Lue keskustelun säännöt.
Olenko kohtuuton kaverille? (LAPSETTOMUUS)
21.07.2010 |
Hei! Näin lyhyesti kerrottuna tilanne on tämä: Minulla on PCO ja hoidoilla olen saanut yhden lapsen(ex miehelle). Nyt olemme uuden mieheni kanssa yrittämässä yhteistä lasta, syksyllä alkaa hoidot. Lapsettomuutta yhteensä takana 5 vuotta. Lapsettomuus on ollut minulle henkisesti hyvin raskasta, vaikkakin helpottanut hieman. (Ennen kun raskauduin minulle tuli mm. pahamieli siitäkin että näin raskana olevan naisen kaupassa, tv-mainoksessa vauvan yms.)
No hyvä ystäväni on nyt raskaana (ihan alussa) ja toki se herättää mielessäni monenlaisia tunteita. Toki olen iloinen ystäväni puuolesta, mutta pahoitan myös mieleni tästä asiasta usein. Hänen raskautensa on alkanut vahingossa ja tästä asiasta hän jaksaa minua muistuttaa kerta toisensa jälkeen. Muutenkin hän on NIIN täynnä raskauttaan että puhuu siitä jatkuvasti "kuinka hän saa tehdä sitä ja tätä kun on raskaana jne." Lapsettomuudesta kärsivät ihmiset voivat varmasti ymmärtää kuinka tuommoinen minua satuttaa. Ja tuo menee mun mielestä vähän liialliseksi hössöttämiseksi tai ainakaan en ole ketään muuta tavannut joka noin pahasti hössöttäis... mutta jokainen taplaa tyylillään.
No otimme yhteen ystäni kansssa viikonloppuna siitä kuinka olen pahoittanut hänen mielensä, kun olen välinpitämätön hänen raskauttaan kohtaan. Toki keskustelen hänen kanssaan siitä ja aika paljonkin, mutta en ole hössöttänyt tyyliin; ihanaa kun teille tulee vauva!! Olenko siis ollut kohtuuton kun en ole hössöttänyt? Voiko minulata vaatia sitä? Vai olisiko ystäväni hieman mietittävä minun tilannettani hössöttäessään?
Asiallisia mielipiteitä kaipaisin... Kiitos!
Kommentit (29)
Itse en hössöttänyt raskaana ollessani, oikeastaan yhtään. Johtuu varmaan siitä ettei muutkaan oikein hössöttäneet. Ja siitä että olin masentunut. Raskauteni ja pikkuvauva aikani meni piloille hirveän mieheni takia... (pahimman luokan narsisti, jota en tuolloin vielä tajunnut).
Ja vaikka muut kaverini ovat saaneet lapsia eivät he ole hössöttäneet niin paljon kuin tämä eräs... Vaikkakin ihanahan se on että joku on NIIN onnessaan raskaudesta.
Itse en ole mitenkään hössöttäjä tyyppiä muutenkaan, saati sitten kun on tämä lapsettomuus painolastina. Tuommonen jatkuva mainostus/hössötys vaan satuttaa ja sille en voi mitään. Olemme myös keskustelleet kaverini kanssa tästä.
Ihanaa että tänne on tullut ymmärtäviä kommentteja. V%%%lijoista en jaksa välittää.
Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOS SULLA ON JO YKSI LAPSI, NIIN ET TOSIAAN OLE MIKÄÄN LAPSETON!!! PISTE.
JOS SULLA ON JO YKSI LAPSI, NIIN ET TOSIAAN OLE MIKÄÄN LAPSETON!!! PISTE.
Oletko lapseton itse? Tuijotat tällä hetkellä nyt vahvasti omaan napaan. On monenlaista lapsettomuutta. Onko termi sekundäärinen lapsettomuus tuttu?
Lapseton henkilö yleiskielessä = henkilö, jolla ei ole lapsia
Lapseton henkilö lääketieteellisesti määriteltynä = henkilö, joka ei kykene saamaan lapsia luomusti
Tällainen lapseton (lääketieteellisesti) joutuu käymään läpi raskaat hoidot, vuosien odotuksen ja monesti lisänä keskenmenoja. Siinä suhde omaan ruumiiseen muuttuu. Suhde myös omaan elämään muuttuu. Jos sen lapsen saa, nämä kokemukset eivät häviä mihinkään, vaikka lapsi tietenkin täyttää melkoisen osan tyhjyyttä, mitä on aiemmin tuntenut. Edelleenkään tämä äiti ei pysty määrittelemään perhekokoaan, vauvakuumeilemaan, suunnittelemaan ikäeroa perheen lapsille jne. Häneltä puuttuu kokonainen maailma asioita, mikä toisille on itsestään selvää, kuten se sisarusten saaminen perheeseen. Ap:n tilanteessa on vielä se, että hän käy lapsettomuuttaan läpi uudessa parisuhteessa, joten sekin on oma kipeä lisänsä koko asiaan.
Sitten kun hoidot aloitetaan uuden vauvan perheeseen saamiseksi, pitää koko talous suunnitella uudelleen, hormonihoidot eivät suju tuosta vaan pienen taaperon kanssa, ja moni jättääkin asian ehkä sikseen. Varsinkin kun on tuollaisia arvottajia, joiden mielestä ei saisi kärsiä lapsettomuudesta, jos on yhden lapsen saanut. Naurettavampaa asiaa en ole kuullut. Samat asiat siinä joutuu edelleen käymään läpi, vaikka olisikin onnellisesti äiti.
Hiukan suvaitsevaisuutta, kiitos!
T. 10 vuotta lääketieteellisesti lapseton, jolle riittää ymmärrystä ihan kaikille lapsettomille ja monille lapsellisillekin :)
Kaikkihan me joskus ollaan synnytty ilman jälkikasvua.
ethän sinä ole lapseton! Turha enää kerjätä sääliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläkin lapsettomuustausta ja lapset tehty pitkän kaavan mukaan hoidoilla.
En koskaan dissannut kavereitani siksi, että nämä saivat lapsia. Ei muiden lapset ole minulta pois.
vaikka olisi saanut kuinka monta lasta. Sen identiteetin on joutunut tahtomattaan omaksumaan ja siitä on tosi vaikea päästä eroon. En tiedä ketään lapsetonta, joka olisi lapsien myötä päässyt eroon lapsettomuudestaan, mutta kuullut olen, että näitäkin on. Ehkä heille se lapsettomuus ei sitten ollut niin kipeä paikka kuin monelle muulle.
Sinulla on yksi lapsi. Lisäksi, jokaisen normaalijärkisen ihmisen tulisi tukea ystäväänsä ja hehkuttaa raskautta, jossei muuten niin vaikkapa vain kannustukseksi.
Näin sanoi äitini, joka kymmenen vuoden jälkeen sai minut. Hoidot oli jo lopetettu tehottomina, kun minä putkahdin maailmaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli tuommoiset tuntemukset silloin kun olin hoidoissa. Nyt kun meillä on jo tyttö ja tulevaisuudessa on taas hoidot edessä, olen ihan aidosti onnellinen kavereiden raskauksista.
Tyttöni on niin ihana ettei se ole enää stressin aihe, saadaanko enää toista.
Kumpi on tärkeämpää raskaus vai lapsi?