Järkyttävää, kun ihmiset ei tajua, mitä tuhoa tv:n katsominen lapsissa saa aikaan :(

että ne on valmiiksi pölvästejä jotka ottavat elokuvista tai peleistä väkivallan mallin.

=DDD

poltetaan kaikki elktroniikka, sytytetään nuotio olkkariin ja luetaan rukoiksia... voi tsiisus!



pitäisi vielä kieltää kauppoja soittamasta musiikkia, tai pyörittää niitä mainoksia telkkareista ja jokaista vähäpukeista esim. rannalla kiltää pitämästä noin vähän vaatetta päällä!



tervetuloa nykyaikaan =DD





ja muuten hetekäkään kirjoitetaan hetkeäkään...

Vai onko kaikki TV-tarjonta ap:n näkemyksen mukaan vahingollista?

ja pelaavat spiderman pelejä netissä. ja mario:ta wii:llä.



ei mtv:tä tai voicea :p

Tätä juuri tarkoitin: "Järkyttävää kun ihmiset ei tajua..."



:(

sitten tuttavaperheen tytön 6-vuotissynttäreillä, minne sankari oli tehnyt esityksen. Esitys oli sitten musiikkivideoista kopioitua keikutusta ja vetkutusta ja kiemurtelua mikki kädessä. Flirttailevat ilmeetkin tyttö osasi hienosti matkia. Joku "aikuisten" poppibiisi soi taustalla, missä joku tyttö hönkäili jotain. Vanhemmat sitten olivat ylpeydestä soikeina ja muut pyörittelivät silmiään...

Mun lapsi on puolitoista vuotias. En katso televisiota ollenkaan hänen ollessa hereillä, ja harvoin muutenkaan. Kuuntelen joskus musiikkia ja silloin lapsi saattaa jorailla. Vilkas on kuitenkin.

vaan se pikkukakkonen. Tai vaan se nalle puh. Mutta ei, istutaan television ääressä aamulla ja illalla koko lastenohjelmien liuta. Plus disneychannel ja subjunior ihmeellisine animaatioineen.

Neljä-viisi vuotiaasta lapsesta huomaa, että on katsonut liikaa elokuvia. Lelut ja leikit ei enään kiinnosta ja jatkuvasti pyytää, että laitetaan elokuva. Vaipuu jatkuvasti omaan maailmaan ja hokee elokuvissa puhuttuja repliikkejä ja eläinten/vihaisten otusten nimiä. Tekee tätä elokuvaa katsellessa ja myös TV:n ollessa kiinni.

No kaikki eivät katso voicea ja muita paskakanavia.

Meillä erittäin liikkuvainen 1v sai lääkäriltä ohjeen että pitäisi olla paikoillaan tunti päivässä jotta paino nousisi. Katsottiin sitten Nemo putkeen joka päivä vuoden ajan.

taas kerran hyvät perimät auttaa. Esim. meidän tyttö on tuijottanut 2-vuotiaasta telkkua mahdottomasti ja on poikkeuksellisen hyvä keskittymään. (tästä siis maininnat esim. lastentarhanopelta ja koulusta) Kaverin tyttö katsoo kaikki illat telkkua, kun lääkärivanhemmat on ihan tötteröinä. Erittäin fiksu ja pärjäävä tyttö.



Veljeni aloitti pelaamaan tietokonepelejä 7-vuotiaana, kultaisella 80-luvulla, ja koskaan ei vanhemmat rajoittaneet mitenkään vaan notkui koneella koko ajan. Nyt on akateemisesti koulutettu ja pärjää hienosti työssään. Urheilullinenkin vielä.



Kai sitä kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta jos lapsella on fiksut vanhemmat, niin lapsesta tulee fiksu, vaikka tuijottaisi telkkua 6 tuntia päivässä. Toisaalta jos vanhemmat on siunattu t-lusikallisella älyä ja keskittymiskyky nolla, niin ei kai niiden mukulasta penaalin terävintä kynää tule, vaikka näkisi television ekan kerran 15-vuotiaana.

Mutta kyllä hieman särähti eilen korvaan, kun oman 5v. pojan kaveri, joka juuri on täyttänyt 6 vuotta sanoi puoli kahdeksalta: " Jee! Maailman paras ohjelma - Salkkarit - alkaa. Mä katon sen aina." Ja sit yritti vaihtaa kanavaa kolmoselle. Räppäsin sit tv:n kiinni ja komensin pojat leikkimään. Vaikka en mitenkään hysteerikko olekaan tuon telkkarin tai pelikoneiden suhteen, niin jotain rajaa sentään vois olla. Ei ole kyllä Salkkarit todellakaan alle kouluikäisten ohjelmaa, kun ei tarttis ees alakoululaisten kattoa... sen verran olen töissä noita alakoululaisten juttuja kuunnellut, että huh huh. Ja nyt jo päiväkoti-ikäiset kattelee Salkkareita - Ei hyvää päivää!

mä olen itse tällainen lapsi joka tuijotti aivan liikaa televisiota, ja pelasin kaikenmaailman pelejä. olin kyllä kaikkea muuta kuin ylivilkas, ainakin yleisesti ottaen.. sitähän en voi tietää kuinka se tv vaikutti kotikäyttäytymiseen. ihan järkevä ihminen minusta tuli, teininä en katsonut televisiota enää ollenkaan. nykyään katsotaan joskus iltaisin, ja lapsi näkee sitä tietysti samalla. yritän kyllä rajoittaa sisältöä, vaihdan kanavaa jos tulee jotain pelottavaa tms.

Tää aloitus tuntuu kyllä aivan liioitellulta, ei sitä voi lopulta tietää mikä johtuu mistäkin. jos lapsi on liian vilkas tai huono keskittymään, niin aina siihen keksitään joku syy, vaikka sarjakuvat jos ei televisiota satu katsomaan.

Meillä katsotaan vain YLE:n lastenohjelmat ja valitut DVD:t YLE:n lastenohjelmatkin on niin huonoja, että ne eivät edes lapsia kiinnosta ;D.

Veljeni aloitti pelaamaan tietokonepelejä 7-vuotiaana, kultaisella 80-luvulla, ja koskaan ei vanhemmat rajoittaneet mitenkään vaan notkui koneella koko ajan. Nyt on akateemisesti koulutettu ja pärjää hienosti työssään. Urheilullinenkin vielä.

Näin se useimmiten menee ja siksi ihmiset ei jaksa ottaa niin vakavasti näitä varoituksia telkkarin/tietsikan turmelevasta vaikutuksesta.

Ihanko vähäpukeisia naisia, musiikkia ja, ja, ja välkkyviä valojakin vielä!?! Hirvittävää - tuohan on täyttä maailmanlopun meininkiä! Ihmiskunnan joukkotuho tiedossa ja rotat valtaa maapallon!

joka ei kotona saa katsoa juurikaan telkkaria. Puuhaamme paljon ulkona koska siellä se vilkkaus ei ole niin häiriöksi, keskittymistä harjoittelemme satujen kuuntelemisella (aikuinen lukee, ei tule cd:ltä), pienillä askartelu/piirtelyhommilla jne.



lapsi on perheemme ainut lapsia, tarvitsee aikuisen tauottoman huomion jatkuvasti. Telkkarin edessä kyllä istuisi kuin liimattuna jos saisi katsoa.



Olen hämmästynyt miten usein erityislasten ryhmässä (tarkkaavaisuus- ja hahmottamishäiriöisten lasten ryhmä) laittavat esim. perjantaisi lapset katsomaan videoita ja pelaamaan tietokonetta! Ei meille melkein 5v. pelaa kotona tietokonetta ollenkaan.

Minusta tuollaiset eivät kuulu päiväkotiin ollenkaan.



Ja sitten toisekseen; jotkut lapset ovat vilkkaita ihan ilman telkkareitakin, tämäkin lapsia tullut meille vuoden iässä joten luulisi jo rauhoittuneen jos telkkarin katsomisesta vain olisi villiys kiinni.

oli se sitten makeutusaineet (nakit nuo pirun kätyrit), lastentarhat, lisäaineet, pop-musiikki tai TV. Ruispuuroa vaan syödään ja käpylehmillä leikitään kotona kunnes on aika mennä kouluun niin tulee tasapainoisia ja rauhallisia lapsia. Kai näissäkin suurinosa luovii jossain välimaastossa mutta jotenkin mua ihmetyttää tämä vanhemmuuden pelko jossa kaikki asiat nähdään pahoina ja pelottavina ja niiltä on lapsia suojeltava.

Miettikää hyvät ihmiset kuinka surkeissa oloissa suurin osa maailman lapsista elää ja kuitenkin jotenkin pärjäävät.

Olisipa tälläisiä vanhempia enempikin!



Surettaa, kun usean naapurin alle 9-vuotiaat kattovat jopa niitä su- ja ma-iltojen leffoja, jotka kestävät noin 23 asti. Harmittaa, kun en ole osannut naapureille vaahdota asiasta. 1 ihmettelee, kun ekaluokkalainen on aina viikolla niin väsynyt, ei puhu koulun jälkeen mitään/lyö veljiään. Tuntuu, että piti mua friikkinä, kun kerroin, että meillä menee ekaluokkalainen joka ilta nukkumaan klo 20.20-20.40 välillä.



Meillä lapset katsoo jonkinverran, ei joka päivä, lasten ohjelmia. Telkkari avataan (uudestaan) klo 21, jos aikuiset katsovat jonkin csin tai leffan.

Lapset ovat niin erilaisia. Yhdelle TV ei tee sitä eikä tätä, tietysti sisällöstä riippuen ja toinen on jo valmiiksi vilkas ja TV saa kiipeämään seinille. Myös sisällön osalta voisi olla paikallaan miettiä juuri sen oman lapsen luonne ja tapa reagoida. Toinen näkee painajaisia jo pienestäkin jännityksestä ja vauhdista, toinen taas kestää hurjatkin örkit. Ehkä määräävä tekijä ei välttämättä ole se televisio, vaan se että viekö se pois aikaa muulta tekemiseltä. Mitä lapsi tekisi enemmän jollei katsoisi telkkaria, tekeekö nyt näitä vaihtoehtoisia asioita ja minkä verran. Lapsen yksilöllisyys ja lapsen päivä ja elämä kokonaisuutena ovat ne ratkaisevat asiat. Pahin lienee jos lapsi on ylivilkas ja ehkä aggressiivinenkin jo muutenkin ja sitten vielä yhdessäoleminen ja yhdessä tekeminen korvataan pelkällä telkkarilla ja sisältönä on alusta asti vauhdikkaita ja pelottavia monsteripiirrettyjä. Paras tilanne tietysti että katsotaan vain valikoiden eikä edes joka päivä eikä yli 45min kerrallaan pienen kanssa ja touhutaan paljon monipuolisesti yhdessä sisällä ja pihalla. Näiden ääripäiden väliltä llöytyy paljon ihan kelvollisia vaihtoehtoratkaisuja ja tilanteita.

olisi lähtenyt omasta näppiksestäni! Juuri näin.