Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kun suhde hiipuu...

Vierailija
08.08.2010 |

Näin on tainnut käydä. Olemme suht tuore pari, vasta muutaman vuoden seurusteltu. Arki tuli kuvioihin mukaan heti alussa, emmekä saaneet viettää miten ihmeellisempää "alkuhuumaa". Arjen myötä tuli myös toisen itsestäänselvyytenä pitäminen. Toisen eteen ei viitsitä nähdä paljoakaan vaivaa. Läheisyyttä on silloin kun mies haluaa seksiä eli kerran viikossa tai kahdessa.



Olemme puhuneet asiasta pariinkin otteeseen, mutta miehen mielestä mikään ei ole huonosti ja kyllä hän rakastaa ja haluaa minua. Näiden keskustelujen jälkeen kaikki on ollut paremmin kuukauden verran kunnes palataan vanhaan kaavaan. Itse olen koittanut huomioida miestä enemmän, mutta ei siitä saa kuin pahan mielen itselle, kun aina "tönitään" pois.



En haluaisi luovuttaa, mutta vaikeaa on yksin taistella, kun toisen mielestä kaikki on hyvin. Välillä mietin, että minä vaadin liikaa ja että varmaan muissakin suhteissa on arki tälläistä. Meillä se arki tuli vain liian nopeasti.



Välillä olen miettinyt, että lähtisin etsimään parempaa, mutta en ole varma onko parempaa olemassakaan. Silloin kun minäkin olin vielä täysin tyytyväinen suhteeseemme, tunsin että olen löytänyt elämäni miehen ja olin onnellisempi kuin koskaan ennen.



Ehkä sitä vielä elättelee toiveita paremmasta, siitä että löytäisimme taas sen yhteisen tien, jota ennenkin kuljettiin.



Onko muilla (tuoreilla) pareilla ollut tälläistä? Olettko päässeet yli vai loppuiko suhde?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
08.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä läheskään kaikilla ole ollut mahdollisuutta/tilannetta viettää mitään alkuhuumaa, turhaan sitä suret. Ja sitä arkeahan sitä pitää vaan elää ja sietää parisuhteessa, muu on sitten sitä satunnaista kermakakkua ruisleivän väliin.



Jos ajattelet että etsimällä parempaa löytäisit suuren onnen ja rakkauden, saat etsiä loppuelämäsi. Ruusunpuna haihtuu, ja pettymykset seuraavat toisiaan jos odotukset parisuhteesta ovat tuolla tasolla.



Anteeksi nyt vaan, mutta elätköhän vähän liikaa Harlekini-pilvilinnoissa? tuossa on juuri sinulla ne eväät joista se onnellisuus pitää rakentaa. Osoita sinä nyt miehelle sitä huomioimista ja välittämistä sen sijaat että valitat ja haluat jatkuvia keskusteluja aiheesta käydä. voit myös ihan kevyeen sävyyn koettaa kertoa miehelle mikä sinusta olisi mukavaa ja ihanaa ja mistä huomioimisesta ilahtuisit tosi paljon.



Miehet vaan on tuollaisia (siis monet), ihan tavalliseen arkeen tyytyväisiä.



Vierailija
2/5 |
08.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitään yltiöromanttista yhdessäoloa kera kynttilöiden tai mitään jatkuvaa kyljessä kiehnäämistä vaan sitä, että huomioidaan toista esim. kysymällä miten töissä meni, miten päivä on mennyt, vaihdetaan pusuja yms. sellaista pientä ja tavallista huomioimista.



Olen koittanut jutella, olen ollut enemmän omalla asunnolla ja antanut miehelle omaa aikaa, olen koittanut itse huomioida enemmän miestä, olen koittanut kiinnostua enemmän hänen harrastuksistaan, olen tuijottanut hänen kanssaan telkkaria... Se kaikki tuntuu vain niin turhalta, kun en itse saa mitään. Korkeintaan hän silittää minua päähän kuin jotain eläintä. Suhteessa kaiketi pitäisi molempien saada ja antaa, ei vain toisen. ap



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
09.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kesksutelua? Tai lähinnä haluan kuulla muiden kokemuksia... Onko tämä vai jokin vaihe suhteessa vai tälläistäkö tämä tulee aina olemaan? Miten muilla?? ap

Vierailija
4/5 |
09.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

erilaiset. Helpompaa on jos kumppani olisi enemmän samankaltainen.



Voi myös olla että mies ei ole oikeasti kauhean kiinnostunut sinusta tai sitten ei kaipaa mitään enempää kenenkään kanssa.



Minä olen nimittäin suhteesa mieheen, joka kaipaisi enemmän, mutta minä en halua antaa, koska en ole koskaan oikeasti ollut kiinnostunut hänestä/rakastunut häneen. Ei tee mieli koskea, koska hän ei hetätä minussa sellaista tunnetta. Ja kokemusta muunkinlaisista kumppaneista minulla on.

Vierailija
5/5 |
09.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ehkä miehen kiinnostus on vain lopahtanut.



Varsinkin kun mietin aiempaa suhdettani, jossa minulla ei ollut sen suurempia tunteita mukana ja minun puoleltani läheisyys oli niin vähäistä kuin mahdollista. Käyttäydyin lähes samoin tavoin kuin mieheni nyt...



Tuntuu vaan niin pahalta! Kun olen miehelle ehdottanut eroa, tämä vannoo rakkauttaan ja kertoo haluavansa minua jne., mutta mikään ei kuitenkaan muutu. Telkkari saa enemmän huomiota kuin minä. Kaikki muu saa enemmän kuin minä!



Tai voihan toki olla, että mies ei vain itse tarvitse sitä fyysistä läheisyyttä ja hellyyttä, mutta ei kai se voi aina olla niin kamalaa sitä huomiota minulle edes pikkaisen osoittaa.. :/ ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi neljä