Avovaimo käyttää luvatta luottokorttiani…
Tuossa vuoden alussa avovaimoni muutti lapsensa kanssa asumaan luokseni. Hänen ehdotuksestaan sovimme, että meillä on erilliset rahat. Hän lupasi maksaa minulle puolet omakotitaloni ylläpitokustannuksista. Lisäksi hän lupasi 1000 euroa ”sisääntulorahaa”, ostimme taloon irtaimistoa (ex-vaimoni oli tyhjännyt asuntoa). Lisäksi hän lupasi maksaa oman osuutensa ruokamenoista.
Mitään luvattuja rahoja ei ole näkynyt. Minä makselen selvästi enemmän ruokamenojakin. Lisäksi avovaimo mielellään lainaa autoani käyttäen sen bensoja. Lisäksi hänellä on aina tupakat loppu ja pummimassa minulta. Kun kävin tässä kattomassa Mastercard-tiliäni, jolla ei juuri pitänyt olla luottoa (maksoin lomarahoista luottoa pois) niin huomasin, että hän on kolmesti nostanut tililtä rahaa, yhteensä noin 300 euroa. Hän tietää numeron ja lompakkoni on ollut hänen ulottuvillaan.
Jokin aika sitten möykkäsin hänelle tosi rumasti, että minulla on mennyt luottamus hänen rahanpitoonsa ja siihen liittyviin lupauksiin. Hän lupasi parantaa tapansa. Nyt ei herätä kyllä luottamusta, että esim. 3.8. hän oli nostanut rahaa luottotililtäni ilman lupaa ja kertomatta siitä minulle.
Tämä ihminen on hyvätuloinen, tienaa paremmin kuin minä. Näyttäisi siltä, että hän makselee ”entiseen elämäänsä” rahaa, ts. on olemassa omakotitalo, jonka velkoja hän lyhentää. Hän lyhentää ilmeisesti hirmuista tahtia, minulle hän esittää aina perseaukista.
Itse olen hyvätuloinen, mutta omakotitalon velka ja velka, joka otettiin exsän maksamiseksi ulos talosta painaa taloutta. Lisäksi maksan yksin koko omakotitalon ylläpidon, menot ovat vain lisääntyneet, kun avokkin muutti meille poikansa kaa. Lisäksi päiväkotimaksut. Talous on tiukalla ja esim. koko kesäloman nökötin kotonani kahden pienen lapsen kaa (omat pilttini, joiden lähivanhempi olen). Lisäksi menetin lapsilisien yksinhuoltajalisän avokin muuttaessa taloon.
Yhteisiin menoihin ei ole halua panostaa avokilla. Sen sijaan vaateostoksiin itselle ja omalle lapsille tuntuu aina olevan rahaa, niitä ostaa joka viikko. Ja joskus munkin lapsille, että en pääsisi valittamaan…
Vielä ärsyttää, että avokin lapsen isukki ja vielä appivanhemmat sponsaavat hyvin avokin lasta. Lopputulema on se, että varsinkin tämä lapsi ja osin avokkinikin elelevät aivan eri elintasolla kuin minä ja minun lapseni. Exsäni karkasi toisen miehen mukaan jättäen kaksi vaippaikäistä lasta minulle, mikä järkytti mieltäni sen verran, että laihduin luurankolaihaksi (noin 30 kg). Minä jos joku tässä tarvitsisin uusia vaatteita, ei avokki tai hänen poikansa, joilla on kaappitolkulla vaatetta, jota uutta silti ostetaan koko ajan.
Talouteni olisi aivan hyvällä mallilla, jos avokki täyttäisi nämä vaateet, maksaisi osansa ruokamenoista, ajaisi omalla autollaan, maksaisi puolet omakotitalon menoista. Tämä on mielestäni oikeudenmukaista, kun ottaa huomioon, että avokki on reilusti minua parempituloisempi.
Lisäksi on tämä luvaton luottokortin käyttäminen. Miten minun pitäisi reagoida nyt tähän tilanteeseen avokin kanssa? Mitä minun pitäisi ajatella?
Kommentit (17)
Avokki kielsi jyrkästi puhelimessa äsken, että olisi käyttänyt korttia. Mutta vain hän tietää tunnusnumeron ja hänellä oli asiaa kaupunkiin 3.8. jolloin tililtä oli nostettu käteisenä rahaa.
Voisin tehdä reklamaation pankkiin ja rikosilmoituksen, niin tutkisivat, että kuka nosti rahaa. Pankkiautomaatillahan on yleensä kamera. Mutta onko epäoikeudenmukaista tehdä näin? Siis avokkia kohtaan?
Mutta avokki kielsi ja vannoi moneen kertaan, että ei ole koskenut korttiin...
Kysymys on kuitenkin vain muutamista satasista, viitsinkö viedä asian niin pitkälle?
Avokki kielsi jyrkästi puhelimessa äsken, että olisi käyttänyt korttia. Mutta vain hän tietää tunnusnumeron ja hänellä oli asiaa kaupunkiin 3.8. jolloin tililtä oli nostettu käteisenä rahaa. Voisin tehdä reklamaation pankkiin ja rikosilmoituksen, niin tutkisivat, että kuka nosti rahaa. Pankkiautomaatillahan on yleensä kamera. Mutta onko epäoikeudenmukaista tehdä näin? Siis avokkia kohtaan? Mutta avokki kielsi ja vannoi moneen kertaan, että ei ole koskenut korttiin... Kysymys on kuitenkin vain muutamista satasista, viitsinkö viedä asian niin pitkälle?
mutta en mä enää katselisi tuollaista ukkoakaan. Rehellisyys ja luottamus ennenkaikkea. Kai sulla järki sanoo, että se muija pois nurkista, mitä sillä teet.
Kerrot pankille, että luottotililtäsi on nostettu rahaa tiettynä päivänä, jolloin et ole itse korttia käyttänyt. Kysy mitä he pankissa/luottokunnassa suosittelevat, jotta tämä mystinen nosto saadaan selvitettyä, kun kerta avokkisi ei omien sanojensa mukaan ole nostoa suorittanut.
Kerro myös avokillesi, että sinun pitää/piti soittaa pankkiin ja mahdollisesti poliisiin, kun kerta tililtä häviää rahaa jonkun muun kuin sinun nostamanasi - ties vaikka joku luottokorttihuijari olisi asialla.
Ei missään nimessä epäoikeudenmukaísta, jos kerta aikuinen ihminen sanoo, ettei ole nostojatehnyt, niin pitäähän se selvittää mihin rahat ovat hävinneet. Satasetkin ovat rahaa ja jo tuollaisen summan varastaminen on yksiselitteisesti väärin ja rikollista. Sittenpä saat nähdä puhuiko avokkisi totta (ja voiko häneen vastaisuudessakaan luottaa) vai oletko joutunut ulkopuolisen varkaan uhriksi.
Tsemppiä ja pysy kovana, kenelläkään ei ole oikeutta huijata sinua!
Itse nostaisin kissan pöydälle noiden laittomien pankkitilinostojen tiimoilta. Onko järkeä asua yhdessä, jos toinen varastaa toiselta rahaa?
Huh huh.
selvitä asias avovaimon kanssa ja anna kenkää jos muu ei auta.
etkä anna tunnuslukua avokille.
Teillä on paljon keskusteltavaa edessä. Ehkä saatte korjattua tilanteen tai ehkä ette, mutta törkeältä kuulostaa tuo avokkisi toiminta :(
avokilla on käyttöoikeus luottokorttiisi?? Me olemme aviopari, mutta kyllä aivan omina pidämme luottokorttimme. Eiköhän olisi hyvä aloittaa tuosta ja nostaa muutenkin kissa pöydälle. Kuulostaa siltä, että avokki maksaa edellisen elämän laskuja ja elelee sinun luonasi ihan hyvissä oltavissa. Onko rakkaudesta tietoakaan?
avokilla EI ole oikeutta luottokorttiin, vaan otti salaa...
tehkää kirjallinen sopimus, mitä kumpikin maksaa. Avatkaa yhteinen tili talon laskuja varten. Molemmat laittavat sinne saman verran rahaa kuussa ja sinä maksat laskut sieltä tililtä.
Entkä kumpi teillä maksaa ruuat? Avovaimosi?
Luin aloituksesi ja kuulostaa huolestuttavalta tilanteelta. Avokkisi kuulostaisi käyttävän sinua taloudellisesti hyväkseen, mutta sinulta vaikuttaa puuttuvan rohkeutta/jaksamista hyväksikäytön katkaisemiseen.
Tuo avovaimosi käytös ei ole hyväksyttävää, hän ei taida kunnioittaa sinua miehenä ja tasavertaisena kumppanina. MIten yhteiselonne muuten sujuu, oletko onnellinen hänen kanssaan?
Luottokortin käyttö ilman lupaasi on mielestäni rikos, josta voisin ilmoittaa poliisillekin. Ei missään nimessä normaalia toimintaa. Nainen ei tunnu olevan minkäänlaisen luottamuksesi arvoinen, mieti haluatko jatkaa suhdetta tuollaiseen ihmiseen. Millaisen naisenmallin hän antaa lapsillenne?
Sinuna ottaisin tuon luottamuksenpuutteen topakasti esille avokillesi, sanot, ettet enää pysty luottamaan häneen ja että pidät luottokortin käyttöä ilman lupaasi varastamisena. Kysy avokiltasi, mihin hän ajattelee suhteenne perustuvan. Luottamukselle, rehellisyydelle, lojaaliudelle? Raha on vain rahaa, mutta huijaaminen ja röyhkeä omanedun tavoitelu kertoo ihmisestä paljon pahaa.
Aika hävyttömän kuuloinen naikkonen. Jos itse olisin asemassasi, en kyllä pitkään moista katselisi. Meidän perheessä (ollaan tosin naimisissa, mutta kuitenkin) raha-asiat hoidetaan niin, että molemmilla on omat tilit joilta kerran kuussa laitetaan samankokoinen summa yhteiselle tilille - sieltä sitten maksellaan laskut, hoitomaksut, bensat ruuat tms yhteiset kulut ja omista rahoista sitten omat menot, vaatteet sun muut. Näin on mennyt todella tasapuolisesti ja hyvin eikä raha-asioista ole tarvinnut koskaan riidellä. Lisäksi silloin kun olin äitiyslomalla pienemmillä tuloilla (nyt tulomme ovat niin samalla tasolla, ettei ole niin väliksi vaikkei omaa rahaa ihan yhtä paljon olisikaan, ei se ole niin sentilleen) laskimme yhteiselle tilille laitettavan summan prosentuaalisesti molempien tulojen mukaan. Se oli minusta tosi reilua :)
No, jos ei ollut provo, niin pidähän nyt huolta siitä että menot menee tulojen mukaisesti tai laita se avokkisi etsimään oma kämppä. Älä anna kusettaa itseäsi
Jos minulle mies tekisi moista, en katselisi sitä hetkeäkään. Ei ole luottamuksesi arvoinen tuo ihminen!
Jotenkin tuosta kuultaa se, että haluat ja kaipaat epätoivoisesti kumppania rinnallesi ja auttamaan myös pienten lastesi hoidossa. Se on inhimillistä, mutta kaikkea ei sovi silti niellä.
Tuollainen epärehellisyys raha-asioissa on minusta vähintään yhtä kauheaa kuin epärehellisyys ihmissuhteissa. Ja voi olla, että sama huono moraali koskee raha-asioiden LISÄKSI myös muuta eli ihmissuhteita.
Ensin nyt ehkä kannattanee puhua vakavasti avokin kanssa. Sanot suoraan, että olet huomannut hänen VARASTANEEN (puhu asioista oikeilla nimillä, älä anna hänen kaunistella sitä "lainaamiseksi") tililtäsi rahaa ja pettäneen täysin lupauksensa maksaa sovitut kulut. Että hänellä on viikko aikaa maksaa ja korjata tapansa, muussa tapauksessa kodistasi menee lukot vaihtoon ja avokin kamat pihalle.
Että sinulle asia on aivan perustavanlaatuinen luottamusasia, ei mikään "pikkujuttu".
Ikävä tosiasia on, että osa naisista edelleen kuvittelee, että naisen elättäminen on miehen tehtävä ja niinmuodoin miehen huijaaminen raha-asioissa ei ole mikään "big deal". Se on kuitenkin pahemmanpuoleista bullshittiä, eikä avokkisi voi moiseen vedota, koska olette kerran jo yhteenmuuton alussa SOPINEET, että kulut jaetaan.
on vain minun."
Tyypillinen av-mamma.
-tilaat kortteihin uudet tunnusluvut etkä anna niitä avokille.
-et lainaa autoasi tai sitten ajat vastaavasti aina avokin autolla
-lopetat tupakoinnin niin ei ole mistä lainata
-sovitte, että siirrätte joitakin laskuja hänen maksettavaksi ja vaihdatte hänet laskujen saajaksi
-ruokamenoista: Lähde itse kauppaan ja ostat vain minimi tavarat mitä teillä menee. Pois kaikki hyvät, kaljat, tupakat jne. Jos valittaa niin sano, että mene ite mutta maksaa kanssa.
-"unohdat" sopivasti rahapussin/kortit kotiin sopivin väliajoin
Olenko onnellinen? Kysymys nostaa ironisen hymyn huulilleni… Minä yritän pysyä hengissä päivä kerrallaan. Mulla on kaikki mahdolliset paineet, mitä ikinä voi keksiäkään, aivan kaikilla elämän sektoreilla. Heitänpä muutaman esimerkiksi:
1. Ex-vaimo painaa vieläkin päälle. Ja teki sellaiset temput ennen lähtöään minulle ja lapsille, että en ole siitä vieläkään kunnolla toipunut. Hän haluaisi toisen lapsistamme itselleen. Tähän en ikinä voi suostua, mitä hän taas ei itse ymmärrä. Exsä ei ymmärrä, että kuinka perseestä hän on ollut ja on yhä. Nimittäin lapsiin nähden, mikä on vielä se yhteinen nimittäjä. Surkuhupaisaa on, että hän pitää itseään hyvänä äitinä. Paineita aiheuttaa, että äiti manipuloi lapsiani. Kun lapset tulevat äidiltään, he ovat aivan sekaisin pari päivää ja minä olen suorastaan hätää kärsimässä. Onneksi äiti ei halua tavata lapsiaan kovin usein… Ristiriita? Kyllä, äiti haluaisi toisen lapsista itselleen, mutta ei kuitenkaan halua tavata. Exsän ongelma on aina ollut, että hän pelaa elämässä korkealta ja kovaa, mutta ei pysty vastaamaan oikein yhtään mihinkään, ts. tulee pupu pöksyyn.
2. Minä hoidan lapsiani. Minä todella hoidan miehenä lapsiani. Ongelma on, että ympäristöni ei tätä oikein tunnu tajuavan. Töissä nytkin pitäisi kertoa, että en, en todella voi lähteä parin päivän reissulle ulkomaille, kun on lapset hoidettavana. Muutenkin työkuvio menossa uusiksi, mikä aiheuttaa paineita. En pysty venymään työajoissa, lapset on haettava ennen kello 17 tarhasta.
3. Uusperhekuvio. Avokin poika on kummallinen siinä mielessä, että hän tuntuu nauttivan vallankäytöstä minun lapsiin (muutaman vuoden nuorempia) nähden. Käyttää sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa. Minä sitten katsomalla ja vartioimalla kuin joku rajavartiolaitos pyrin eristämään tämän pojan omista lapsistani, että ei pääse alistamaan/hakkaamaan.
4. Lastenhoito sitoo minut ylipäätään kokonaan. Ei minulla ole oikeasti aikaa avokille. Varsinkin kun sekä exsä että avokki eivät ole kiinnostuneita lasten hoidosta. Avokinkin lapsi on lähes aina ollut mummolassa hoidossa (nytkin koko kesän melkein). Avokki ei oikein ymmärrä, kuinka sidoksissa olen lapsiini. Nytkin suunnittelee isoa remonttia ja laajennusta taloon ja ajattelee, että minä tekisin remontin…
5. …Mutta kuka katsoo lapsiani, jos tekisin remonttia? Ei kukaan. Avokki ei tule oikein toimeen lasteni kanssa. Omat lapseni ovat hänelle aika ilkeitä ja käyttäytyvät ikävästi, he tottelevat vain minua ja lähinnä haistattelevat tälle avovaimolle.
6. Taloudelliset paineet, josta jo kerroin.
Että onnellinen?