Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mitäs mieltä tästä tutkimuksesta (äidin kotona-olosta)?

Kommentit (42)

Vierailija
21/42 |
02.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi iso syy tähän oli, että päivähoitopaikkaa ei noin vain saanut. Minuakin hoiti ensimmäisen vuoden mummu, en siis virallisesti ollut päivähoidossa vaikka äiti palasikin töihin kun olin 3 kk.

Suomessa alle 20% lapsista meni päivähoitoon äitiysloman jälkeen 70-luvulla.

Vierailija
22/42 |
02.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa alle 20% lapsista meni päivähoitoon äitiysloman jälkeen 70-luvulla.

Vaimo sai jäädä kotiin, mitään sossutukia ns. kotihoidontukia ei tarvittu. Perhe pystyi elämään hyvin yhden aikuisen palkkalla. Siitä on tultu paljon alaspäin.

Minutkin on käytännössä mummo kasvattanut, kun vanhemmat kävivät töissä.


Tuo oli maaltamuuton kulta-aikaa, mummot jäi peräkylille, kun lapset lähti.

Jos Suomessa vielä 2000-luvullakin kaupungistumisaste on vain 66% (Kortteisen mukaan), niin kuinkahan suuri se sitten 70-luvulla olikaan..?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/42 |
02.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun luetaan rivien välistä ja laitetaan sinne sellaista mitä ei ole:D

Vierailija
24/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;

Kyseinen tutkimus ei mitenkään kummonnut aikaisempien tutkimusten tuloksia. Uutisoinnissa painotettiin vaan eri tavoin samoja tuloksia.

Laajassa, ehkä laajimmassa, seuranta tutkimuksessa jossa seurattiin päiväkotilasten kehitystä 15v saakka tuli selkeästi esille että varhainen yli 40t viikossa olleet lapset olivat rauhattomampia,agressiivisempia ja omasivat heikommat sosiaaliset taidot. Tutkimuksessa tuli myös esille että kognitiivisiin taitoihin ei varhainen pitkä päivähoitoura samalla tavalla vaikuttanut. Mutta selkeä huoli nousi lapsen emotionaalisesta kehityksestä. Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös selvästi että laadukas päiväkotihoito ja äidin sensitiivisyys lapsen tarpeita kohtaan vähensi tai poisti haittavaikutukset. Laadukas päivähoito merkitsi alle kolmevuotiaiden kohdalla pientä ryhmää sekä turvallista jatkuvaa suhdetta hoitajaan sekä merkitsevää jatkuvaa yhteistyötä vanhempien kanssa.

Uudessa tutkimuksessa nostettiin vain esille että lapselle ei välttämättä haittaa varhaisesta hoidosta jos äiti säilyttää sensitiivisyyntensä lapsen tarpeisiin ja että päivähoito on laaduksta joka merkitsee pieniä ryhmiä ja sensitiivisiä hoitajia.Painotettiin myös että paras tilanne oli lapsen kohdalla kun äiti osaaika työssä lapsen ollessa alle 3v.

Suomessa tilanne siis:

Riski on siis siinä että kiintymyssuhde vanhempaan häiriintyy, eikä myöskään päivähoidossa isoissa ryhmissä pystytä tukemaan ja luomaan turvallisia jatkuvia hoitaja-lapsi suhteita. Yhteistyö vanhempien kanssa jää pinnalliseksi, eikä auta äitiä säilyttämään toimivaa suhdetta lapseensa.

Laadukkaasta päivähoidosta joka ei ole riski taaperon kehitykselle voidaan puhua vasta silloin kun ylläkuvattu tärkeisiin ihmissuhteisiin perustuva tuki on olemassa lapsen elämässä.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä ovat päiväkotimme pienten lasten ryhmät pullollaan lapsia eikä yksilöllisestä sensitiivisestä hoivasta voida puhua vaikka kuinka väännettäisiin. Päivähoidon ammattilaiset ovatkin tilanteesta huolissaan ja kehottavat ja neuvovat äitejä viemään taaperonsa pph tai sinnittelemään kunnes lapsi on ainakin yli 2v.

Vierailija
25/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei pelkästään karmeita kirjoitusvirheitä, vaan myös asioiden vääristelyä.

Isoissakin päiväkodeissa pystytään vallan mainiosti tukemaan hoitaja-lapsisuhteita ja vanhemmuutta, eikä sosiaalisten tarpeiden kehityskään jää jalkoihin. On ihan hoitopaikasta riippuvaa, miten asiat sujuvat. Se tosin on varmasti totta, ettei etenkään pienelle lapselle ole hyväksi olla virikehoidossa päiväkodissa, missä meteli ja stressi on jatkuvaa.

Isokin päiväkoti voi olla erinomainen päiväkoti ja lapsi voida ja kehittyä siellä hyvin.

&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;

Kyseinen tutkimus ei mitenkään kummonnut aikaisempien tutkimusten tuloksia. Uutisoinnissa painotettiin vaan eri tavoin samoja tuloksia.

Laajassa, ehkä laajimmassa, seuranta tutkimuksessa jossa seurattiin päiväkotilasten kehitystä 15v saakka tuli selkeästi esille että varhainen yli 40t viikossa olleet lapset olivat rauhattomampia,agressiivisempia ja omasivat heikommat sosiaaliset taidot. Tutkimuksessa tuli myös esille että kognitiivisiin taitoihin ei varhainen pitkä päivähoitoura samalla tavalla vaikuttanut. Mutta selkeä huoli nousi lapsen emotionaalisesta kehityksestä. Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös selvästi että laadukas päiväkotihoito ja äidin sensitiivisyys lapsen tarpeita kohtaan vähensi tai poisti haittavaikutukset. Laadukas päivähoito merkitsi alle kolmevuotiaiden kohdalla pientä ryhmää sekä turvallista jatkuvaa suhdetta hoitajaan sekä merkitsevää jatkuvaa yhteistyötä vanhempien kanssa.

Uudessa tutkimuksessa nostettiin vain esille että lapselle ei välttämättä haittaa varhaisesta hoidosta jos äiti säilyttää sensitiivisyyntensä lapsen tarpeisiin ja että päivähoito on laaduksta joka merkitsee pieniä ryhmiä ja sensitiivisiä hoitajia.Painotettiin myös että paras tilanne oli lapsen kohdalla kun äiti osaaika työssä lapsen ollessa alle 3v.

Suomessa tilanne siis:

Riski on siis siinä että kiintymyssuhde vanhempaan häiriintyy, eikä myöskään päivähoidossa isoissa ryhmissä pystytä tukemaan ja luomaan turvallisia jatkuvia hoitaja-lapsi suhteita. Yhteistyö vanhempien kanssa jää pinnalliseksi, eikä auta äitiä säilyttämään toimivaa suhdetta lapseensa.

Laadukkaasta päivähoidosta joka ei ole riski taaperon kehitykselle voidaan puhua vasta silloin kun ylläkuvattu tärkeisiin ihmissuhteisiin perustuva tuki on olemassa lapsen elämässä.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä ovat päiväkotimme pienten lasten ryhmät pullollaan lapsia eikä yksilöllisestä sensitiivisestä hoivasta voida puhua vaikka kuinka väännettäisiin. Päivähoidon ammattilaiset ovatkin tilanteesta huolissaan ja kehottavat ja neuvovat äitejä viemään taaperonsa pph tai sinnittelemään kunnes lapsi on ainakin yli 2v.

Vierailija
26/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

isän töihin menosta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei pelkästään karmeita kirjoitusvirheitä, vaan myös asioiden vääristelyä. Isoissakin päiväkodeissa pystytään vallan mainiosti tukemaan hoitaja-lapsisuhteita ja vanhemmuutta, eikä sosiaalisten tarpeiden kehityskään jää jalkoihin. On ihan hoitopaikasta riippuvaa, miten asiat sujuvat. Se tosin on varmasti totta, ettei etenkään pienelle lapselle ole hyväksi olla virikehoidossa päiväkodissa, missä meteli ja stressi on jatkuvaa. Isokin päiväkoti voi olla erinomainen päiväkoti ja lapsi voida ja kehittyä siellä hyvin.

&amp;lt;a href="&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&amp;gt;&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;

Kyseinen tutkimus ei mitenkään kummonnut aikaisempien tutkimusten tuloksia. Uutisoinnissa painotettiin vaan eri tavoin samoja tuloksia. Laajassa, ehkä laajimmassa, seuranta tutkimuksessa jossa seurattiin päiväkotilasten kehitystä 15v saakka tuli selkeästi esille että varhainen yli 40t viikossa olleet lapset olivat rauhattomampia,agressiivisempia ja omasivat heikommat sosiaaliset taidot. Tutkimuksessa tuli myös esille että kognitiivisiin taitoihin ei varhainen pitkä päivähoitoura samalla tavalla vaikuttanut. Mutta selkeä huoli nousi lapsen emotionaalisesta kehityksestä. Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös selvästi että laadukas päiväkotihoito ja äidin sensitiivisyys lapsen tarpeita kohtaan vähensi tai poisti haittavaikutukset. Laadukas päivähoito merkitsi alle kolmevuotiaiden kohdalla pientä ryhmää sekä turvallista jatkuvaa suhdetta hoitajaan sekä merkitsevää jatkuvaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Uudessa tutkimuksessa nostettiin vain esille että lapselle ei välttämättä haittaa varhaisesta hoidosta jos äiti säilyttää sensitiivisyyntensä lapsen tarpeisiin ja että päivähoito on laaduksta joka merkitsee pieniä ryhmiä ja sensitiivisiä hoitajia.Painotettiin myös että paras tilanne oli lapsen kohdalla kun äiti osaaika työssä lapsen ollessa alle 3v. Suomessa tilanne siis: Riski on siis siinä että kiintymyssuhde vanhempaan häiriintyy, eikä myöskään päivähoidossa isoissa ryhmissä pystytä tukemaan ja luomaan turvallisia jatkuvia hoitaja-lapsi suhteita. Yhteistyö vanhempien kanssa jää pinnalliseksi, eikä auta äitiä säilyttämään toimivaa suhdetta lapseensa. Laadukkaasta päivähoidosta joka ei ole riski taaperon kehitykselle voidaan puhua vasta silloin kun ylläkuvattu tärkeisiin ihmissuhteisiin perustuva tuki on olemassa lapsen elämässä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä ovat päiväkotimme pienten lasten ryhmät pullollaan lapsia eikä yksilöllisestä sensitiivisestä hoivasta voida puhua vaikka kuinka väännettäisiin. Päivähoidon ammattilaiset ovatkin tilanteesta huolissaan ja kehottavat ja neuvovat äitejä viemään taaperonsa pph tai sinnittelemään kunnes lapsi on ainakin yli 2v.


lapsen parhaaksi, koska isossa päiväkodissa hoitosuhteet katkonaisia ja emotionaalinen tuki vähäistä. Lapselle ei tee hyvää elää niin, että ihmiset ympärillä joka päivä vaihtuvat (ja sama aikuisella, sijaisuuksia tekevät ja pätkätyöläiset kokevat työelämän vakinaisissa työsuhteissa olevia tyydyttävämmäksi).

Iso päiväkoti äärettömän harvoin tarjoaa lapselle samoja hyviä asioita kuin pieni. Teoriassa homma toimii, käytännössä ei, koska raha ratkaisee.

Vierailija
28/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulosten mukaan työnteon kautta parantuva tulotaso ja siitä seuraava parempi elinympäristö nollaavat äidin poissaolon vaikutuksen lapsiin. Osa-aikaisesti työskentelemällä päästiin tutkimuksen mukaan vielä parempiin tuloksiin kuin täysiaikaiseen työelämään palaamalla. Tutkijoiden mukaan ratkaisevaksi nouseekin vanhemmuuden laatu.



Meidän kohdalla mun töihin paluu tarkoittaa sitä että vanhemmuuden laatu kärsii paljon.

Työni on niin raskasta ja meluisaa, että kotiin paluun jälkeen en jaksa olla täysillä läsnä, niinkuin nyt.

Koululaiset kärsivät kun en jaksa kiinnostua heidän opiskelustaan.

Harrastuksiin kuskaus saa jäädä ja ruoka muuttuu tasan eineksiksi.

Kuka jaksaa oikeasti töiden jälkeen vielä tehdä kotihommia ja antaa lapsille ne päivän aikana menetetyt 10 tuntia?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei pelkästään karmeita kirjoitusvirheitä, vaan myös asioiden vääristelyä. Isoissakin päiväkodeissa pystytään vallan mainiosti tukemaan hoitaja-lapsisuhteita ja vanhemmuutta, eikä sosiaalisten tarpeiden kehityskään jää jalkoihin. On ihan hoitopaikasta riippuvaa, miten asiat sujuvat. Se tosin on varmasti totta, ettei etenkään pienelle lapselle ole hyväksi olla virikehoidossa päiväkodissa, missä meteli ja stressi on jatkuvaa. Isokin päiväkoti voi olla erinomainen päiväkoti ja lapsi voida ja kehittyä siellä hyvin.

&amp;lt;a href="&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;"&amp;gt;&lt;a href="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…"&gt;<a href="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…" alt="http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…">http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/08/02/tutkimus-lapset-…;

Kyseinen tutkimus ei mitenkään kummonnut aikaisempien tutkimusten tuloksia. Uutisoinnissa painotettiin vaan eri tavoin samoja tuloksia. Laajassa, ehkä laajimmassa, seuranta tutkimuksessa jossa seurattiin päiväkotilasten kehitystä 15v saakka tuli selkeästi esille että varhainen yli 40t viikossa olleet lapset olivat rauhattomampia,agressiivisempia ja omasivat heikommat sosiaaliset taidot. Tutkimuksessa tuli myös esille että kognitiivisiin taitoihin ei varhainen pitkä päivähoitoura samalla tavalla vaikuttanut. Mutta selkeä huoli nousi lapsen emotionaalisesta kehityksestä. Samaisessa tutkimuksessa todettiin myös selvästi että laadukas päiväkotihoito ja äidin sensitiivisyys lapsen tarpeita kohtaan vähensi tai poisti haittavaikutukset. Laadukas päivähoito merkitsi alle kolmevuotiaiden kohdalla pientä ryhmää sekä turvallista jatkuvaa suhdetta hoitajaan sekä merkitsevää jatkuvaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Uudessa tutkimuksessa nostettiin vain esille että lapselle ei välttämättä haittaa varhaisesta hoidosta jos äiti säilyttää sensitiivisyyntensä lapsen tarpeisiin ja että päivähoito on laaduksta joka merkitsee pieniä ryhmiä ja sensitiivisiä hoitajia.Painotettiin myös että paras tilanne oli lapsen kohdalla kun äiti osaaika työssä lapsen ollessa alle 3v. Suomessa tilanne siis: Riski on siis siinä että kiintymyssuhde vanhempaan häiriintyy, eikä myöskään päivähoidossa isoissa ryhmissä pystytä tukemaan ja luomaan turvallisia jatkuvia hoitaja-lapsi suhteita. Yhteistyö vanhempien kanssa jää pinnalliseksi, eikä auta äitiä säilyttämään toimivaa suhdetta lapseensa. Laadukkaasta päivähoidosta joka ei ole riski taaperon kehitykselle voidaan puhua vasta silloin kun ylläkuvattu tärkeisiin ihmissuhteisiin perustuva tuki on olemassa lapsen elämässä. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden myötä ovat päiväkotimme pienten lasten ryhmät pullollaan lapsia eikä yksilöllisestä sensitiivisestä hoivasta voida puhua vaikka kuinka väännettäisiin. Päivähoidon ammattilaiset ovatkin tilanteesta huolissaan ja kehottavat ja neuvovat äitejä viemään taaperonsa pph tai sinnittelemään kunnes lapsi on ainakin yli 2v.

Sori karmeista kirjoitusvirheistä. Voisitko nyt myös kertoa mitä tarkoitat "asioiden vääristelyllä"?

Vierailija
30/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja siellä 3 selkeää ehtoa sille, että äidin varhainen töihinmeno lapselle OK eli

1. Äiti tienaa kohtalaisesti jo osa-aikaisena, max 30h/vko oli optimi työaika ja tulojen olisi oltava sellaiset, että niillä voi kustantaa 2) kohdan

Myös pidemmät työajat käyvät ihan hyvin, kunhan hoitajasuhde on pysyvänluonteinen ja vanhempien asenne lapsiinsa välittävä

2. Lapsella hyvä hoitopaikka tai hoitaja äidin ollessa töissä - Suomessa tämä ei toteudu, koska optimi on 2 lasta/hoitaja, Suomessa yleensä 4-6

Kyllä tämä toteutuu ihan hienosti päiväkodissakin. Ei tietenkään huithapelipäiväkodissa. Mutta meillä esim. on kokemusta 3 päiväkodista ja ne ovat kaikki olleet erinomaisia.

3. Työajan ulkopuolella äiti keskittyy vauvaan eli työ jää kotiovelle, siitä eteenpäin vauva on ykkönen

Mikä peruste tämä edes on? Jokaiselle pienen lapsen vanhemmalle lapsi on kyllä se ykkönen. Jos töitä joutuu tekemään iltaisin tai viikonloppuisin, se tehdään silloin kun lapset ovat nukkumassa.

Eli Suomessa toteutuu vain, jos saa lapselle kotiin koulutetun hoitajan. Muussa tapauksessa haitat lapselle hyötyjä suuremmat.

Siinä oli muuten tutkittu 7v lapsia ja heidän kehitystään eli ei ihan pelkkää varhaislapsuutta. Tärkeää oli äidin herkkyys lapsensa tarpeille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tulosten mukaan työnteon kautta parantuva tulotaso ja siitä seuraava parempi elinympäristö nollaavat äidin poissaolon vaikutuksen lapsiin. Osa-aikaisesti työskentelemällä päästiin tutkimuksen mukaan vielä parempiin tuloksiin kuin täysiaikaiseen työelämään palaamalla. Tutkijoiden mukaan ratkaisevaksi nouseekin vanhemmuuden laatu. Meidän kohdalla mun töihin paluu tarkoittaa sitä että vanhemmuuden laatu kärsii paljon. Työni on niin raskasta ja meluisaa, että kotiin paluun jälkeen en jaksa olla täysillä läsnä, niinkuin nyt. Koululaiset kärsivät kun en jaksa kiinnostua heidän opiskelustaan. Harrastuksiin kuskaus saa jäädä ja ruoka muuttuu tasan eineksiksi. Kuka jaksaa oikeasti töiden jälkeen vielä tehdä kotihommia ja antaa lapsille ne päivän aikana menetetyt 10 tuntia?

Vierailija
32/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

inttää aina vaan, että äidin on oltava kotona, muuten lapsesta tulee traumaattinen moniongelmainen sosiopaatti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

inttää aina vaan, että äidin on oltava kotona, muuten lapsesta tulee traumaattinen moniongelmainen sosiopaatti.

Ei ne mammat vaan intä, ihan on tutkimusta asiasta sekä myös päivähoidon ammattilaisten kokemukset ja huoli nykytilanteesta. Mitäköhän tarvitaan että päiväkoti-intoilijat avaisivat silmänsä ja korvansa?

Vierailija
34/42 |
03.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka paljon vanhempien stressi rahallisesta pärjäämisestä, vaikuttaa lapseen?



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

inttää aina vaan, että äidin on oltava kotona, muuten lapsesta tulee traumaattinen moniongelmainen sosiopaatti.

Ei ne mammat vaan intä, ihan on tutkimusta asiasta sekä myös päivähoidon ammattilaisten kokemukset ja huoli nykytilanteesta. Mitäköhän tarvitaan että päiväkoti-intoilijat avaisivat silmänsä ja korvansa?

...eivät ole menneet täyspilalle siitä, että vanhemmat ovat tehneet töitä eivätkä keskittyneet vain lapsiinsa?

Vierailija
36/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

inttää aina vaan, että äidin on oltava kotona, muuten lapsesta tulee traumaattinen moniongelmainen sosiopaatti.

Ei ne mammat vaan intä, ihan on tutkimusta asiasta sekä myös päivähoidon ammattilaisten kokemukset ja huoli nykytilanteesta. Mitäköhän tarvitaan että päiväkoti-intoilijat avaisivat silmänsä ja korvansa?

...eivät ole menneet täyspilalle siitä, että vanhemmat ovat tehneet töitä eivätkä keskittyneet vain lapsiinsa?

Vierailija
37/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällaiseen keskusteluun suurimmalla höyryllä osallistuvat yleensä ne,joilla ei jostain syystä ole ihan varmuutta omista valinnoistaan.



Tunnetko jonkun,joka höpöpalstojen nettiväittelyjen mukaan on tehnyt yhtäkkiä toisenlaisen valinnan kotiin jäämisen tai töihin menon suhteen?



Onko sitä tutkittu, mistä yhteiskuntaluokasta eniten kotiäideiksi jäädään?

Vierailija
38/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

evoluutio kehittänyt. En usko tuohon pätkääkään. Sillä parannetaan ihmisten omatuntoa.


Joka paiva saan talla palstalla lukea kotiaitien voivotusta kitisevista ja kyselevista lapsista joita ei meinaa millaan saada leikkimaan itsekseen hiljaa niilla muovileluilla.

Ei ole mitaan hajuakaan lapsen kehityksesta tai kasvatuksesta, kunhan roikkuu tissilla ne maarakuukadet tai vuodet.

Mieluummin aiti toihin ja sitten taysipaisena kotiin olemaan sataprosenttisesti lopun paivaa lapsensa kanssa.

Vierailija
39/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, kotona oltiin äidin kanssa, ja silti yhdestä veljestä tuli narkkari ja toisesta skitsofreenikko. Äidin hoito oli ihan jees, mut kun toi isä oli väkivaltainen juoppo, niin tuli vähän kehnoja vaikutteita ja traumoja. Mäkin oon ollu masentunu.



Joissain ongelmaperheissä päivähoito on suorastaan lasten pelastus. Saavat ruokaa, hoivaa, leikkiä, ulkoilua, normaaleja aikuisia ympärilleen.

Vierailija
40/42 |
04.08.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minut, veljeni ja kaikki serkkuni on äiti hoitanut kotona ainakin parivuotiaiksi, äidit irtisanoutuivat 3kk äitiysloman jälkeen ja jäivät kotiin. Näin myös monen ystäväni kohdalla. Muutaman on hoitanut mummo.



Lisäksi 70-luvulla ajasta lasten kanssa ei kilpailleet 25 eri tv-kanavaa, zumba-tunnit, itsenä kehittäminen ja "oma aika". Lapsiin ei keskitytty sata lasissa, mutta lapset olivat mukana koko ajan arjen askareissa, itse muistan ainakin latoneeni klapeja puuvajaan isän hakatessa niitä ja olleeni mukana lumitöissä jne.



Omat lapseni olen joutunut viemään hoitoon noin puolitoistavuotiaina, enkä koe olleeni mitenkään parempi äiti sen jälkeen: ainaista väsymystä ja aikatauluongelmia... Lyhennetty työviikko oli ratkaisu ainakin omassa tilanteessamme.



Nyt olen kotona viimeisiä viikkoja kolmannen lapsen äitiysvapaasta, ja olen päättänyt sinnitellä (taloudellisesti) kotona vielä vuoden. Vanhemmatkin lapset tykkäävät kovasti, kun olen läsnä. Koululaisenkin kaverit ovat kateellisia pojalle siitä, että hän pääsee kotiin, jossa odottaa äiti. Siksipä meille on tunkua aina koulun jälkeen.



En tiedä, mikä raja hoitoon menossa on se kuuluisa 3 vuotta. Varmasti nuorempana voi mennä hoitoon, mutta jotta yhtälö toimii, se vaatii tiettyjä olosuhteita, esim. ei ylitöitä, ei jokailtaisia omia menoja jne. 40-45 tunnin hoitoviikko alle kouluikäsisellä on todella vaativa ponnistus lapselle.