olla jotain taviksia parempaa. En arvosta vähääkään.
En siis ihmettele yhtään että kävi niinkuin kävi. Harvalle tuo varmaankaan mikään ylläri oli. Mutta kyllä hävettäisi jos minusta olisi tuollainen lehtijuttu tehty ja päätyisin eroon ihan parin vuoden sisään...
kyllä jossain lehdessä sanoi, että lehti maksoi häät, koska ne eivät ole halpaa touhua.
GLORIA LOKAKUU 2006 71
Ilmassa on onnea. Kuin suotuisana enteenä perhoset hyörivät 19. elokuuta häihin valmistautuvan Vanajanlinnan juhlasalissa ja morsiussviitin pylvässängyn ympärillä. Valkoiseksi
ruusutetussa salissa kaasot asettelevat pöytiin viimeisiä paikkakortteja, joissa on monogrammi ME, niin kuin Mikko ja Emilia.
Näyttelijä ja muusikko Mikko Leppilampi, 27, ja reilun vuoden
päästä lääkäriksi valmistuva Emilia Vuorisalmi, 27, ovat olleet ”me” muutaman vuoden. Tänä täydellisen poutaisena lauantaina
heistä tulee aviopari Leppilampi.
>
Morsian puetaan tärkeää päivää varten
unelmien hääpukuun, ylelliseen silkkiin ja pitsiin.
Morsian ja kaasot rentoutuvat häiden aattoiltana
saunomalla, uimalla ja kauneutta hoitamalla.
Bestmanit Antti Luusuaniemi (oik.) ja Jani Savola nauttivat morsiusparin kanssa Bollingeria hääsviitissä ennen lähtöä kirkkoon.
Hurmaavat kaasot ovat Emilian sisk
Vuorisalmi (vas.) ja paras
ystävä Annette Lönnqvist.
Vitsejä ja aplodeja alttarilla
Janakkalan keskiaikaisessa Pyhän Laurin kirkossa vieraita hymyilyttää: saatiinpa näihinkin häihin häivähdys draamaa. Morsian on vajaat kymmenen minuuttia myöhässä, ja sulhanen pälyilee hitusen
hermostuneena parhaita miehiään. Mutta sieltä tulevatkin jo kaasot, joiden välissä tossuttelee varvasaskelin Lilia, morsiusparin kymmenen kuukauden ikäinen pienokainen nuppuseppele päässään. Myöhemmin selviää, että viivästys johtui siitä, että hääpuku oli hetken kadoksissa!
Jouset ja piano aloittavat Guns n’ Rosesin November Rainin. Tapani Vuorisalmi luovuttaa alttarille luunvalkoisessa silkki-pitsiluomuksessa
askeltavan tyttärensä. Perhetuttu Mikko Aalto siunaa hääparin liiton heidän näköisellään rennolla kaavalla. Kirkon holvit raikuvat aplodeista, kun kumpikin osaa vastata oikein, siis
”tahdon”. Kun lupa suudella on saatu, sulhanen venyttelee vitsikkäästi kaulansivunsa ja imeskelee huulensa kosteiksi ja vasta sitten suutelee pitkään ja hartaasti. Heleä-ääninen näyttelijä Maria Ylipää saa käsivarsihaituvani pystyyn laulamalla tunteikkaan Miten ja miksi,
ja Lenni-Kalle Taipale pistää valkean pianon helisemään koko koskettimiston
pituudelta. ”Huominen vain sinä oot...”
Tänään juhlitaan kahden onnellisen päätöstä olla yhdessä.
>
Laahus osoittautui häiden yllätysmomentiksi.
135 vierasta asettuvat onnittelumaljojen
jälkeen yhteiskuvaan Vanajanlinnan terassille.
Renny Harlin onnittelee ensimmäisten joukossa.
Porsas on häälahja Extreme Duudsoneilta.
Röhkijälle on onneksi hoitopaikka maalla.
Iloisesti yhdessä! Hauskanpito Vanajanlinnassa voi alkaa.
Mikä ihmeellinen kesäpäivä, kun taivaaltakin sataa ruusua. Lehtikuvaajat odottavat Janakkalan
kirkon pihalla. Nämä häät kiinnostavat.
Hääauton perässä on luistimia; Mikko
pelaa jääkiekkoa Pietarinkadun Oilersissa.
Mikaela-kaaso tarjoilee heitettäväksi
riisin sijaan samppanjaruusun terälehtiä.
Siunattu aviopari astelee Prinsessa Ruususen tahdeissa ulos. He pinkaisevat ruusunterälehtiä satelevassa kunniakujassa paparazzeja
pakoon ja kipuavat 1960-luvun mittatilaus-Cadillaciin.
Rakkaus on jakamista ja kunnioittamista
Mistä rakkaus alkoi? Mikko oli tuntenut Emilian siskon Mikaelan jo kauan, ja niinpä tuleva avioparikin kohtasi vuosia sitten. Mikko
tiesi heti, että ”se on siinä” mutta ajatteli Emilian olevan saavuttamattomasti
eri liigassa kuin hän itse. – Ensi tapaamisella hyväksyin, että on täysin utopiaa, että koskaan
saisin tuollaisen naisen. Oli olo, että voisin mennä vaikka heti Emilian kanssa naimisiin, Mikko Leppilampi kertoo häiden aattona, kun istumme ilta-auringossa Vanajanlinnan terassilla.
Kun Mikko oli tunnustanut olevansa ihastumassa, oli Emilia läpsäissyt hurmuria poskelle ja tokaissut, että kyllä se ohi menee.
Ei mennyt ohi vaan kasvoi molemminpuoliseksi rakkaudeksi. Eräästä yhteisestä brunssista lähtien he eivät ole olleet juuri päivääkään
erossa. – Suunnittelematta, treffeillä käymättä huomasimme, että tässä se on. Se tapahtui itsestään. Olimme yhdessä ja tajusimme, että
näin on hyvä: pysytään yhdessä.
Kun pari siviilivihittiin maistraatissa viime kesänä, paikalla ei ollut edes lähisukulaisia. Mikko toteaakin, että tuo esikoisen syntymää
edeltänyt juridinen päätös tuntuu melkoisen paperiselta siihen verrattuna, mitä tänään tapahtuu.
– Avioon meno mahdollistui ensin juridisesti paperilla, ja nyt haluamme viettää kunnolla kirkkohäitä. Molemmat koemme, että
nyt me menemme naimisiin. Tuplavarmistus! Mikko heittää. Sitä paitsi vasta nyt Emiliasta tulee Leppilampi. – On aika huikea juttu, että toinen ottaa nimesi. Arvostan sitä.
Avioliitto merkitsee Mikolle kaiken jakamista. Häät ovat kiitollisuuden osoittamista, että tällainen onni osuu kohdalle.
– Avioliitto on osoitus sitoutumisesta ja kunnianosoitus sille,
että joku on valmis jakamaan elämänsä toisen kanssa. Tällainen
päätös tarkoittaa, ettei pidetä jalkaa oven välissä vaan annetaan
itsestä kaikki. Avioliitto ei vie mitään pois vaan tekee elämästä
rikkaampaa, Mikko pohtii.
Emilia ja Mikko ovat tulleet Vanajanlinnaan juhliakseen heille tärkeiden ihmisten kanssa päätöstään olla yhdessä. Kunnon bileet ovat myös kiitos ystäville, että heidän kanssaan on saanut jakaa asioita. Modernia häämenua nautitaan tuntikausia. Näyttelijä Maria Ylipää ja
runoilija-muusikko Matti Pentikäinen ensimmäisessä
yhteiskuvassaan. Pianisti Lenni-Kalle Taipale
on tuntenut sulhasen vuosia. Syksyllä he tekevät töitäkin yhdessä. Häissä seurana
on Maria-vaimo. Juhlasalissa aterioidessa on tiivis tunnelma.
Pääruokana tarjottavan
nieriäannoksen erikoisuus
on vesikrassikastike.
Alkuruoka-annosten meri
odottaa pääsyään juhlasaliin.
Suussasulava hääkakku on hämeenlinnalaisesta
Laurell-konditoriasta.
Se on koristeltu lastuilla, jotka on vuoltu
ranskalaisesta käsin tehdystä suklaasta.
>
Hääväki yllättyy, kun laahuksen alta paljastuu bilehelma. Pari tanssii häävalssin sijaan
harjoittelemansa huikean koreografian
Por una cabeza -tangoon. Musiikkimies Mikko
Leppilampi irrottelee saksofonin seurassa.
Tyttöenergiaa hehkuvat Maria Brunow (ylärivissä vas.), Jenni Dahlman-Räikkönen,
Maria Savola, Viivi Avéllan, Siru Palmroos, Eva Pentti, morsian ja Vilma Valtonen.
Nainen on universumi
Vanajanlinnan pääoven vieressä röhkii porsas, kuulemma Extreme Duudsonien häälahja. Pylväiden reunustamassa aulassa, lahjapöydällä on puolestaan muun muassa Marimekkoa, Sara La
Fountainilta hänen nimikkoastiastonsa ja väriläikkänä Riitta Nelimarkan teos Viivi Avellánilta. Suuren, kolmiosaisen maalauksen
on maalannut häälahjaksi hyvä ystävä, Espanjassa asuva taiteilija Gabriela Elizabeth von Girs.
Tyylikäs vierasjoukko parveilee linnan terassilla, josta on näkymä puutarhaan ja Katumajärvelle. Trendikkäät aurinkolasit
kiiltelevät, ja samppanja poreilee iloisesti. Paikalla ovat vain ne tärkeimmät sukulaiset ja ystävät, jotka hääpari tuntee henkilökohtaisesti.
Onnea säteilevä juhlapari astuu ulos auringonpaisteeseen ja saa vastaansa eläköön-huudot. Emilian veli esittää pienen maljarunon
ja -puheen, joka päättyy sanoihin: ”Ja älä unohda Mikko, että kun saat koko naisen, saat kokonaisen universumin!” Mikko nostaa
samppanjalasin korkealle ilmaan:
– Tervetuloa! Tänään pidetään hauskaa!
135 vieraasta tulee pitkä jono, kun he asettuvat nurmelle odottamaan onnitteluvuoroaan. Aikansa kuluksi ohjaaja Antti Jokinen ja
tv-kokki Sara La Fountain suukottelevat toisiaan suloisesti. Tummia, pitkiä kiharoita ja hehkuvanpunaista leninkiä kantava Sara
on, jos mahdollista, vielä kauniimpi kuin kuvissa.
Tiukka kisa kakun leikkaamisessa
Seurue asettuu juhlasalin pyöreisiin pöytiin. Luvassa on neljän ruokalajin häämenu, joka on toteutettu pääparin toiveiden mukaisesti:
kevyttä ja modernia mutta kuitenkin klassista.
Viereisen salin pöydällä odottaa kristallikruunun alla kymmenittäin Toast skagen -annoksia. Vanajanlinnan keittiömestari Mika
Jokela kertoo, että glamouria menuhun tuo samppanja, jota on sekä pikku ruiskukkien koristamassa sorbetissa että jälkiruuassa,
joka on mansikoita samppanjahyytelössä vaniljamoussen kera. Sulhasen erityistoiveesta konjakin sijaan tarjotaan yhden tähden
jaloviinaa. Juhlasalista kantautuu soinnikasta triolaulua: sulhasen isä, gospelmuusikko
Jukka Leppilampi laulaa vaimonsa Toven ja Maria
Ylipään kanssa hääparin kunniaksi. Kolmikko aikoo keikkailla yhdessä
syksyn mittaan.
Illan liikuttavimpia hetkiä on yllätys kaason puheen jälkeen: Ystävät nousevat pöydistä vuorotellen laulamaan
osuuksia I Say a Little Prayer -kappaleesta. Kaikki yhtyvät kertosäkeistöön: ”Together, forever...” – aivan kuin Emilian lempikohtauksessa, Julia Roberts -elokuvassa
Kuka sanoo tahdon (My Best Friend’s Wedding).
Ruokalajien välissä väki jalkautuu hämyisään, mahonkiseinäiseen baariin ja ulos hämärtyvään iltaan. Ilma on linnunmaitoa. Vanajanlinnan markkinointijohtaja ja sulhasen hyvä ystävä Mika Walkamo huokaisee, miten harvinaisen kauniit häät nämä ovatkaan. – Tällaista sympaattisuutta ja romanttisuutta en ole aikoihin nähnyt, sanoo juhlien järjestämisen ammattilainen.
Viisikerroksinen, suklainen hääkakku odottaa. Kahvikupit ja konjakkilasit on katettu tunnelmallisiin saleihin ja ulkopöytiin.
Herättää hilpeyttä, kun pariskunta arvuuttelee kakkulapio kädessä, missä vaiheessa saikaan polkaista. Sitten kun kakunpala lohkeaa irti, joku neuvoo. Helmat ja kengät heiluvat ja vieraat kiljuvat, mutta ”kaapin paikan näyttäjä” jää epäselväksi. Joku huutaa ”akkavalta”, mutta tasapeli taisi tulla.
Mikon isä ja Emilian isä juhlistavat hauskasti sukujensa liittoa. He leikkaavat kakunpalat yhdessä kuin morsiuspari – ja sopuisasti,
polkematta. Illan kohokohta on tangoyllätys
Kaikkia odottaa jymy-yllätys, kun on häävalssin aika. Mikon silmissä on tumma, tulinen katse, kun hän astelee vaimonsa luo – ja alkaa riisua tätä. Hän avaa puvun edessä olevan soljen ja leiskauttaa
laahuksen irti kuin härkätaistelija. Kuuluu kohahdus. Kangaspaljouden alta paljastuu lyhyt, pitsinen helma. Kaikki odottavat valssia, mutta piano ja jouset alkavat soittaa vienosti Por una cabeza -tangoklassikkoa, jonka moni muistaa elokuvasta Naisen tuoksu. Jo ensi askeleet saavat pieneen saliin ahtautuneen vierasjoukon kiljaisemaan haltioituneena. Parin sulavat
liikkeet on ladattu täyteen intohimoa.
Kun tango pääsee tulisimpaan kohtaan, pyörähdykset, otteet ja askeleet kiihtyvät entisestään ja huone räjähtää ihastuksesta. Vartalot saumattomasti vastakkain pari tanssii hurmiossa kuumaa tanssiaan, joka saa katsojankin verenkierron kohisemaan. Viulu laulaa lasimaisena korkeita nuotteja, ja morsiamen sorja sääri taipuu
kerta toisensa jälkeen kohti kattoa.
Jousi vetää viimeisen vedon, ja aviopari pysähtyy herkkään suudelmaan.
Yleisö mylvii ja vaatii lisää. Vierelläni morsiamen äiti
Katarina Vuorisalmi hihkuu yllätyksestä pyörällään:
– Tämähän on kuin elokuvasta! Emilia on harrastanut tanssia
lapsuudesta asti, mutta en ole koskaan nähnyt Mikon ja Emilian
tanssivan yhdessä.
Sami Pitkämö Bänd aloittaa soittonsa ja juhlakansa aamukahdeksaan
asti jatkuvan hauskanpitonsa. Yöpalaksi vieraat saavat
hampurilaisia, joita kokki grillaa aamuyön tunteina ulkona. Ulkoroihut
ja tuikut lepattavat elokuun samettiyössä. Polttareita juhlittiin
monta päivää, joten hääilottelukin jatkuu vielä hääaamun
brunssilla ja toisella, varsinaisella hääyöllä. Täydellistä kuin sadussa.
n
Hääjuhlan kruunaa kiireetön sunnuntai:
nautitaan brunssista ja nostetaan malja
yhteiselle avioelämälle. Onnea!
Perheonnea
brunssilla hääyön
jälkeen. Emilialla on
yllään äitinsä mekko
vuodelta 1975.
Perhepotretissa ovat morsiusparin vanhemmat,
vasemmalla Jukka ja Anu Leppilampi ja oikealla
Katarina ja Tapani Vuorisalmi.