Lue keskustelun säännöt.
Sanokaa, tutkinko miehen puhelimen vai en?
02.08.2010 |
Olen mustasukkainen. Mies ei ole tehnyt mitään, mutta minulla on vain pieni epäilys. En tiedä, olenko sairaalloisen mustasukkainen vai onko epäilykseeni syytä.
En jaksa kirjoittaa koko tarinaa, mutta totean, että mies on ollut keski-iän kriisissä koko vuoden.
Anyway, hän kerran puhui puhelimessa ja sanoi puhuneensa erään kaverinsa kanssa. Minulla on tiettyjä epäilyksiä, vaikka hän kolmeen kertaan väitti näin. Ei mitään konkreettista, ei mitään faktaa, vain sellainen epäilys. Sairaalloistako? Ehkä.
Haluaisin tutkia hänen lokikirjansa, puhuiko hän todella tämän kaverinsa kanssa. Minulla on olo, että jos saan selville, että näin on, niin voin unohtaa mustasukkaisuuteni kokonaan. Minulla on levoton olo niin kauan kuin en sitä asiaa tiedä.
Mutta - jos saankin selville, että hän valehteli? En voi mennä hänelle kertomaan, että tutkin hänen puhelimensa ja sain selville sellaista.
Mitä te tekisitte?
Kommentit (23)
koska olen jo kahdesti saanut kaksi eri miestä kiinni pettämisestä tutkimisen avulla. Muuten olisin tuhlannut elämääni näitten kusipäitten takia, joten ehdottomasti jatkossakin tutkin, jos näin vältän itse elämästä valheellisessa suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisuus on sun päässä, ei se kännykkää tutkimalla lähde.
Tiedän, ettei hän tallentaisi kenenkään tietoja oikealla nimellä. Tiedän, että hän on niin fiksu, että pyyhkisi tekstarit pois. Siksi tiedän, että yksi niistä harvoista tavoista saada tämä selville on jäljittää tuo yksi ainoa puhelu.
Tiedän toki, että voin selittää sen itselleni, että "no, tällä kertaa hän ei valehdellut...".
Todettakoon, että olemme keskustelleet kesällä vakavasti siitä, että epäilen häntä. Ja olen sanonut, että vahva luottamuksen köyteni on rispaantunut. Ja mies on luvannut, että hän tekee asiat niin, että köydestä tulee taas vahva.
Ei, ei hän ole mitään tehnyt enkä ole häntä aikaisemmin 20 vuoden aikana epäillyt. Mutta kulunut talvi on ollut poikkeuksellinen... Vähemmän seksiä, enemmän kännykän näpyttämistä, kännykkä mennyt salasanojen taakse ("koska siellä on kaikki tiedot mm. pankkikorttien tiedot ja kaikki salasanat"), mies nuorentanut imagoaan, alkanut urheilemaan... No, hän potee keski-iän kriisiään. Selityksiä voi vain olla useita...
ap
jos jotain löytyy myönnät että olet tutkinut, jos ei olet vain hissukseen..
On olemassa sellainen asia kuin naisen vaisto, ja valitettavasti ainakin minun epäilykseni osoittautuivat todeksi, asia paljastui juuri puhelinta tutkimalla. Toki mies ei vielä silloin tunnustanut, vaan kielsi kaiken pitkän aikaakin. Aloin jopa uskoa hänen uskomattomia valheitaan, mutta lopulta joutui sitten pakon edessä myösntämään kun ei enää voinut valehdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta omasta kokemuksestani sanon, että kyllähän miehelläsi monet merkit viittaavat pettämiseen ja ns. naisen vaisto on usein oikeassa. Niin kävi omallakin kohdallani. Tietysti vaistoonsa ei ole luottamista, jos on jo lähtökohtaisesti sairaalloisen mustasukkainen.
Mistäs sen tietää, olenko sairaalloisen mustasukkainen vai en. Olen kyllä aina ollut mustasukkainen, mutta mistä tiedän, onko tämä sairaalloista vai ei?
ap
Mutta omasta kokemuksestani sanon, että kyllähän miehelläsi monet merkit viittaavat pettämiseen ja ns. naisen vaisto on usein oikeassa. Niin kävi omallakin kohdallani. Tietysti vaistoonsa ei ole luottamista, jos on jo lähtökohtaisesti sairaalloisen mustasukkainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mitään ei löydy, epäilyksesi on aiheeton ja voit alkaa kiinnittää huomiota lievään sairaalloiseen mustasukkaisuuteesi. Kai siihenkin jotain terapeuttisia apukeinoja on.
Jos taas epäilysi osoittautuvat oikeiksi, olit ihan aiheestakin mustasukkainen.
Mutta tee tämä vain kerran!
t.12
Mistäs sen tietää, olenko sairaalloisen mustasukkainen vai en. Olen kyllä aina ollut mustasukkainen, mutta mistä tiedän, onko tämä sairaalloista vai ei?
ap
Mutta omasta kokemuksestani sanon, että kyllähän miehelläsi monet merkit viittaavat pettämiseen ja ns. naisen vaisto on usein oikeassa. Niin kävi omallakin kohdallani. Tietysti vaistoonsa ei ole luottamista, jos on jo lähtökohtaisesti sairaalloisen mustasukkainen.
Mä tekisin näin:
Kertoisin miehelle, että minulla on paha mieli ja epäilyksiä ilmassa ja toivoisin, että hän tilaisi puheluerittelyn puheluistaan paperille (tekstarit saa myös). Kertoisin, että minun oloni helpottuisi, jos hän näin tekisi ja toisaalta hänen ei tarvitsisi olla aiheettomien (?) epäilyksien kohteena.
Siten en rikkoisi lakia ja jos taas mies ei moiseen suostuisi, niin vetäisin siitä taas omat johtopäätökseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MEillä on myös ihan ok tutkia puhelin halutessaan. Kumpikaan ei vainoharhaisena kyttää omaa puhelintaan, sähköpostiaan jne.
Toisen lompakko, taskut, kirjeet, sähköposti, päiväkirja, käsilaukku, salkku.. ne ovat omaa reviiriä, osa jopa lailla sellaisiksi määriteltyjä.
Jos et saa puhumalla asiaa selville anna olla. Et tyydy kuitenkaan siihen, ettet löydä mitään. Kekskit seuraavaksi, että hän on pyyhlinyt tietoja ja tekstareita pois jne. Sinun on satava varmuus ihan muilla tavoilla.
EHDOTON EI!
että en pääse miehen puhelimeen käsiksi salasanojen vuoksi. Jos haluan sen tutkia, joudun odottamaan, että puhelin on käsissäni muusta syystä. Tai sitten sanon hänelle suoraan, että haluan tutkia lokin.
Kysymykseni on siis hypoteettinen. Ja miksi epäilen itseäni sairaalloisesti mustasukkaiseksi, on se syy, ettei minulla ole mitään näkyvää syytä., Mies on avoimesti kertonut keski-iän kriisistään ja siitä, miten haluaa muuttaa elämäänsä.
Meillä on yhteiset pankkitilit, tiedämme toistemme sähköpostien salasanat jne. Kaikki on ollut näkvyää - ennenkuin tuo puhelin meni koodien taakse. Tosin siihenkin on selitys: lapsi räpytteli puhelinta aina ja sai sen pysyvästi sekaisin. Mies sai uuden (työ)puhelimen ja laittoi koodit, ettei kukaan pääse räpläämään.
(Huomaatteko, että kaikelle on toinen, erittäin järkevä selitys?)
En haluaisi enää nostaa tätä keskustelua esiin mieheni kanssa. Olemme käyneet siitä yhden vakavan keskustelun, jossa mies lupasi vahvistaa luottamustani enemmän. Ja mies paransi tapojaan sen keskustelun jälkeen.
En haluaisi kaivella vanhoja, koska en halua kuulla mieheltäni olevani sairaalloisen mustasukkainen. Mutta minkäs teen... asia vain vaivaa minua....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustasukkaisuus ja sen herättämät epäilykset ovat kaksiteräinen miekka, joka kuluttaa tunteita potevaa. Jos menet lukemaan lokia ja saat selville jotakin, sekään ei tunnu hyvältä, sillä ethän tosiaan voisi miehellesi paljastaa toimineesi niin epäluottamuksellisesti. Eli eikö olisi parempi unohtaa koko juttu, kun ei mitään konkreettista merkkiä miehesi pettämisestä ole. Nimimerkillä kokemusta lokikirjan lukemisesta löytyy... ei auttanut!
Mä tekisin näin:
Kertoisin miehelle, että minulla on paha mieli ja epäilyksiä ilmassa ja toivoisin, että hän tilaisi puheluerittelyn puheluistaan paperille (tekstarit saa myös). Kertoisin, että minun oloni helpottuisi, jos hän näin tekisi ja toisaalta hänen ei tarvitsisi olla aiheettomien (?) epäilyksien kohteena.
Siten en rikkoisi lakia ja jos taas mies ei moiseen suostuisi, niin vetäisin siitä taas omat johtopäätökseni.
En tosiaankaan tekisi tuota kumppanin pyynnöstä. Vaikka syytä epäilyksiin edes ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syysi ovat jossakin ihan muualla, katsot vierestä kun mies tekee elämällään jotakin. Mitäpä jos hankkisit sitä itsetuntoa ja itsevarmuutta muilla keinoilla sinäkin. Laittaudu siistiksi, urheile, harrasta, tapaa ystäviä äläkä elä vain miehen kautta peläten, että jättää ja pettää kuitenkin joskus.
Jos hänellä on salattavaa, et saa hänestä uskollista rakastettua käräyttämällä jostakin. Pistä se mies rakastumaan itseesi uudelleen niin tulisesti, ettei tarvitse enää pelätä kakkoseksi jäämistä.
Äklöä, mutta kyllä vieno nuuhkaisu alkkareiden suuntaan kertoo milloin on sperma lentänyt. Jos samassa vaatesetissä esim. yläosassa on vieno häivähdys naisen hajuvettä, joka ei ole omaasi, tai hipauskin huulipunaa ja jos samaan aikaan on muita käytökseen liittyviä juttuja ilmassa, niin kyllä asia on aika selvä.
Mutta muista että mies käy välillä kädellääkin ja senkin voi haistaa housuista plus että omankin touhuamisenne jälkeen jää hajumerkit housuihin.
Äklö vinkki mutta toimii, jollei mies sitten pese omia pyykkejään. Vältä muuten nuuhkimasta miehen nähden, sillä arvaa pian miksi niin teet ja alkaa pestä itse ne pyykkinsä.
tietosuojalait ja laittomuudet häiritse, enkä sen vuoksi jätä puhelinta tutkimatta. Haluan vain puhua jonkun kanssa, koska en ikipäivänä tästä puhuisi kaverieni kanssa.
Toinen asia, josta epäilen itseäni (toinen on siis sairaalloinen mustasukkaisuus) on av-palstan liiallinen lukeminen. Olen talvella vastannut ketjuihin, jossa kysyttiin kuinka varma olet, ettei miehesi petä sinua. Vastasin, että olen 99 prosenttise varma mieheni uskollisuudesta.... Av on tavallaan saanut minut epäilemään....
Ei, en minä vieläkään epäile miestäni siitä, että hän on minua pettänyt. Hän on niin paljon kotona. En oikeastaan tiedä, mistä häntä epäilen.
Muuten, miten mies reagoi syytöksiin, jos häntä syytetään turhaan? Ja miten hän reagoi syytöksiin, jos hän valehtelee?
Minun mieheni otti tosi lungisti syytökset.
ap
siitä alkoi selvitä pitkä vyyhti joka on liian pitkä tähän kerrottavaksi. Mies oli valehdellut minulle pitkään ja jatkoi sitä valehteluansa. Oli viettänyt aikaa naispuoleisen henkilkön kanssa ja oli exiltään oppinut ettei siitä kannata puhua kotona. Heillä ei ollut seksiä tai suhdetta, mutta miehellä ei vain jostain syystä ollut munaa puhua totta menemisistään. Kärähtämisen jälkeen alkoi kivinen koulu joka kesti melkein vuoden, mutta viimeinkin meillä ollaan rehellisiä ja avoimia. Nykyisin meillä saa katsoa toisen puhelimen jos haluaa, samoin sähköpostit ja tavallisetkin postit, salasanat ovat laatikossa paperilla. Jos näin toimii, se kerrotaan toiselle ja kerrotaan myös miksi halusi katsoa puhelimen/postit, ja puhutaan homma selväksi. Saattaa kuulostaa jonkun mielestä sairaalta tms., mutta meillä tämä toimii ja oli ainoa tapa jatkaa yhdessä. Olen onnellinen että tein aikanani valinnanan katsoa puhelimen ja myös jäädä suhteeseen vaikka se olikin yhtä helvettiä silloin. Mustasukkaisuus on nykyään harvinaista meillä -ei ole tarvetta kun eletään avoimesti.
Minä olen aina siisti ja meikattu. Olen normaalipainoinen, x-mallinen kuppikokoa DD70, käytän pushupeja, rajaan päivittäin silmäni ja huuleni. Ulkonäköni on kohdallaan eli ongelma on pään sisässä.
Uskon, että mieheni rakastaa minua. Hän on ikionnellinen, jos näkee minut tauon jälkeen. Hän halaa paljon. Mutta eipä 20 jälkeen enää tämä tulista ole...
ap
Syysi ovat jossakin ihan muualla, katsot vierestä kun mies tekee elämällänän jotakin. Mitäpä jos hankkisit sitä itsetuntoa ja itsevarmuutta muilla keinoilla sinäkin. Laittaudu siistiksi, urheile, harrasta, tapaa ystäviä äläkä elä vain miehen kautta peläten, että jättää ja pettää kuitenkin joskus. Jos hänellä on salattavaa, et saa hänestä uskollista rakastettua käräyttämällä jostakin. Pistä se mies rakastumaan itseesi uudelleen niin tulisesti, ettei tarvitse enää pelätä kakkoseksi jäämistä.
ja jos saisin selville että oma mieheni urkkisi kännykkää/tietokonetta niin kyllä ovea näyttäisin.
Toisen lompakko, taskut, kirjeet, sähköposti, päiväkirja, käsilaukku, salkku.. ne ovat omaa reviiriä, osa jopa lailla sellaisiksi määriteltyjä.
Jos et saa puhumalla asiaa selville anna olla. Et tyydy kuitenkaan siihen, ettet löydä mitään. Kekskit seuraavaksi, että hän on pyyhlinyt tietoja ja tekstareita pois jne. Sinun on satava varmuus ihan muilla tavoilla.
EHDOTON EI!