Kamalimpia sisustusjuttuja?

Miksi ihmiset haluavat valkoiset kodinkoneet, kun on paljon tyylikkäämpiäkin vaihtoehtoja (siis. pesukoneet, kuivausrummut jne)

harmaa muovimatto. En tiedä kumpi pahempi, mutta joskus hirveännäköinen laminaatti on itseasiassa vielä pahempi kuin harmaa muovimatto.

kirjahylly tai baarikaappi. Kaappi/hylly, jossa on joitain pokaaleja tms. palkintoja.

Tämä on nyt vähän ohi aiheesta, mutta miten pokaalit ja palkinnot voisi laittaa tyylikkäästi esille? Vai onko se edes mahdollista?

niin ällöttää?Itselläni ei sellaisia kyllä ole.

Meiltä löytyy yli puolet noista inhokeista.

Yes! Olen vasta muuttanut miesystäväni luokse ja olen varovasti vihjannut sisustuksesta.

Itseasiassa olen jo jotain pientä parannusta saanutkin aikaiseksi, mutta vielä on paljon edessä.

Kalpean valkoinen lastulevykeittiö on saanut hiukan sävyä ja siivosin kirjahyllyn.

Kunhan pääsen vauhtiin, niin avokkini luulee tulleensa väärään kämppään ;-)

Mitenköhän aloittaisin?

Tuskin kannattaa ensimmäiseksi hävittää pyökkilaminaattia...

joten hyväksyn sen, että kukin sisustaa omanlaisensa huushollin.



MUTTA itse en tykkää koriste-esineistä tai romanttisesta tyylistä ollenkaan. Pelkistetty, Artek-tyyppinen sisustus on minusta paras, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että asunnon pitäisi olla väritön tai persoonaton. Väriä voi käyttää vaikkapa seinissä, sisutuskankaissa, matoissa jne.

että lähes joka talo oli todella synkästi sisustettu. Siis päivän sana oli MUSTA, siihen vähän harmaata ja valoista lisäksi. Hyi, sanon minä.

toisaalta myös sellaiset ylisteriilit asunnot joissa ainoa koriste-esine on pyöreä kivi valkoisen, kuution muotoisen lipaston päällä.



Kirjavuus ja räikeät värit.



Toimimattomuus, eli sellainen sisustus joka tekee elämästä hankalan, liian vähän säilytystilaa, huono valaistus, huonekaluja kulkureitillä jne.



Huono laatu.



Lisäksi omia inhokkeja ovat vuolukivi- ja tiilitakat, tv-tuolit, pullistelevat nahkasohvat, lime, oranssi ja keltainen, kirjahylly jossa vain 2 kirjaa ja muuten täynnä kaikenlaista tilpehööriä ja tökeröt muovikasvit.

kurkkuani myöten täynnä sitä että jokaisen kaverini koti näyttää ihan samanlaiselta; samat laatikkomaiset kulmasohvat jne. ja jossain ikkunalla ehkä orkidea. Mitään muuta elävää siihen stailattuun kämppään ei sitten meinaa mahtuakaan. Missään ei näy valokuvia, matkamuistoja, kirjoja (siis useimmilla kavereillani ei näytä olevan enää kirjahyllyä olkkarissa) tai mitään muutakaan joka kertois edes vähän et mistä nämä ihmiset pitää. Aivan kuin se koti ois joku julkinen tila jonka pitäis miellyttää kaikkia.

Tommosen kodin jälkeen on tosi virkistävää käydä jossain, jossa näkyy eletty elämä. Mulle on ihan sama vaikka ne tilpehöörit ei mun silmää miellyttäiskään, niitten pointtihan on kertoa mistä talon asukkaat pitää. On kodikasta kun seinillä on esimerkiksi itse tehtyjä tauluja, tärkeitä valokuvia jne. eikä jokainen astia ja tekstiili ole harkiten ostettua marimekkoa tai iittalaa.

muutoskohde sisustetaan samalla tyylillä. Seinille pistetään ne pari lautaa, jotka markkeeravat entistä kirjahyllyä. Noille laudoille sitten jokunen koriste-esine ja parhaassa tapauksessa jokunen kirja.



Nykytyylinen "hyvä" sisustustapa on niin kyllästyttävää, kun se on kaikilla sama. En jaksa enää katsella Tilaa tai muita vastaavia ohjelmia.



Minusta on oikein piristävää, jos joskus on sellainen poikkeava sisustus, vaikkei se ihan minun makuni mukainen olisikaan. Persoonallisuus piristää.

joita ei edes lueta.

Missään ei näy valokuvia, matkamuistoja, kirjoja (siis useimmilla kavereillani ei näytä olevan enää kirjahyllyä olkkarissa)

koska se jättää tilaa elämiselle. Avarat tilat, yksinkertaiset huonekalut ja turha krääsä pois, niin kotona mahtuu elämäänkin.



Toki persoonallisuus tässäkin sisustuksessa on plussaa, ja sitä saa mielestäni valitsemalla erilaisia värejä ja kuoseja, vaikka ei sitä rihkamaa hyllyille ja seinille kylväisikään.

buddha-patsaat mitä on jokaisen "maailmalla matkustelleen" sivupöydällä tai ikkunalaudalla.

vielä pahemman. Laitettu koti jostain sisustuslehdestä löytyneen kodin mukaan ja ihan on onnistuttukin, ei siinä mitään. Mutta kun siitä sisustuslehden kodissa on ollut jotain englanninkielisiä sisustuslehtiä sivupöydällä, sellaisia on hankittu omaankiin kotiin nättiin pinoon. Huvittavinta tässä että kumpikaan perheen vanhemmista ei osaa sanaakaan englantia. =D

eivät miellytä.



Mutta likainen koti on pahempaa kuin mikään sisustus.

perheen ylioppilaiksi päässeiden lasten kuvasuurennokset seinillä olkkarissa. Koska onhan meidän Irma-Annikki tai Nico-Petteri sentään ylioppilas...

Omilta vanhemmiltani kielsin laittamasta yo-kuvaani seinälle, siitä käytiin vääntöä, mutta voitin. =)

Pahempaa on se hääkuvasuurennos olohuoneen seinällä ja iso pölyinen Lundia-hylly täynnä kirjoja joita ei edes lueta.

Missään ei näy valokuvia, matkamuistoja, kirjoja (siis useimmilla kavereillani ei näytä olevan enää kirjahyllyä olkkarissa)

Meillä kirjat ja valokuvat ym. ovat makuuhuoneessa ja osin isossa vaatehuoneessa (kirjat). Kirjat ovat kauheita pölynkerääjiä, siksikään en halua niitä olohuoneeseen. Muutenkin arvostan sisustuksessa helppoa siivottavuutta -> ei kasoittain tilpehööriä ja muuta pölyä keräävää tai siivouksessa siirreltävää tavaraa.



Eikä minua häiritse, jos vieraat eivät saa heti olohuoneestamme selville mistä me pidämme. Useimmat vieraamme toki tietävät sen jo muutenkin.

karmeimpia on sellaiset jutut, jotka kuuluvat jonkun tietyn hetken trendiin. Eikä välttämättä mikään niistä jutuista yksin, mutta jos koko kämppä on pantu samaan tyyliin, niin mulle ei uppoa.



Esim.

- white on white -tyyli, siis sellainen maalaisromanttinen. Kaikki samaa, erittäin naisellista linjaa. Kaikki tavara haettu suunnilleen samasta sisustusliikkeestä, huonekalut MDF:ää, tehty vanhan näköiseksi.



- tummanruskea väri, raitakankaat, pörrömatto, tummat tasot, korkeakiiltoisuus, yksi seinä tapetoitu tapetilla, jossa tapetin kuvio on taustaa kiiltävämpi.

En halua mitään ylimääräistä pölynkerääjää makkariin, joss akuitenkin vietetään n. 1/3 elämästä. Eli meillä kirjat olkkarissa, mitään muuta tilaa makuuhuonene lisäksi ei ole (asunto 3 h + keittiö, ei vaatehuonetta tms).

Miksi kirjahylly pitäisi olla olohuoneessa?

Meillä kirjat ja valokuvat ym. ovat makuuhuoneessa ja osin isossa vaatehuoneessa (kirjat). Kirjat ovat kauheita pölynkerääjiä, siksikään en halua niitä olohuoneeseen.

valkoinen, romanttinen uusvanha tyyli peltikyltteineen on aika kammottava.

muutoskohde sisustetaan samalla tyylillä. Seinille pistetään ne pari lautaa, jotka markkeeravat entistä kirjahyllyä. Noille laudoille sitten jokunen koriste-esine ja parhaassa tapauksessa jokunen kirja. Nykytyylinen "hyvä" sisustustapa on niin kyllästyttävää, kun se on kaikilla sama. En jaksa enää katsella Tilaa tai muita vastaavia ohjelmia. Minusta on oikein piristävää, jos joskus on sellainen poikkeava sisustus, vaikkei se ihan minun makuni mukainen olisikaan. Persoonallisuus piristää.

Keittiössä on valkoiset kaappit ja tummanruskeat tasot ja olkkarissa karvamatto ja kulmikas sohva. Sitten kun katsoo jotain ei-suomalaista sisustusohjelmaa tulee ihan uusia ideoita. Kaiken ei tarvitse olla hailun väristä eikä samalla muotilla tehtyä.