Tietääkö 10v lapsesi seuraavia asioita:

mä en ainakaan tiedä ketään 10v tai yli, joka taivuttelisi sanoja noin kauhean väärin.

sun omassa vastauksessasi niitä väärintaivutuksia oli jo useampia. Meinaatko ettet tosiaan tiedä KETÄÄN?

Voi olla, että joku taivutus menee joskus väärin, jos ei ole kyseistä sanaa aikaisemmin kuullut.



Miksi ap kysyy tällaista?

sun omassa vastauksessasi niitä väärintaivutuksia oli jo useampia.

Missä sanoissa kasin vastauksessa oli virhe taivutuksen astevaihtelussa?

ihmettelee ohis

tuota noin... minulla on 7-vuotias lapsi, joka tietää suunnilleen nuo, paitsi ehkä lukio/amisasian. Jos kysymyksesi tarkotitaa, että pitäiskö 10-vuotiaan hallita nämä asiat, niin sanoisin, että todellakin pitää.[

olisi kai pitänyt kirjoittaa sekin, että jännittävää. Mielestäni puhekieli on muutenkin vähän eri asia kuin sanojen taivutus ja astevaihtelu. Ei kai tänne kirjakieltä ole tarkoitus kirjoittaa. 8

kysyn ihan siksi, kun tuntuvat olevan hakusessa 10v neljännelle menevällä pojalla. Kello menee toisinaan oikein, mutta usein myös väärin. Ei ole kuin vuosi sitten, hän ei tunnistanut kuin juuri erikseen opetetun viisarin asennon, mutta ei muuta.



Taivutukset ja astevaihtelut menevät usein pieleen. Audolla, ruiksen, saippuuta ovat hänen mielestään ne oikeat muodot. Isä saa hermoromahduksen, kun hän aina kysyy heti ruoan jälkeen, onko välipalaa (= onko jälkiruokaa, isä ei muista että poika ei osaa kysyä oikein vaan suuttuu miksei lapsi syönyt paremmin). Hedelmät menee ihan sekaisin, siis tavalliset omena ja appelsiini, ei muista kumpi on kumpi, luetteloa voisi jatkaa huomattavan pitkälle. Tavalliset esineet saavat eri nimityksiä - vesikannu on kulho, kauha on lusikka, esimerkkejä lukemattomia ja arjessa tulee usein väärinkäsityksiä. Hän oli jo aika vanha (ehkä 6) ennenkuin hän alkoi pikkuisen erottaa sanoja muikku ja murkku toisistaan.



Hänen on usein vaikea poimia hänelle kohdistetusta puheesta oleellista tietoa ja hän sitten vain kysyy ja kysyy samaa asiaa monta kertaa. Kuitenkin koulussa saa hyviä pisteitä luetun ymmärtämisestä, toistaiseksi ainakin (menee neloselle, kuten totesin aiemmin). Sitä en osaa sanoa, jaksaako hän sitten ensi ja seuraavana vuonna niin tsempata enää koulussa, kun se on tuottanut aikalailla vaikeuksia jo tähän asti.



Poika on kova puhumaan ja osaa slangimerkityksiä monelle sanalle, mutta pari päivää sitten oli ihan hämmästynyt että autossakin on puskurit, kun hän luuli niiden olevan vain rinnat.

mutta toi puskurijuttu meni kyllä jo yi. Minkälaisessa kulttuurissa te oikein elätte jos TUO on se lapselle ensin vastaan tuleva merkitys?

imee itseensä noita seksijuttuja kuin sieni. Sen voin taata ettei meillä kotona puhuta puskureista kuin autossa, eikä meillä ole "sellaista" pornografista materiaalia esillä (eikä sen puoleen piilossakaan).



Lukihäiriötä ei ole testattu, mutta olen yrittänyt tuoda esille mahdollisuutta opettajan kanssa. Hänen mielestään lapsen pitäisi vain lukea enemmän, mutta vaikea saada lukemaan - kirjan saa avaamaan, mutta hän ei välttämättä tavuakaan LUE. Akkari tulee kotiin ja siitä katselee ainakin kuvia, viime aikoina on jonkin verran lukenutkin.



Jotenkin hän on kovin hoppuisa lapsi aina, ei malta oikein mitään eikä osaa keskittyä kuin peleihin :( Neurologisella tehtiin erilaisia testejä aikoinaan kun ei alkanut puhua, mutta ei mitään varmaa löytynyt.



Niin ja tuosta slangiasiasta - meillä kotona puhutaan vain yleiskieltä, slangin käyttö alkoi kun meni kouluun.



ap

Olisi hyvä tutkia ja miettiä tukitoimet kouluun lapselle. Jos on noin paljon kielellisiä ongelmia, niin ei se lukemisharrastus ole eikä ehkä tule olemaankaan hänelle ykkönen. Toki olisi hyvä lukea, mutta ensin pitäisi tunnistaa oppimisen esteet ja jutella niistä lapsenkin kanssa. Hermostuminen ei auta, jos poika ei muista sanoja. Ei hän sitä tahallaan tee, vaan hänellä on oppimisvaikeuksia!

sillä pojalla ei mitään fyysistä vikaa ole, niin kai se voi olla vaan vähän hidas. Toiset on älykkäämpiä kuin toiset.

sillä pojalla ei mitään fyysistä vikaa ole, niin kai se voi olla vaan vähän hidas. Toiset on älykkäämpiä kuin toiset.

tai hienommin ilmaistuna kognitiivisesta kyvystä vaan siitä, että oppiiko sillä perinteisellä "Minä kerron että näin on ja sinä uskot" -menetelmällä vai jollain muulla.

Nyt 11v tyttö, ja vieläkin saattaa mennä huominen ja eilinen sekaisin. Lounasta ja päivällistä ei erota. Sanojen taivutukset menee kyllä oikein, ainakin pääpiirteittäin. Lähinnä toi "audolla", oli varmaan vielä 7-8-vuotiaana käytössä. Tietää EHKÄ, mikä kuukausi on, mutta ei osaa vieläkään luetella kaikkia kuukausia järjestyksessä.



Koulussa tehtiin psykologiset testit 2. luokalla, koska läksyjen tekoon meni suhteettoman paljon aikaa ja psykologiset testit osoittivatkin hahmotushäiriön. Sitten tyttö sai neuropsykologista kuntoutusta, ja ehti siitä käymään n. puolet (10h). Kuntoutus tosin keskeytyi, koska muutettiin toiselle paikkakunnalle. Tukiopetusta tyttö sai matematiikassa, englannissa ja ennen ympäristötiedon kokeita (noissa aineissa oli lähinnä vaikeuksia).

siis testattuna ihan neurologisella, eli ei neuvolatesti. Hän hoksaa ei-kielellisiä asioita hyvin ja on luova.



Mutta tuosta hermostumisesta - kun hän usein jankkaa ja jankkaa ja tiedättekös kun hänt¨kuitenkin arjessa kohtelee ensisijaisesti "tavallisena", niin siksi tulee hermostuttuakin. Tosin yritämme molemmat isän kanssa venyttää pinnaa. Ongelma on vain se, että lapsi on myös monin tavoin vaikea ja haastava käytökseltään. Siksikin tulee pultattua, koska ison lapsen olettaa olevan jo rauhallisempi.



Olemme joskus käyttäneet palkkioita (häiriökäytökseen) , mutta hän alkaa kiristää niitä nopeasti ja yrittää "nostaa panoksia". Ja sitten hän ei suinkaan aina halua antaa meidän tietää missä osaa ja missä ei - hän laskeskelee nopsaan lähinnä sen, mistä hyötyisi parhaiten. Arvoilla ei ole samaa merkitystä hänelle kuin vaikka muille sisaruksille, hän haluaa nähdä konkreettisen hyödyn eli saada aina enemmän.



Mutta ongelma sekin, että arkinen hankaus on usein ymmärtämättömyyttä.

sun omassa vastauksessasi niitä väärintaivutuksia oli jo useampia. Meinaatko ettet tosiaan tiedä KETÄÄN?

jäi vaivaamaan, mitä väärää tuossa ketään-sanassa oli?

ja miettiä sen perusteella tukitoimet kouluun ja myös keinoja selvitä kotona lapsen kanssa jouhevammin.

on, jos sitä harjoitellaan ja hän osaa luetella rimpsuna. Mutta hän ei osaa kuitenkaan ymmärtää sitä, että mitä ne kuukaudet tarkoittavat tai mitä viikot tarkoittavat.



Eli puheessa hänen on vaikea tietää, että oliko talvesta monta viikkoa vai vainko kuukausi? Ja nyt on heinäkuu mutta mitähän se elokuu tarkoittaa? Helmikuu ja heinäkuu menevät sekaisin. Hän kysyi monta kuukautta putkeen, onko siskovauva jo kuukauden vanha. Ja sitten hän päätteli, että talvella syntynyt sisko täyttää kesällä vuoden.



Hän on saanut jonkinverran tukiopetusta, mutta open mielestä hän on alisuoriutuja, ei oppimishäiriöitä. Nykyinen ope ei näe tarvetta tukiopetukseen eikä juuri anna viestiä muutenkaan siitä, miten menee.

pojalla kavereita? Kuulostaa hankalalta ihmiseltä.

kelloa lukuunottamatta. Tosin aika hyvin ovat tajulla siitäkin.

Ja 8v. on erityislapsi, siksi ei osaa kelloa vielä, ei osaa myöskään vielä hyvin lukea eikä kirjoittaa eikä ajaa polkupyörällä hirveän hyvin apurattaidenkaan kanssa. Jne. Mut nuo mainitsemasi asiat hallitsee kyllä.

Puheen- ja kielenkehitys on ollut jäljessä reilusti (6v. iässä testien mukaan alle 3v. tasolla). Poika on saanut puheterpiaa x viikossa ja toimintaterapiaa 1x viikossa 4 vuoden ajan. Hänellä on oppimisvaikeuksia ja on erityiskoulussa.



Noista em. asioista tietää mikä kuukausi on, kello tuottaa jonkun verran vaikeuksia vielä, osaa arkisia termejä. On osannut jo pitkään huominen, eilinen, toissapäivänä, ensi kuussa, viime vuonna, jne. Astevaihtelut ja taivutukset menevät oikein. Testeisä teki yhden virheen, jollainen kuulemma voi tulla aikuisellekin puhekielessä.



Kannattaa miettiä olisiko tosiaan syytä testata lapsi uudelleen.