Lue keskustelun säännöt.
Kehtaisitko sanoa kylässä että tarjottu ruoka on pahaa?
19.07.2010 |
Miehen sisko oli juuri kylässä ja tarjosin leipomaani kakkua. Vaikka itse sanonkin, olen hyvä leipuri ja yleensä leipomuksiani on kehuttu. Tätäkin.
30-kymppinen kälyni ilmoitti maistettuaan, että kakku on pahaa ja hän ei aio sitä syödä. Olin aika tyrmistynyt, vaikka tiesin, että hän on tosi nirso. En itse kehtaisi sanoa vaikka jokin ruoka ei miellyttäisi, kyllä aikuinen saa yhden palan upotettua kohteliaisuudesta.
Kommentit (43)
Olen jo lapsena oppinut käytöstavat. Kälysi näköjään ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tässä minusta ole lainkaan kyse tästä... Se, onko joku leipomus pahaa tai sisustus ruma, on pelkkä makuasia - jonkun mielestä on pahaa/rumaa, jonkun mielestä herkkua/tosi kaunis. Siksi minusta on tosi moukkamaista käytöstä suureen ääneen julistaa vaikkapa pahaa ruokaa, kun se on kuitenkin vain oma mielipide. Kyllä vieraana pitää osata käyttäytyä sen verran, ettei tällaisilla asioilla pahoita emännän mieltä. Olisiko ehkä aika opetella normaalin, kohteliaan käyttäytymisen perussäännöt?
Miksi helvetissä haluatte elää jossain kuplassa jossa kaikki kehuvat ja valehtelevat teille ? Loukkaannutte jos joku kertoo että olet lihonut tai sisustus on minun mielestäni teillä ruma tai kakku on pahaa.
Miksi ? olisiko aika alkaa ottamaan vastaan erilaista palautetta ja kasvaa aikuiseksi?
Pointti kai tuli selväksi: on eri asia puhua perheenjäsenelle kuin vieraalle, ja tuo miehen sikso mielsi puhuvansa perheenjäsenelle.
Ihan yhtä epäkohteliasta käytöstä joka tapauksessa. En sulattaisi tuollaista käytöstä edes omalta pojaltani.
En edes omalle siskolleni. Jos lapseni sanoisi noin, selittäisin hänelle, ettei ole kohteliasta haukkua toisen tekemää ruokaa. En voi ymmärtää, että aikuinen ihminen käyttäytyy noin. "Tää on pahaa" voisi kuulua nelivuotiaan suusta, mutta ei pitäisi kuulua enää 30-vuotiaan suusta. Kuulostaa todella lapselliselta käytökseltä.
ja söisin sen kakkupalan, olkoot miten pahaa tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kälyllesi sattui vaikka pilaantunut mansikka suuhun?
Itse en kyllä varmaan sanoisi mutta jättäisin kyllä syömättä. Riippuu kuinka tuttu ihminen olisi kyseessä.
osastolla? Lienee selvää, että jo lapsille opetetaan, että kylässä ei sanota "ruoka on pahaa", ei sitä kotonakaan haluaisi kuulla, vaikka mun tekemä ruoka on kyllä usein pahaa. Olen huono kokki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan kehtaa sanoa vaikka olen syönyt monta kertaa pahaa ruokaa kylässä.
-Amatöörikokki
Meillä voi perheen kesken sanoa tuollaisia viattomia juttuja pelkäämättä että toinen vetää herneen nenään. Mikä asia se nyt muka on, jos kakku on jonkun mielestä pahaa! Sattuu sitä paremmissakin piireissä, eivätkä kaikki koskaan tykkää samasta. Siitä ei ihan oikeasti kuulu ihmisen sielun murentua, jos jonkun mielestä kakku on pahaa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en paljon viitsisi viettää aikaa tollasen tyypin kanssa. Käytöstavat on sen verran alkeelliset. jatkossa varmaan kannattaa tarjota kaupan valmismuffineita ja Dominokeksejä tms. Turha tuhlata herneitä sioille...
Kaikilla ei ole kotona opittu ihan niitä perusjuttuja, vaan käytös on sellaista luolamiestasoista. Ruoan haukkuminen on yksi juttu, mistä huomaa ettei oo käytöstavat vielä ihan hallussa. Ruokaa otetaan ensin vähän ja sitä voi ottaa lisää. Jos ei todellakaan pidä siitä, voi jättää. Tosin kylässä ja juhlissa täytyy vaan välillä syödä, vaikka ei pitäisikään. Ja ruoan pahaksi haukkuminen on huonoa käytöstä kaikenikäisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"näin perheen kesken" puhua mitä tahansa.
Siskoni on sellainen. Hänellä tuntuu olevan oikeus arvostelle minun tekemisiäni ja tekeleitäni ihan vain isosiskon oikeudella. Jos hänelle olen sen muutaman kerran sanonut jotain takaisin niin siitä syttyy aivan järkyttävä sota.
Miehen suvussa on kuulemma tapana sanoa asiat suoraan. No hänen äitinsä oli kerran käymässä muutaman yön ja mikään ei ollut hyvää. Perunamuusissa oli liian vähän suolaa. Jauhelihapihvit liian isoja.
Jälkiruoat liian happamia tai makeita.
Sanoin siitä miehelleni niin hän sanoi vain että no äiti nyt on tuollainen, ei sitä pidä ottaa vakavasti. No anoppi varmaan repisi kieleni irti jos hänen kokkauksiaan arvostelisin samalla tavalla.
No otin itseeni. Ja otan myös siskoni puheista.
siskon kohdalla tein testin ja kerran kun hän oli tulossa käymään, ostin valmispiirakan. Sellaisen Fazerin mustikka piirakan ja tarjosin sitä. No eipä ollut sekään hyvää, joten olen 100% varma että hän vain v*ttuilee v*ttuilemisen ilosta.
toisen tekemästä ruuasta ei sanota, että se on pahaa. Voi sanoa, että oli hyvää, vaikkei ollutkaan. Ei aina tarvitse olla totuudentorvi.
Mutta on kyllä 30 -vuotiaalta lapsellista käytöstä. Usein nirsous ja sen julkituominen ovat huomionhakuisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta on kyllä 30 -vuotiaalta lapsellista käytöstä. Usein nirsous ja sen julkituominen ovat huomionhakuisuutta.
Sanoi kovaan ääneen että hän ei voi syödä tekemääni ruokaa koska siinä on kermaa ja voita, katsoi vielä suoraan minuun.
Mitä h*lvettiä se "kerma" (oli siis jotain floran 7%) ja voi teki siellä jääkaapissa jos niitä ei kerta saanut käyttää.
Olin silloin muuten 12 ja tein ensimmäistä kertaa ruokaa. Veljeni kanssa kylläkin, mutta kuitenkin suurimmaksi osaksi itse.
En edes sitä yhtä palaa. Lautaselle jäisi, jos olisi pahaa.
Sen tietty sanoisin, jos se olisi esim homeessa tai pahentunutta.
tajunneet ettei noin käyttäydytä. Millaista vastausta odotit kun täällä tälläistä kysyt?
koska mulla on sen verran käytöstapoja.
Taisi olla tuossa kälysi kommentoinnissa kuitenkin takana jotain muuta?
Siis jos jättäisi vaan syömättä ilman kommentointia. t. AP
Kuitenkin mielestäni voi jättää syömättä, ja jos joku kysyy miksi, voi kauniisti sanoa, ettei se ole mieleeni.
Kohteliasta kuitenkin on syödä vaikka väkisin. Niin minä aina teen. Reilusti vaan kahvia päälle niin kyllä alas menee :)
Tai edes puolikasta, sitten voisi jo näytellä, että vatsa tuli täyteen.
Ymmärtäisin, jos olisi kyse jostain kalasta/kasviksesta/lihasta - niitä voi tosiaankin olla syömäkelvottomia. Mutta kakku?! Ei se niin ällöttävää voi olla, ettei alas menisi.