Minusta on tullut ilkeä ja aggressiivinen. Mikä avuksi??? Oikeesti haluan olla "oma itseni".

Minusta Mirena teki hyvin raivokkaan ja oli masentuneita ajatuksia.



Toinen vaihtoehto on että olet vain todella loman tarpeessa. Pääsisitkö vaikka 1 viikonlopuksi ihan yksin/oman kaverisin kanssa reissuun? Eihän sen mitään kallista tarvitse olla, vaikka teltalla lähimmälle leirintäalueella ja siellä nukkuisit, ihailisit elämää ja oleilisit rauhassa tai sitten jonkun ystävän luokse tms?

Olin itsekin tuollainen ja aloin syömään kalaöljyä ihan muihin vaivoihin ja huomasin ihan muutamassa viikossa sen merkityksen nimenomaan mielialaan! Nytkin huomaan jos olen jättänyt esim viikon väliin ilman kalaöljyä - olen pahalla tuulella ja alakuloinen / ärtyisä!



Omasta mielestäni Bioteekin Duo on paras ja itse syön niitä pari päivässä :-))

mua vaan vituttaa kun muut tuntuvat olevan onnensa kukkuloilla ja naureskelevat perheinä tai ystäviensä seurassa rannoilla, kaduilla ja kujilla. Mun mielestä saisvat painua hiiteen! Eipä tässä mitään iloittavaa muillakaan ole...



ap

Täällä sama tilanne, tosin mun miehellä ei ole lomaa ollenkaan. Plussana vielä se, että tekee töitä aamusta iltamyöhään. Että jee vaan. Nytkin täällä ryven ja pohdin, että miten tämän päivän kuluttais noiden muksujen kanssa. En osaa/jaksa/tai edes halua nauttia päivästä aina yksin heidän kanssaan =(.

vetelen päivittäin. Silti olen se sadun kuuluisa noita-akka!



Joskun tuntuu että ajattelin lapsistanikin ilkeästi ja toki nuo sen vaistoavat...



Muita ihmelääkkeitä? Homeopaattiset tuotteet? Kallonkutistaja (joo sinnehän ei pääse, ennenkuin on itsemurhan partaalla ja siellä nyt ei ainakaan vielä olla)?



Ja pahinta tässä on se, että en oikeasti keksi mitään keinoa muuttaa arkeamme niin, että elämä tuntuisi taas elämisen arvoiselta :(



ap

"pitikö tehdä noin monta lasta"



Jälkiviisaus ei tosin auta ja tilanne on voinut olla ihan eri kahden lapsen kanssa.



No mutta yritä saada omaa aikaa. Omaa rauhaisaa aikaa. Minkä ikäisiä lapset on? Joko kohta voisit mennä töihin?

että en oikein näe tulevaisuutta ja nykyinen elämä on päivästä toiseen tätä ihan samaa.



Mä en hirveästi kyllä ilkeile tai ole kovin aggressiivinen, tai no miestäni kohtaan olen ehkä välillä vähän pisteliäs...



mutta huomaan että olen lähes koko ajan kyllästynyt, miltei apaattinen, tylsistynyt, en oikein saa mitään aikaiseksi.



Olen ajatellut, että tämä kotona oleminen ei ilmeisesti vaan oikein sovi mulle. Aion silti olla hoitovapaan loppuun koska en aio enää tehdä lisää lapsia (vielä/enää puolisen vuotta jäljellä!) ja sitten haen töitä. Uskon vakaasti (toivon) että jahka pääsen taas työelämään, rytmiin ja rutiiniin, alkaa helpottamaan. Ehkä sullakin niin? Aikansa kutankin!

Luo päiviin selkeä rytmi.

Aamupalan jälkeen ulos, jonnekin, puistoon, minne vaan tai omalle pihalle.

Sitten ruokailua, päiväunta, jne. ulkoilua, leikkiä sisällä, ja iltaruuan jälkeen lastenohjelmat, saat vetää henkeä kun tenavat on hetken tv.n ääressä.



Iltarutiinit aina samat, iltapala, pesu, satu tms. klo 20-21.

Ja sitten huoh omaa aikaa.



tee lapsille välillä vaikkapa leffailta. Esim. parin viikon välein.

Popcornia, kirjastosta dvd-leffoja, karkkia ja tenavat pe illalla esim. klo 19 tai 18 miten haluat, tv-n eteen.



Mulla 2 v ja 6 v nautti näistä. Olohuone oli täynnä popcornia, imuroin sen aamulla. Sain omaa aikaa tuon hetken. Tai istuin kaverina katsomassa, kun en jaksanut olla tietokoneella.



Ota reilusti kotisisäpäiviä, eli et yritäkään olla aktiivinen vaan olet sisällä. Ilman sarvia ja hampaita. Laita lapset muovailemaan, kokoamaan palapelejä jne.





Kuukauden päästä alkaa jo hymyä näkyä.