Helposti tulistuvat lapset - mitä voi harrastaa?

uintiin ollenkaan, uinti on sitkeiden ihmisten laji

Mielestäni juurikin joku joukkuelaji voisi olla hyväksi tai sitten joku muu, missä voi kunnolla purkaa aggressioitaan. Uinti ei sovi, on liian rauhallista tuon luonteiselle.

mutta kaikki todella riippuu ohjaajasta. Jos ohjaaja on hyvä, rauhallinen laji opettaa lapselle keskittymistä, joukkuelaji ryhmässä toimimista, agressiivinen laji antaa purkaa omia hermostumisia ja yksilölaji opettaa itsetuntoa ja selviytymistä. Niissä on siis kaikissa hyvät puolensa. Jos taas ohjaaja on huono, mistään ei tule mitään.



Ota selvää kyseisen urheiluseuran toimintatavoista. Onko sinettiseura? Onko ohjaajat aina samat (hyvä) vai vaihtuvatko usein (huono)? Ovatko ohjaajat käyneet mitään ohjaajakursseja? Soita etukäteen ohjaajille ja kerro lapsestasi ja siitä, miten hänet saa parhaiten toimimaan halutulla tavalla. Anna sen jälkeen ohjaajalle työrauha.

jos lapsi ap:n mukaan hermostuu esim toisen lapsen vahingossa törmätessä häneen. Eihän ole reilua muita kohtaan, jos yksi aina "kunnolla purkaa" agressionsa heihin...

Itse ajattelisin ehkä enemmän yksilölajia, jossa voisi rauhassa harjoitella sitä kärsivällisyyttä. Ja hyvä ohjaaja on varmaan todella tärkeä tuollaiselle lapselle. Minusta taas vaikka se uinti voisi olla hyvä. Siellähän voi pistää menemään vaikka minkälaisella aggressiolla eteenpäin...

Mistä lapsi on kiinnostunut? Itse lähtisin siitä. Hän varmaan kestää pienet hermostumisetkin paremmin, jos harrastus hänelle itselleen tärkeä.

Mielestäni juurikin joku joukkuelaji voisi olla hyväksi tai sitten joku muu, missä voi kunnolla purkaa aggressioitaan. Uinti ei sovi, on liian rauhallista tuon luonteiselle.

itsepuolustuslaji jossa harjoitellaan nimenomaan kärsivällisyyttä.

yksilölajeja: ratsastus, hiihto, laskettelu, yleisurheilu, taitoluistelu, uinti

parilajeja: tennis, sulkapallo, taistelulajit, paini, judo. En tosin tiedä ovatko taistelulajit tulistuville hyväksi



useita näistäkin harrastetaan kuitenkin ryhmässä ja melutasot vaihtelevat

erittäin huono häviämisen sietokyky sekä (nyt jo paljon lievempää)tuntoyliherkkyyttä,jolloin koki siis mm. tuon tönimisen voimakkaana.

Nyt 6-vuotias,harrastaa sählyä ja jalkapalloa,molemmat sujuvat hyvin-kiitos isän,joka on aina mukana harjoituksissa ja alussa siis meni "väliin" kun huomasi että poika on tulistumassa.Nyt ei tarvitse enää tukea.

Eli menkää rohkeasti ja kokeilkaa joukkuelajeja,ja nimenomaan tuollaisia nopeatempoisia.Meillä toimintaterapiajakso auttoi myös hyvin tuohon tunteiden säätelyyn.

Valmentajalle kannattaa myös mainita,että pojalla tällaisia ongelmia ja siksi alussa olette mukana ja estätte tilanteita.Niistä poikanne oppii käyttäytymismallia,ja hyvin sujuneen harjoituksen/pelin jälkeen voi vaikka aluksi antaa jonkun pienen palkinnon.



Paini ja telinevoimistelu on kokeiltu myös,ei onnistunut.

Judoa poika haaveilee harrastavanasa,mutta katsotaan isompana,nyt nämä 2 riittävät.

Ja temppukouluja järjestetään ainakin isommilla paikkakunnilla,sitä suosittelen myös lämpimästi.

mutta vastaavasti joku sähly tms.

8-v osaa jo itse kertoa mistä lajeista tykkää.

itsepuolustuslaji jossa harjoitellaan nimenomaan kärsivällisyyttä.

Itämaisissa taistelulajeissa harjoitellaan pitkäjänteisyyttä ja kurinalaisuutta. Henkistä puolta voi sovittaa myös muuhun elämään. :)

Telinevoimistelussa saa hyvin purkaa energiaa ja temppuja on hauska tehdä! Riippuu toki myös ohjaajasta. Hyvä ja innostava ohjaaja saa lapsen innostumaan melkein mistä vain.



Voimistelusta saa hyvän pohjan muillekin lajeille, jos se ei sitten jossain vaiheessa enää tunnukaan niin kiinnostavalta.

Olisiko esim. ratsastus mahdollista budjettipoliittisesti...? Siinä ollaan "turvallisessa" kontaktissa vain eläimeen, eikä kilpailu liity olennaisesti harjoitteluun ainakaan alkuvaiheessa.



Oma asperger-lapseni inhoaa myös joukkuepelejä, mutta on viihtynyt hyvin yleisurheilukoulussa, jossa on erityislapsille pienryhmä. Siellä tosin hiukan kilpaillaan esim. juostessa.

Noissa sen kärsivällisyyden ja vastustajan kunnioittamisen opettelu on puoli ruokaa.

Meidän helposti tulistuva lapsi on sopinut hyvin jalkapalloon, koska ryhmäpaine pakottaa yllättävän nopeasti käyttäytymään eri tavalla. Kaikille tosin ei varmasti sovi. Ns. hitaat kärsivällisyyslajit, kuten telinevoimistelu ja uinti, voisi jättää pois (ellei ole sitten sellainen yksinnyhertäjä kuitenkin) ja varmasti paini yms, jossa todella tapellaan vastustajan kanssa!

erittäin huono häviämisen sietokyky sekä (nyt jo paljon lievempää)tuntoyliherkkyyttä,jolloin koki siis mm. tuon tönimisen voimakkaana.

Nyt 6-vuotias,harrastaa sählyä ja jalkapalloa,molemmat sujuvat hyvin-kiitos isän,joka on aina mukana harjoituksissa ja alussa siis meni "väliin" kun huomasi että poika on tulistumassa.Nyt ei tarvitse enää tukea.

Eli menkää rohkeasti ja kokeilkaa joukkuelajeja,ja nimenomaan tuollaisia nopeatempoisia.Meillä toimintaterapiajakso auttoi myös hyvin tuohon tunteiden säätelyyn.

Valmentajalle kannattaa myös mainita,että pojalla tällaisia ongelmia ja siksi alussa olette mukana ja estätte tilanteita.Niistä poikanne oppii käyttäytymismallia,ja hyvin sujuneen harjoituksen/pelin jälkeen voi vaikka aluksi antaa jonkun pienen palkinnon.

Paini ja telinevoimistelu on kokeiltu myös,ei onnistunut.

Judoa poika haaveilee harrastavanasa,mutta katsotaan isompana,nyt nämä 2 riittävät.

Ja temppukouluja järjestetään ainakin isommilla paikkakunnilla,sitä suosittelen myös lämpimästi.

erittäin huono häviämisen sietokyky sekä (nyt jo paljon lievempää)tuntoyliherkkyyttä,jolloin koki siis mm. tuon tönimisen voimakkaana.

Nyt 6-vuotias,harrastaa sählyä ja jalkapalloa,molemmat sujuvat hyvin-kiitos isän,joka on aina mukana harjoituksissa ja alussa siis meni "väliin" kun huomasi että poika on tulistumassa.Nyt ei tarvitse enää tukea.

Eli menkää rohkeasti ja kokeilkaa joukkuelajeja,ja nimenomaan tuollaisia nopeatempoisia.Meillä toimintaterapiajakso auttoi myös hyvin tuohon tunteiden säätelyyn.

Valmentajalle kannattaa myös mainita,että pojalla tällaisia ongelmia ja siksi alussa olette mukana ja estätte tilanteita.Niistä poikanne oppii käyttäytymismallia,ja hyvin sujuneen harjoituksen/pelin jälkeen voi vaikka aluksi antaa jonkun pienen palkinnon.

Paini ja telinevoimistelu on kokeiltu myös,ei onnistunut.

Judoa poika haaveilee harrastavanasa,mutta katsotaan isompana,nyt nämä 2 riittävät.

Ja temppukouluja järjestetään ainakin isommilla paikkakunnilla,sitä suosittelen myös lämpimästi.

että esimerkiksi yleisurheilussa ja uinnissa nappularyhmät ovat yleensä aika isoja (=vilkkaita ja meluisia), jollei kyseessä ole tuon asperger- lapsen äidin mainitsema erityispienryhmä.



Yleisurheilussa ja uinnissa myös kilpailullinen elementti tulee helposti esiin, koska kaikki harjoitesuorituksetkin ovat ainakin silmämääräräisesti mitattavissa.



Ykislöllistä valmennusta saavat vain kilpatason urheilijat.



Ei siis kannata mennä tuohon "yksilölaji"-lankaan vaan selvittää oikeasti kysymällä, mitä lajeja harrastetaan isolla porukalla ja missä harjoitusryhmä on pienempi.

peleissä pesee purkamamaan hyvin energiaa eikä hevillä anna periksi kun on päättänyt ottaa rinkulan ja tehdä maalin. Jaksaa hyvin taistella :=) Lisäksi luistellessa saa hyvin purettua energiaa ja minusta joukkuelaji opettaa yhteishenkeä ja sääntöjen noudattamista. Eli jos kyseessä on tyttö suosittelen ringetteä.

Poikani sitä harrasti ja kaikki erityiset piirteet tulee siinä lajissa esille.

Jalkapallo on todellakin ryhmälaji ja valvemtaja ei kauan katsele tulistuvaa lasta, jos lapsi yli 6v.

Tennistunti kerran viikossa ja voi olla 1-4:lle yhtä aikaa, sen mukaan miten sovitte valmentajan kanssa.