Miten selvitä menieren taudin kanssa?

[quote author="Vierailija" time="28.07.2010 klo 15:33"]

Ruokavalio remonttiin, stressi pois elämästä. Liikuntaa ja lepoa ja lääkitys.

Pahimmillaan voi kyllä viedä sairauseläkkeelle.

[/quote]mites se todetaan tutkimuksissa? voiko tätä jotenki feikata sanomalla että korvissa huminaa ja paha huimaus ja sen jälkeen oksentelua?

Menieren taudin toteamiseen on korvalääkärillä konstit. Vaikea on feikata esim. silmissä erikoislaseilla näkyvää värinää, kun huimausta aiheutetaan "keinotekoisesti". Itse olen sairastanut Meniereä 25 vuotta, tauti todettu 16 vuotiaana ja elämä oli tuolloin yhtä helvettiä. Konttasin ja oksensin 3-4 pv viikossa. Kaksi leikkausta takana ja elämä siedettävää. Kohtauksia tulee edelleen, joita edeltää tuo korvien humina ja paine korvassa. Se mitä kokemus on opettanut, on se, että tämän kanssa selviää, mutta rajoittaa kuitenkin elämää. Itselleni kostautuu heti, jos poikkean ruokavaliosta ym. Se, joka mietti perheenperustamista tämän taudin kanssa, onhan ihmisillä migreeniäkin, joka lamauttaa pahimmillaan vuorokaudeksikin, eikä se lastenhankintaa estä, mutta toki on oltava ymmärtäväinen puoliso, joka pystyy hanskaamaan hommat, jos toinen makaa puolikuolleena pahoinvoivana huimauksen kourissa hyvässä lykyssä muutaman päivänkin.

Aika pitkälti myös asenne ratkaisee... Jos ja kun alkaa pelkäämään liikkumista ihmisten ilmoilla ja hautautuu sairauden syövereihin, sinne jääkin. Ite olen aina lähtenyt liikkeelle (en toki kohtauksen aikana) ja jos kohtaus iskee, ihmiset tuijottakoon rauhassa mun "humalaista" menoani, mut usein on mukana joku, joka tietää missä mennään. Pahimmassa tapauksessa olen kaupasta joutunut soittamaan taksin, jolla mennä kotiin, mutta tätä se vaan on, mutta ei kuitenkaan päivittäin.

Maailmassa on paljon vakavampiakin tauteja ja tämä on riesa, mutta ei tappava kuitenkaan. Tsemppiä kaikille Menieerikoille :)

Ensimäinen oire menierintaudista oli kun lapseni oli vajaan vuoden ikäinen. Sen jälkeen "vähäisempiä" oireita vuosittain kunnes pamati puolenvuoden hirvittävä jyrinä korvaan. Jos olet vahingossa seisonut katuporan vieressä kun sillä on porattu petona voit arvata että ääni oli tosi hirveä ja tauotta yötä päivää puolivuotta! Tein kaiken mahdollisen ja mahdottoman. Yritin nukkua kuin lepkko tai kuin mikä tahansa missä tahansa asennossa. En nukkunut puleen vuoteen. Onneksi oli työurani "työttömyysjakso" ja tein velvollisuussiivouksia sukulaisen luona koska sukulaisten mielestä olin laiska työtön ja tietenkin ilman minkäänlaista korvausta. Sitten, istuin taas linja-autossa menossa kotiini missä odotti toinen "työsarka" kun linja-auton kiivetessä mäekä ylös tapahtui jotain mitä voisi pitää ihmeenä. Katuporan ääni korvassani lakkasi. Se oli niin uskomaton tunne että tuli mieleeni että uskovaisten herätyskokemus oli varmaan samanlainen. Kuhulla pelkäsin että sama helvetti alkaa uudestaan ja ajattelin jopa että tapan itseni jos niin käy. On käynyt ja monesti mutta vähäisempänä ja huimauksessa on voinut kävellä seinistä kiinni pitämällä. Omaiselleni olen sanonut että jos minut viedään putkaan voisi käydä hakmassa pois. Enkä hae! Ja sitten nauretaan.   Huumori ja iloinen mieli ja periksi antamattomuus on parasta sairuksissa missä ei ole näkyvää vammaa ja mitä kukaan ei usko vaikka olisi minkälaiset toditukset tahanansa. Lääkäreissä en käy koska se on yhtä samaa " hyvää päivää -  kirvesvartta". Diaknoosi on hyvä olemassa aivan itseä varten  mutta oli mikä tahansa pitkäaikainen sairaus  se sulkee kaikki ovat lääketieteelliseen tai yhteiskunnalliseen  avunsaantiin. Tämä on vain yksi geenisairauksistani sillä jostin syystä olen perheeni ainoa lapsi joka on perinyt molempien sukujen kaikki mahdolliset ja mahdottomat geenisairaudet. 

Minulla on diaknosoitu menieri viisitoista vuotta sitten ja ollut tosi monta hiljaista vuotta ilman oireita mutta nyt sitten hiipi takaisin samat oireet korvan tukkoisuus paineentunne ja tietenkin tämä kierto huimaus joka kestää tunnista kolmeentuntiin.Olin osastolla muutaman päivän ja sain lääkityksen diurexs betaser.Nyt ootelen parempia aikoja ja siirryn ruokavalioon jota suositellaan menieriä sairastaville.Omat ruokailutottumukset olivat muuttuneet vuosien varella huonoiksi..

Minulla Menierin tauti ollut jo 51 vuotta. Alkoi opiskeluaikana.

Kaikki vaiheet ja murheet taudin kanssa on koettu.

Nyt vanhoilla päivillä vaivaa edelleen huimaus, mutta sen luonne on muuttunut niin, että kiertohuimausta on vähemmän, mutta erilaista kaato- ja heitehuimausta enemmän.

Huimaukseen auttavista lääkkeistä on kovin vähän tietoa ja nuo tyypilliset matkaphoinvointilääkkeet ovat enemmän esillä.

Löysin Arlevert- merkkisen lääkkeen, joka pakkausselosteen mukaan auttaa erityyppisiin huimauksiin ja pahoinvointiin.

Apteekit myyvät tuota reseptilääkettä tilaustuotteena. Hinta on korkea! Saatavilla Suomessa vain 100 kpl pakkauksina. Hinta n.100€. Onko kellään kokemusta kyseisestä lääkkeestä?

Minua pelottaa, onko minulla puhjennut Menieren tauti. Tauti alkoi sillä, että vasemmassa korvassa alkoi humisemaan. Seuraavana päivänä tuntui, että pää olisi pöntössä ja omat sekä muiden äänet kaikuu. Sitten taas seuraava päivä, olin siirtynyt pöntöstä kaivoon ja äänet kuului siltä, että ihmiset huutaisivat minulle kaivoista. En kuullut juuri mitään ja oma ääni oli todella kaikuvaa. Eilen illalla kuulu palautui, mutta tinnitus alkoi ja huimaus. Nukkuessa sänky alkoi pyörimään ja keinumaan ja erehdyin menemään vessaan ennenkuin käyn kunnolla nukkumaan. Kaaduin lähes ja loppumatkan menin jalat koukussa seinistä kiinni pidellen. Sama juttu toinen kerta yöllä vessassa.

Aamulla huimaus oli pahentunut ja meinasin tippua sängystä kun otin kännykän käteen yöpöydältä. Huimaus on jatkunut koko aamun, tuntuu että keinuu ja paha olo ja lisäksi se tinnitus. Sain hoitajalle ajan, koska epäilivät korvatulehdusta tai vaikkua korvassa. Ei ole kipua korvassa.

Vierailija kirjoitti:

Minua pelottaa, onko minulla puhjennut Menieren tauti. Tauti alkoi sillä, että vasemmassa korvassa alkoi humisemaan. Seuraavana päivänä tuntui, että pää olisi pöntössä ja omat sekä muiden äänet kaikuu. Sitten taas seuraava päivä, olin siirtynyt pöntöstä kaivoon ja äänet kuului siltä, että ihmiset huutaisivat minulle kaivoista. En kuullut juuri mitään ja oma ääni oli todella kaikuvaa. Eilen illalla kuulu palautui, mutta tinnitus alkoi ja huimaus. Nukkuessa sänky alkoi pyörimään ja keinumaan ja erehdyin menemään vessaan ennenkuin käyn kunnolla nukkumaan. Kaaduin lähes ja loppumatkan menin jalat koukussa seinistä kiinni pidellen. Sama juttu toinen kerta yöllä vessassa.

Aamulla huimaus oli pahentunut ja meinasin tippua sängystä kun otin kännykän käteen yöpöydältä. Huimaus on jatkunut koko aamun, tuntuu että keinuu ja paha olo ja lisäksi se tinnitus. Sain hoitajalle ajan, koska epäilivät korvatulehdusta tai vaikkua korvassa. Ei ole kipua korvassa.

Aikaa jo mennyt, mika on tilanteesi nyt...  Toivottavasti huomaat taman viestin.

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio remonttiin, stressi pois elämästä. Liikuntaa ja lepoa ja lääkitys.

Pahimmillaan voi kyllä viedä sairauseläkkeelle.

Minulla alkoi menierin tauti 2006. Oli kova stressi; mieheni kuoli silmieni edessä, löysin uuden miehen, joka on bipo ja alkoholisti. En tiennyt miten selvitä ja ķova kohtaus tuli. Nyt syön betaserkiä ja tauti on hallinnassa. Kävin työssä loppuun saakka. Ensin söin primperania satunnaisesti kunnes kuulin betaserkistä. Nyt on alkoholi ollut poissa seitsemän vuotta ja se on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

menieren tauti. Pysyy kurissa tiukalla ruokavaliolla. Suolaa ei saa olla yhtään. Eikä oikein muitakaan mausteita. Eikä alkoa.

Kyllä meillä käytetään runsaasti muita mausteita, että ruoka on maistuvaa suolan puutteesta huolimatta. Ei ole ollut kohtauksa 2 vuoteen, kun diagnoosi selvisi. Hoidettiin 10 vuotta asentohuimauksena ja monta  reissua tehtiin sairaalan päivystykseen.

Sittenkin vielä työterveyslääkäri katsoi, että eihän  tätä menieriä ollut edes tutkittu vain päivystyskäynnillä annettu diagnoosia oli. Sai lähetteen kuvauksiin.

Arlevert kiinnostaa kirjoitti:

Minulla Menierin tauti ollut jo 51 vuotta. Alkoi opiskeluaikana.

Kaikki vaiheet ja murheet taudin kanssa on koettu.

Nyt vanhoilla päivillä vaivaa edelleen huimaus, mutta sen luonne on muuttunut niin, että kiertohuimausta on vähemmän, mutta erilaista kaato- ja heitehuimausta enemmän.

Huimaukseen auttavista lääkkeistä on kovin vähän tietoa ja nuo tyypilliset matkaphoinvointilääkkeet ovat enemmän esillä.

Löysin Arlevert- merkkisen lääkkeen, joka pakkausselosteen mukaan auttaa erityyppisiin huimauksiin ja pahoinvointiin.

Apteekit myyvät tuota reseptilääkettä tilaustuotteena. Hinta on korkea! Saatavilla Suomessa vain 100 kpl pakkauksina. Hinta n.100€. Onko kellään kokemusta kyseisestä lääkkeestä?

Ei auttanut, hyvin vähäsuolainen ruokavalio on pitänyt kohtaukset poissa. Vaatii paneutumista asiaan. Kaikkien tuotteiden suolapitoisuus pitää tarkastaa.

Ukko 68 kirjoitti:

Minulla on diaknosoitu menieri viisitoista vuotta sitten ja ollut tosi monta hiljaista vuotta ilman oireita mutta nyt sitten hiipi takaisin samat oireet korvan tukkoisuus paineentunne ja tietenkin tämä kierto huimaus joka kestää tunnista kolmeentuntiin.Olin osastolla muutaman päivän ja sain lääkityksen diurexs betaser.Nyt ootelen parempia aikoja ja siirryn ruokavalioon jota suositellaan menieriä sairastaville.Omat ruokailutottumukset olivat muuttuneet vuosien varella huonoiksi..

Hyvä, että alat noudattaa ruokavaliota, vaikka se rajoittaakin esim. einesten syömistä ja jonkun verran hintavampaa on ostaa vaikka kanaa naturellina, kun ne miedostikin suolatuta ja varsinkin marinadissa uivat ovat kovin suolaisia.

Suolattomia mausteita kannattaa käyttää, ja on jopa suolattomia liemikuutioita.

Vähän happoa esim. sitruunaa tai appelsiinia tai viinietikkaa ruokaan  ja hiukkanen sokeria ja tietysi runsaasti suolattomia mausteita ja yrttejä antaa makua.

Itse en usein huomaakaan puolisoni tekemää ruokaa suolattomaksi vaikka voinkin itse sitten ripotella suolaa ruuan päälle.

Paljon on vielä sairauksia, joihin EI ole täsmää lääkettä.

Miten selvitä MS taudin kanssa ?

Entäpä Parkinsonin taudin kanssa ?

Kaikille reumaa sairadtavillekaan EI löydy sopivaa/auttavaa lääkettä.

Vaikka biologisia reumalääkkeitä on paljon, niin monille ne auttavat muutamia kuukausia....ja, sitten ne eivät enää tehoakaan.

Tinnituksella monella alkaa tuo meniere- lisääntyyköhän tapaukset, kun monilla koroan aiheutti tai kovensi tinnitusta.

Stressi pahentaa oireita. Suola pahentaa oireita. Alkoholia ei voi käyttää lainkaan. Kahviakin hyvin harvoin vähän. Elämän säännöllinen rytmi ja riittävä uni auttavat ja lääke. Jos lääkkeen unohtaa, oireet tulevat muutamassa tunnissa. On ennakko-oireinen. Tiedän, kun kohtaus on tulossa päälle. Välillä menee kevyenä keinuntana ja korvan huminana ohi. Välillä heittää tasapaino, on oksettava olo, ympäristö pyörii silmissä, puhe menee epäselväksi ja kävely on haparoivaa. Joskus kohtaus menee ohi puolessa tunnissa ja joskus kestää päiviä. Vatsatauti, flunssa ym saa lähesaina kohtauksen päälle. Kohtauksenaikana on vaikea erottaa puhelimessa toisen puhetta. Kuultu ääni puuroutuu ja säröilee.

Pienikin meteli estää kuulemasta toisen puheen esim huoneen toisesta päästä.

Taudin joutuu huomioimaan elämässä jokapäivä. Välillä menee paremmin. Välillä huonommin. Tauti aaltoilee. Työelämässä olen pystynyt olemaan. Ajokortti on. Tiedän ennakko-oireista milloin kohtaus tulee. Silloin en tietenkään aja autoa. Näin on menty reilu kymmenen vuotta.

Minulla yli 15v sitten todettu Meniere. Pysynyt Betasercillä kurissa 10 vuotta, kun olen tunnistanut oireilun ja nostanut annostuksen heti maksimiin, tarvittaessa ottanut Postafenin pahimpaan huimaamiseen. Syksyllä 2023 korona laukaisi kunnon kohtauksen, kun en heti erottanut koronan oireista Meniereä. Kesti monta päivää toipua. Nyt jäin kesälomalle ja ennen lomaa stressasin tosi paljon kun en tiennyt kuka sijaistaa vai sijaistaako kukaan. Jo viimeisenä työpäivänä alkoi korvassa paine. Nostin lääkitystä, mutta niin vaan kävi, että ekana lomapäivänä alkoi järkky kiertohuimaus, hikoilu ja pahoinvointi. Ei edes Postafen helpottanut, kuten aiemmin. Nukuin pahimman laannuttua 17 tuntia putkeen. Tänään kävin lääkärissä, tuli 3 pv saikkua ja suositus hierontaan, vaan enpä pystynyt olemaan hierottavana, kun makuulle mennessä koko maailma keikahti. Nytpä sitten yritän vaan pysyä pystyssä ja levätä, ruoka ei maistu. Yritin tehdä tasapainoharjotteitakin, mutta ne pahensi oloani. Perjantaina uudelleen lääkäriin, ellei ole helpottanut,  vaan eipä ne muuta voi, kuin jatkaa kesälomaani sairaslomalapulla... tämä sairaus on ihan peestä, varsinkaan, kun ei ihmiset, jotka ei tunne tautia, ymmärrä sen tuomia haasteita esim. töistä suoriutumiseen ja etenkään eivät ymmärrä saikuttelua.

Mitä lääkettä tähän syödään ?

Kiitos etukäteen.