Yrittäjyys on liian vaikeaa Suomessa

tukia pitäisi antaa pienyrityksille eikä suuryrityksille t. ap

markkinatalous rulaa.

pienyrittäjyys on tehty tosi vaikeaksi saada kannattavaksi- maksuja on kuin pipoa-

kun kesälomalta tulee menee lakisääteisiin maksuihin lähes koko kassa--- ja palkkakin pitäisi maksaa

t. ei avustuksia saava pienyrittäjä / yli 10 v alalla

Nytkö vasta aloit miettiä miten maksat?

mutta yritysideat eivät välttämättä aina kanna kovin pitkälle. Paljon on vaan siitä kiinni, että onko yrittäjän tuote/palvelu sellainen jolle on kysyntää.

pienyrittäjyys on tehty tosi vaikeaksi saada kannattavaksi- maksuja on kuin pipoa-

kun kesälomalta tulee menee lakisääteisiin maksuihin lähes koko kassa--- ja palkkakin pitäisi maksaa

t. ei avustuksia saava pienyrittäjä / yli 10 v alalla

Pitäisikö sitä puolta ajatella enemmän? Onko liikaa työntekijöitä?

Jos alallasi on liikaa kilpailua, niin kannattaisiko lopettaa kokonaan?

pienyrittäjän tyttärenä olen itsekin kovasti kiinnostunut yrittäjyydestä.



Toki olen nähnyt, että yrittäminen on rankkaa työtä, isäni tekee järkyn pitkää päivää, usein seitsemänä päivänä viikossa, mutta sanoo, että töihin meno ei ole oikeastaan koskaan ikävää.



Kun työ on myös harrastus, ja kiinnostus siihen on ollut aina olemassa, ei se haittaa. Varsinkin, kun lapset ovat jo aikuisia.

mutta jos asiat on noin huonosti, että pitää palkkojen maksua miettiä niin sitten kusee jo ihan perustasolta lähtien hommat.

Esimerkki elävästä elämästä. Minä(töissä suuressa kansainvälisessä yrityksessä johtotehtävässä, työtä tehdään 10h ylöspäin vrk) ja ystäväni(oma yritys, joka työllistää hänen itsensä lisäksi 4-7ihmistä) saimme vauvan. Minä jäin äitiyslomalla, sain 3kk täyden palkan sekä hyvän vanhempainrahan,koska palkkani oli hyvä. Ystäväni jäi äitiyslomalle. Hänen yksi työntekijänsä jäikin 2kk päästä sairaslomalle ja yhdellä alkoi työnteko lipsua henkilökohtaisista syistä. ystäväni palkkasi vauvalle hoitajan,joka mukana hoiti yrityksen neuvotteluja ja asioita yhdessä vauvan kanssa. Maksoi työntekijöilleen palkkaa ja sairasloma-ajan palkkaa ja teki itse vauvan kanssa hulluna töitä sekä maksoi hoitajan palkan.



Minä kävin vauvelin kanssa kerhoissa ja muskareissa ja nautin kiireettömyydestä. Ystäväni pyöritti kaikkea.



Kun saimme toisen lapsen, sain automaattisesti samoihin tuloihin perustuvaa äitiysrahaa ja jatkoin toisen vauvan kanssa putkeen kotona oloa.Minulla oli palkattu hyvä sijainen.



Ystäväni oli pakko tehdä töitä vauva mukana, lapsenhoitaja avustamassa, sukulaiset koordinoimassa, koska hänen yksi työntekijänsä oli äitiyslomalla ja toinen sairaslomalla.



Voin sanoa, että kateeksi ei käy yrittäminen suomessa. Olen itse tottunut tekemään tosi paljon töitä, mutta yrittäjä on mitään turvaa ja oikeuksia vaille ja vielä tienaa vähemmän kuin minä. Kuluja pitäisi ehdottomasti jakaa järkevämmin esim. molempien vanhempien työnantajien kesken ja sairausajan palkkaussysteemiä muutettava.



Kaikki sympatiani pienyrittäjille suomessa. Tsemppiä.

saa varmasti tukia ja ne ovat maatalousyrittäjät. Heitä ei mielesäti edes yrittäjiksi pidä kutsua. Työllistävät vain itsensä ja joskus emännän. Mutta aina tulee tukia.

olen ollut 4v pienyrittäjänä ja vaikka tarvetta olisi työntekijälle niin pidän työmäärän niissä mittasuhteissa että kykenen itse pyörittämään koko systeemiä. Työntekijän palkkaaminen on tehty niin kalliiksi ja hankalaksi etten kerrassaan viitsi ottaa riskiä että päädyn maksamaan tyhjästä.

Elämmehän Neuvostoliiton veroisessa valtiossa.



Jos menestyy liikaa, valtio rankaisee. Esimerkkinä Peter Fryckman.

no jos on noin kurjaa, niin ap:n kannattaa alkaa vaikka puhelinmyyjäksi. varmasti saa paljon liksaa.



tai vaikka galluphaastattelijaksi. työssä saa pitää koko päivänä yhden vessatauon, se ei saa kestää kuin pari minsaa. ruokailuun kai sai käyttää myös jonkun minuutin. ja keskipalkka varmaan yht hyvä kuin puhelinmyyjillä. ehkä vähä parempi



tai ala opettajaksi. brutto 2500- verot.



tai ala kaupan kassaksi. palkka noin 1500- verot. ja ei varmaan tehdä mitään, saa vaan istua jalat pöydällä, eikö niin?



pointtini: hyvin harva työ nykyään on hyvinpalkattua tai leppoista.

Suomessa yrittämisen aloittaminen vaikeaa kun ei tiedä mistään mitään. Jos ei ole asioista perillä niin kohta on alvit maksussa vaikka yrityksellä ei ole ollut minkäänlaista toimintaa. Yksityisyrittäjyyttä pitäisi tukea enemmän ja aloittaminen myöskin tehdä helpommaksi ja aloittava yritys vapauttaa alvista vaikka ensimmäisen vuoden ajaksi, tietenkin jos tulos ylittää 10 000€ niin asia on eri.

Yrittäjyys ei ole liian vaikeaa tai edes vaikeaa Suomessa.

Kaikille se ei toki sovi, pitää osata lukea ja kirjoittaa sekä hallita perusmatematiikka.

Jos ei noita osaa mutta on löytänyt kannattavan liiketoimintamallin, rahaa liikkuu riittävästi jotta voi palkata apua.

Tsemppiä kaikille tosiyrittäjille.

Höpöhöpö. Yrityksen perustaminen on helppo. Maksoin 800€ procoutorille että hoitavat paperihommat perustamiseen liittyen, niin pystyssä oli. Kirjanpito ja muut hallinnolliset paperihommelit ja palkat menee myös heidän kauttaa... Eli tämä puoli on erittäin helppo.

Jos ongelma on se, että kassavirta ei siihen riitä että saat palkat ja lomarahat ja kaikki maksettu, niin todennäköisesti ongelma on siinä sun palveluksessa/tuotteessa minkä myyt eikä siinä ytittäjyysprosessissa.

Ja kyllä moneet muut kin pienet yritykset toimii ja pyörii ihan hyvin vaikka niiiin vaikeaaaaa on. Ehkä sinusta on enemmän suunariksi kuin yrittäjäksi. Ei kaikki sovi kaikille.

Vierailija kirjoitti:

saa varmasti tukia ja ne ovat maatalousyrittäjät. Heitä ei mielesäti edes yrittäjiksi pidä kutsua. Työllistävät vain itsensä ja joskus emännän. Mutta aina tulee tukia.

Me olemme maatalousyrittäjiä. Työllistämme 6 henkilöä.

Tukia tulee mutta itse elämme köyhyysrajan alapuolella.

On se yrittäjäksi alkaminen kypsemmällä iällä varsinkin aika haastavaa.

Heti kun aloitat Yel-maksut maksuun, 1000 euroa/kk, jos vähänkään pyrkii pitämään eläketasonsa työntekijään tasolla.

Jos 50-vuotias aloittaa ja maksaa 15 vuotta 12000 euroa/vuosi, niin eipä sitä sijoitusta ehdi saada takaisin.

Usein tipahdat esim. pankkiasioissa epäilyttävien henkilöiden joukkoon.