Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ongelmana miehen aiempi lapsi
06.08.2010 |
reilu kolme vuotta sitten rakkautemme syttyi ensisilmäyksellä. Olin heti sulaa vahaa enkä halunnut enää muuta. Myöhemmin selvisi, että mies olikin kihloissa. Tapailimme salaa melkein vuoden päivät kunnes sitten vihdoin mieheni jätti naisen takiani. Ehdimme seurustella 2 viikkoa kun mies kertoi, että hänellä onkin jo uusi tyttöystävä joka on hänelle raskaana. Voitte kuvitella sen pettymyksen ja raivon tunteen, olin odottanut ja odottanut, saanut turhia lupauksia kaikesta. Tästä syystä meillä oli pieni väliero, jonka uskoin olevan lopullinen. Emme kumminkaan koskaan päässeet eroon toisistamme, koska rakastimme toisiamme. Kun lapsi sitten syntyi en pystynyt suhteeseen enää. Kävin terapeutilla jotta pääsisin hänestä irti. En päässyt vaikka kuinka yritin, enkä todellisuudessa varmaan edes halunnut. Oli tapahtunut tähän mennessä jo paljon, en tiennyt vihaanko häntä vai rakastanko. Nyt tapahtuneesta reilusti yli 2 vuotta.
Nyt asumme yhdessä ja olemme kihloissa. Kaikki on ollut kuin unelmaa jo reilun vuoden, menetetty aika oli saatu takaisin. Nyt minä odotan ensimmäistä lastani ja hän tietenkin toistaan. Ongelmana on mieheni toinen lapsi. Olen tavannut säännöllisesti joka toinen vkloppu tätä lasta mieheni takia, lasta jonka hän teki pettämällä minua. Ensinäkeminen ahdisti, mutta sen jälkeen on mennyt ihan hienosti, tulemme hyvin toimeen lapsen kanssa. Nyt kun itselläni on enää muutamia viikkoja synnytykseen minusta tuntuu superahdistavalta nähdä tuota lasta. Ihan viimeaikoina mieleni on totaalisesti tehnyt takapakin. Ihan kun minulta ja lapseltani vietäisiin jotain sillä että miehelläni on jo lapsi. esim. meillä on vain yksi lastenhuone, en saa laittaa tuota huonetta pojalleni, vaan sen tarvitsee olla huone myös mieheni ensimmäiselle lapselle, tytölle. Unelmani ja haaveeni murskaantuvat. Jos mieheni antaa lapselleen pojalleni hankkimat lelut, jotka odottavat poikaa avaatommina, saan raivarin! Mutta vasta nyt. Olenhan tiedostanut asian, että hänellä lapsi on. Onko osasyynä raskauteni ja sen tuomat tunteet vai mitä minun pitäisi tehdä? En ole valmis viettämään eristyksissä jokatoista vkloppua elämästäni kun mies näkee lastaan. Mieheni pakottaa minut sopeutumaan, jos haluan olla hänen kanssaan, mutta mitä enemmän hän pakottaa sitä enemmän minua ahdistaa. Yksinkertaisesti en vaan tunne tuota lasta kohtaan mitään eikä hän tuo mieleeni mitään hyvää. Elämä lapsen syntymän aikaan oli helvettiä. Lapsen syntymä teki elämästäni helvettiä ja nyt tuntuu, että lapsi vieläkin pilaa elämäni ja unelmani. Syy ei ole lapsen, mutta ainoa kehen asian puran. Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan. Onko asiaan mitään ratkasua?
Kommentit (38)
Ei sitä kukaan etukäteen voi tietää että se yhteiselo niiden lasten kanssa onkin ihan kamalaa, vaikka alussa kaikki meni hyvin ja tultiin toimeen. Tilanteet muuttuu ajan kanssa, lapset kasvaa ja kun niiden kanssa on enemmän niin tulee esiin uusia piireteitä ja asiaa aina varjostaa se että ne on jonkun toisen naisen lapsia.. ja sit alkaa tuntua tolta että toivois vaan että ne katois.. Ei kukaan voi mitään omille tunteilleen, eikä se tee ihmisestä hirviötä jos vaan tuntee noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikki mitä luin tulisi kuitata lyhyesti:
Huoran puhetta.
Tuo lapsi tulee saamaan tai pääsemään osalliseksi miehesi rahoihin, jos miehesi kuolee.
Rahako sinut saa vihoiksi?
eikä se tee ihmisestä hirviötä jos vaan tuntee noin.
Kyllä tuossa on hirviön määritelmä määritelty hyvinkin selvästi. Toki jos hyväksyy itsensä hirviönä ja narsistisena paska äitinä niin se on ok.
Ei meidän muiden tarvitse hyväksyä ihmishirviöitä. Elä vaan elämääsi ja toteuta hirviömäisiä tapojasi. Elä silti odota meiltä armoa tahi ymmärrystä asian tiimoilta.
Tämä selvä?
Sitten vielä ihmetellään miksi nykyään on niin paljon henkisiä ongelmia lapsilla ja nuorilla. En ihmettele yhtään kun katselee näitä nykyajan uusperhekuvioita.
Kyllä on Suomessa paljon munattomia miehiä kun antavat uuden vaimonsa kaikessa rauhassa asiaan puuttumatta lytätä ja vihata edellisen liittonsa lapsia. Itse heittäisin sellaisen akan helvettiin. Henkisesti tasapainoisiakin ja empatiaan kykenviä naisia on varmaan tarjolla.
se, miten et ota ikävä kyllä aikuisen lailla vastuuta omasta elämästäsi. Ongelmana EI ole miehen lapsi, vaan oma kypsymättömyytesi.
Teidän välillänne ei ole sellaista tervettä kahden aikuisen luottamusta, joka tulisi olla, koska suhde ei ole alunperinkään ollut kahden kauppa. Suhteenne perustuu pääosin eroottiseen vetovoimaan, eikä aikuiseen kumppanuuteen. Siksi olet mustasukkainen lapsesta. Lapsi ansaitsee todellakin parempaa. Tällaista on surullista lukea. Niin moni elää uusperheessä lapsena vailla todellista, syvää hyväksytyksi tulemista.
Tässä se 2-vuotias on uhri, et sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi pakottaa itseäsi rakastamaan toisen lasta. Voit kuitenkin yrittää. Oletko avoimesti miehesi kanssa, oletteko te perhe? Se on kokonaisuus, ja alle 2 vuotias on osa teitä, hyväksytpä sitä tai et. Jatkoa ajatellen sinun tulisi jotenkin muuttaa ajatteluasi, koska muuten teet lapselle kurjan lapsuuden seuraavat 16-vuotta. Sinulla ja miehelläsi ei ole "hänen" lapsi ja "teidän" yhteinen lapsi, vaan teillä on kaksi yhteistä lasta. Muuten kohtelet toista huonommin ja kenelläkään ei ole kivaa. Muuten ajat miestäsi välikäteen ja ehkä sinusta kauemmas käytökselläsi. T: yksi joka asui sijoitettuna perheeseen, jonka oma tytär oli kaikessa lellikki.
Ap on provo. Ei kukaan normaali kirjoittele tuollaisia avauksia edes av-palstalle.
Jos tämä on totta niin suosittelen hoitoa ap:lle ja muille samaa mieltä oleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se meillä olen minä kellä ne rahat on. Miehellä ei ole mitään eikä tule ihan hetkeen olemaankaan. Niin hyvin on asiansa joskus hoitanut. Minä en ole miehen kanssa rahasta niinku ehkä sinä. Antaako miehesi palveluksista rahaa kun huoraksi noin lajittelet? Katsoppa peiliin. Tule sitten kommentoimaan kun on omakohtasta kokemusta.
kaikki mitä luin tulisi kuitata lyhyesti:
Huoran puhetta.
Tuo lapsi tulee saamaan tai pääsemään osalliseksi miehesi rahoihin, jos miehesi kuolee.
Rahako sinut saa vihoiksi?
Ihmetteleppäs kuule nykyaikaa! On pikkusen erilailla uusioperheitä kun -50 luvulla! Siinä, että on lapsia aiemmasta suhteesta ei ole enää MITÄÄN erikoista! HIRVIÖ!
HIRVIÖITÄ! Toivottavasti ette kehtaa itseänne koskaan äideiksi kutsua, se on sen nimen paskaan upottamista. Vetäkää itsenne kiikkuun, ehkäpä se joka puolelle lapsia siittäänyt "suuri rakkautenne" pystyy kuitenkin hoitamaan edes jälkikasvunsa kunnialla.
Uusperhe itsessään ei varmaan ollut tämän viestin kritiikin kohde. Koitapa lukaista se ap:n viesti uudestaan, ja kokeile, löytyisikö sieltä mitään arveluuttavaa, joka saattaisi moiseen viestiin innoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
purkaa vihansa petollista miestä kohtaan viattomaan lapseen.
Ei se ole teidän yhteiselle jälkikasvullekaan hyvä asia.
Pura siihen mieheen kun selvästi vielä vituttaa ja toki ihan aiheesta.
että tuollainen mies ei muutu. Pettää sinua jatkossa varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porukalta tuntuu olevan itse aihe kateissa. Eiköhän kyse ole nyt siitä, että ensin kaikki hienosti, ei mtn, yhtä perhettä kaikki. sitten kun raskauden loppumetrit käsillä niin kaikki muuttuu. Asenne kaikkeen muuttuu.
Toivon tuntevani synnytyksen jälkeen niinkuin nro 5 kirjottaa, kiitos sinulle kommentistasi. Samalla uskon ehkä, että haen syntymättömälle lapselle tiedostamatta tilaa, koska mitään tällaisia tunteita ei ole ollut ennen! Ehkä aika näyttää. Ja mies alkaa ymmärtää ainakin jollain tasolla. Meillä ei ketään lytätä lattiaan vaikka tunteet olisikin mitä vain! Ehkä tässä vielä sen verran järkeä on päässä, että en sitä lapselle konkreettisesti näytä! Lähden tilanteesta pois jos tuntuu liian pahalta. Aihe on lähteny hirveeseen rönsyilyyn ja jätän asian täysin teidän "pilkan" kohteeksi jotka asiasta parhaiten tietää eli te, joilla ei ole minkäänsortin kokemusta tai tietoa asiasta!
voisi auttaa sinua. ja viatonta lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen nyt luulisi olevan sanomattakin selvää.
Jos teillä on vaan yksi ylimääräinen huone, sen joutuvat lapset sitten jaksamaan Tai hankikaa vastavasti isompi asunto, jolloin molemmille olisi oma huone.
Uuden vauvan leluja ei tietenkään saa mies tyttärelleen antaa, sekin luulisi olevan selvää.
että haluat että tuleva vauva saa kohtelua omana itsenään, eikä muiden lainaleluilla. Ymmärrän tämän itse uusioperheessä elävänä, isommille toki lelut käy ristiin rastiin, mutta uudelle haluaa rakentaa omaa juttua. Sinulle vauva on kuitenkin ensimmäinen, koita ottaa kokonaisuuteen myös se toinenkin lapsi. Ajattele, että adoptoit hänet henkisesti ja teitä on neljä. Ja sinulla kaksi lasta.
on niin sairasta juttua että ei kukaan järkevä mies tuollaista noita-akkaa pitkään katselisi.
T: 11cm mies
"Porukalta tuntuu olevan itse aihe kateissa."
Viisaita sanoja.
Täällä ei ihmiset taida ymmärtää että jos puhutaan vihan tunteista, se ei tarkoita sitä että se viha kohdistettaisiin siihen viattomaan. Kyllä on yksinkertaista väkeä jos eivät sitten provoa.
Ap nimenomaan pohdiskeli aloituksessa sitä, että projisoi miestä kohtaan tuntemaansa vihaa pieneen lapseen, ja kärsii itse siitä. Täällä tietysti tyypillinen neuvo tilanteeseen on, että "olet hullu narsisti vedä itsesi kiikkuun".
Alue: Aihe vapaa
Minulla 2 lasta aijemmista suhteista, molemmat eri miehen kanssa tehtynä ja miehellä 1 ihana lapsi (äiti sekopää ja menettänyt huoltajuuden) Sitten meillä on myös tämä tuore yhteinen lapsi jota rakastamme yhtä paljon kuin muitakin lapsia sillä heissä jokaisessa on osa meitä.
En todellakaan voisi vihata lasta missään nimessä vaikka olisi itse Herra Hitlerin jälkeläinen.