Kertoisitko ystävällesi hänen eronsa syistä,
joita hän ei vielä itse näe?
Ystäväni on erosta aivan järkyttynyt ja ihmeissään, kun tämä tuli ihan puun takaa eikä mies lisäksi halua hakea mitään apua, sanoo vain että ei tunne enää niin kuin pitäisi. Ystäväni myöskin uskoo miestä (joka myös ystäväni), kun tämä sanoo, että ei ole ketään toista.
Minä kuitenkin olen melko varma, että mies on rakatumassa/rakastunut. En siis usko että on fyysisesti pettänyt, mutta tunteita toista kohtaan jo on. Nyt pohdin kerronko näistä epäilyksistäni vai annanko ajan kulua ja odotan, että ystäväni tajuaa asian itse (ja mahdollisesti hajoaa uudelleen)??
Kommentit (5)
Aika lähellä mustamaalaamista pelkäät, jos sulla ei oo mitään oikeaa tietoja, vaan vain epäilyjä vailla todisteita. Eli en sinuna lähtisi syyttelemään tai julistamaan omia näkemyksiäni, jos en olisi niistä täysin varma, etten ole tulkinnut mitään väärin.
Mutta toki voit tuoda keskusteluissa esille sen mikä luonnollisesti tuleekin. Eli voit vaikka esittää kysymyksiä, jotka saavat ystäväsi näkemään asiat laajemmin. Tai muuta sellaista. Sinuna olisin varovainen, etten tyrkytä liikaa omia ajatuksiani.
Olen nyt muutaman päivän tätä pohtinut mielessäni ja koko ajan kallistun sen puolelle, että sanon, mutta toisaalta mies on mieheni ystävä ja tämä "toinen nainen" heidän molempien ystävä yms. Siis niin monimutkaista ja ihan salkkarikamaa!!
Ystäväni tulee tänään meille viikonlopuksi, niin yritän saada aiheen jotenkin puheeksi ja epäilykseni sanotuksi. Pelkään vaan, että loukkaantuu tai suuttuu minulle ja uskoo vain sokeasti rakastamaansa miestä.
en meinannutkaan mustamaalata ja syyttää heti isolla sormella, vaan varovasti jos asia etenee kysellä ja kertoa omia näkemyksiä. Ja siis ei minulla mitään todisteita ole, muuta kuin se mitä itse olen nähnyt miehen tekevän ja mitä olen ystävältäni kuullut jne. jatkan nyt pohdintaa. Itsekin kyllä haluaisin tietää heti, enkä puolen vuoden päästä, kun on jo vähän saanut omaa elämää kasattua.
ap
Erossa on tarpeeksi läpikäymistä ilman että ystävät alkaa jaella omia näkemyksiään ja skenaarioitaan ja pohdintojaan eron syistä; sitä taakkaa ei siinä tilanteessa enää jaksa kantaa.
Jokainen eronnut käy jo eron aikana mielessään läpi jollain tasolla ainakin ajatusta puolison mahdollisista tulevista suhteista. Sitten, kun ne on ajankohtaisia, ei ne enää keikuta niin paljon venettä. Mä olisin ainakin itse henkilökohtaisesta tappanut viestintuojan hyvin kivuliaalla ja raa'alla tavalla, jos joku olisi uskaltanut keikuttaa mun kaatunutta maailmaa yhtään enempää.
Ap, älä sekaannu asiaan. Kuuntele, ole läsnä ja tukena, mutta sun asia ei ole "kertoa" mitään ehkä epäilemiäsi eron mahdollisia syitä. Miksi niin tekisit? Puukko on paikallaan jo, miksi haluat ripotella haavaankin vielä suolaa, eikö ystäväsi kärsi jo tarpeeksi. Tieto lisää tuskaa.
auttoi minua näkemään tilanteen. Oli aivan samanlainen tapaus mulla. Tosin sitten mies myönsi pettäneensäkin. Tuota ystävääni minä pidän Number One:na!
Ja ihana kun ei tule tunnetta "Koko maailma on pettänyt, kaikki muut ovat tienneet, mutta mulle kerrotaan viimeisenä."
Kerro ihmeessä siis!