Katsoin tuota lasten uimataito -ketjua ja kylmä totuus on

Menepä nukkumaan.

ovat olleet koulun muutamat liikuntatunnit, jolloin käytiin uimassa. Nykyään onneksi on sillat ja tiet, joita pitkin kulkea eikä tarvita veneitä kulkupeleiksi, hukkumisen vaara on maakravuille kyllä todella pieni. Harrastelijat erikseen.

ihmeellä sitä voisi oppia uimaan jos lapsi ei edes mee veteen? Väkisinkö sen pitäisi tunkea vai?

Toki vien heidät uimakouluun, mutta se maksaa. Minulla on siihen rahaa, mutta ymmärrän sen, että kaikilla ei ole. Voin nimittäin kertoa, että kolmen lapsen uimakoulut maksaa vuodessa melkoisesti.



Joten ehkäpä siksi olisi hyvä, että kouluissa olisi enemmän uimaopetusta, silloin myös ne lapset joiden vanhemmilla ei ole rahaa maksella uimakouluja saisivat uimaopetusta. Kuten myös ne lapset, joiden vanhempia ei lasten uimataito nyt muuten vaan kiinnosta.

Mun mielestä uimakoulun tarkoitus on opettaa uimaan ensimmäiset 15 metriä eli siis opettaa miten pysytään pinnalla. Tämän jälkeen homma on kiinni vain ja ainoastaan lapsen ja vanhempien innosta. Kolme kertaa viikossa kun käy uimassa niin joka kerta menee muutama metri enemmän.

ihmeellä sitä voisi oppia uimaan jos lapsi ei edes mee veteen? Väkisinkö sen pitäisi tunkea vai?

Kyllä se siihen veteen olis tottunu jos olisit ajoissa aloittanut. Mut tais tääkin olla vaan mamman viitseliäisyydestä kiinni.

http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1202424/jos_lapsi_on…

Itsen olen tuo 12v AD/HD ja Asperger lapsen äiti.

Miten paljon toimintaterapeutti ja SI_terapeutti ovat tehneet töitä poikani aistien eteen.

Uimaan ei opi. Ei halua. Pelkää vettä. Vesi tuntuu iholla inhottavalle. Uiminen tai uimataidon puute ei ole ainoa ongelma miten nämä aistiongelmat tulevat esille.

Vain yksi pieni osa sitä. Asiat ei ole aina todellakaan niin yksiselitteisiä.

4-vuotiaan tyttärensä uimakouluun, koska on todella kiinnostunut vedestä ja aika hurjapää. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska uimakoulun ikäraja olikin 6-vuotta. Ja näin siis Tampereella tänä kesänä.

Uimataito on takuulla yksi tärkeimmistä kansalaistaidoista.

Ei tämänpäivän kouluilla ole varaa viedä lapsia uimaan koulun kanssa. Miettisitte toisenkin kerran kenelle annatte ne äänenne siellä vaaleissa.

Uimakouluja on joka pitäjässä kesäisin ja talvisin. Lisäksi opetus kuuluu enemmän vanhemmille kuin kouluille, jos ajatellaan että useimmiten uimaan oppiminen tapahtuu kesäisin. Sitäpaitsi joka toinen suomalaisperhe ramppaa talvisin etelänlämmössä tai kylpylöissä joten hyvin joutaa opettamaan lapsensa uimaan niillä reissuilla.

Koulussa piti jo osata uida, 80-luvullakin.

maksaa 12 kertaa 70e, ei todellakaan ole paha hinta uimakoulusta. Kokeile säästämistä pari kuukautta, etköhän saa rahat kasaan ;)

jätät tupakat/namit/lehdet/ostamatta



Meillä 5-vuotias osaa hyvin uida ja sukeltaa ja hyppää rohkeasti veteen laiturilta/ altaan reunalta. Ui selkää ja kelluu.



Ollaan oltu vauvauinnissa 9kk n. 6kk, sekä 2 x alkeisuimakoulut nyt keväällä ja viime keväänä. Sen lisäksi ollaan käyty jonkun verran uimahallissa ja rannoilla. Vaikka en itse ole vesipeto, laitan rahat vaikka mistä, jotta saan lapselleni arvokkaan taidon mahdollisimman nuorena.

hyvin uida ja sukeltaa.

Joku mainitsi että yksityiset uimakoulut on kalliita.

No, yksi viiden kerran kurssi maksaa 35euroa (sisältää uimahallimaksun). En pidä sitä kovin kalliina.

Poikani kävi kolme kurssia jatkokurssiin asti ja vielä kaksi Vesiralli-kurssia (10krt/kurssi ja 110euroa/kurssi).

Sen verran tärkeänä pidän uimataitoa, ja mitä kaikkea iloa se elämään tuo että en pitänyt tuota rahallisesti kovin suurena uhrauksena vaikka niille rahoille olisi toki ollut meidän kaksihenkisessä perheessä muutakin käyttöä.

Meillä lapsi aloitti uimakoulussa 5-v., ensin veteentotuttelukurssi ja sitten kävi kolme kertaa alkeiskurssin, ennen kuin oppi uimaan viimein 8 v. Viimeisellä kerralla useimmat osallistujat olivat jo pienempiä, mutta poika harjoitteli sinnikkäästi ja hienosti. Lopulta oppi uimaan ja kävi sitten vielä kurssin aikuisten altaassa.



Joka välissä on käyty lapsen kanssa hallissa uimassa myös kurssien välissä. Lapsella on dysfasia ja lievää motorista vaikeutta, joka vaikuttaa oppimistahtiin.



Aikaa ja vaivaa, sitä vaatii, mutta on sen arvoista. Voi sitä ilmettä, kun lapsi vihdoin pysyi pinnalla ja kasvot loistaen ui koiraa niin ylpeänä aikuisten altaassa! Kaikkien muidenkin taitojen eteen on jouduttu harjoittelemaan yhtä lailla kovasti, joten tuttua on, mutta ei helppoa.

ihmeellä sitä voisi oppia uimaan jos lapsi ei edes mee veteen? Väkisinkö sen pitäisi tunkea vai?

Kyllä se siihen veteen olis tottunu jos olisit ajoissa aloittanut. Mut tais tääkin olla vaan mamman viitseliäisyydestä kiinni.

eli aina jos muksua ei oo viety suoraan synnäriltä veteen, se tietenkin inhoaa vettä...

Ei mieleesi ole tullut se, etteivät kaikki tykkää vedestä/uimisesta?

Eli se siis kuuluu koulussa opetettaviin aineisiin kuten lukeminen ja matematiikka.



Ehkä islantilaiset vanhemmat sitten ovat suomalaisia avuttomampia ja mieluummin sysäävät kaiken vastuun yhteiskunnalle.

edustavat fasistista ajattelua.

ihmeellä sitä voisi oppia uimaan jos lapsi ei edes mee veteen? Väkisinkö sen pitäisi tunkea vai?

Kyllä se siihen veteen olis tottunu jos olisit ajoissa aloittanut. Mut tais tääkin olla vaan mamman viitseliäisyydestä kiinni.

mutta meillä lapselle ei suositella uimista ollenkaan toistaiseksi. Ihan lääkärin suositus. Toivottavasti ensi kesänä jo saisi uida, mutta ei se aina ihan viitseliäisyydestä ole kiinni viekö lastaan pienenä veteen vai ei. Saati opettaako uimaan.

Uitiin usein liikuntatunneilla, joita oli 4 tuntia viikossa. Mutta suomalaisen käsityksen mukaan siis täysin vastuuttomia vanhempia, kun antoivat koulun hoitaa uimaopetuksen.

Kuinka moni on tutustunut oman kuntansa opetussuunnitelmaan? Siellä kerrotaan mitkä taidot tulisi mistäkin aineesta/urheilulajista opettaa minäkin vuonna ja mikä on opetuksen tavoite. Monia taitoja koululaitos opettaa, mutta kyllä vanhempienkin tulee kantaa oma vastuunsa eikä sysätä vastuuta yhteiskunnalle.