Millä tavoin vahdit lapsiasi rannalla?

Ollaan yritetty käydä mahdollisimman paljon uimassa, että uimataidot karttuvat, ja riski edes vähän pienenisi.

Yhtäkkiähän sitä vain huomaa, että jalat ei ylläkkään pohjaan ja silloin iskeekin helposti paniikki

Olemme aina koko perhe rannalla, eli vahtijoita on kaksi. Ollaan muksun kanssa paljon yhdessä vedessä. Silloin kun ei olla, niin ainakin toinen aikuisista pitää lapsen koko ajan näköpiirissä.

Lapsi osaa olla hyvin varovainen vedessä ja tiukat rajat ollaan sovittu siitä kuinka syvälle saa mennä.

.. Itse en osaa uida, joten en ota riskejä. Lapsi saa kahlata navan syvyydelle, niin että olen itse mukana ja pidän kädestä kiinni.

Oletko ajatellut, että opettelisit uimaan? Aikuinenkin voi ihan hyvin mennä uimakouluun.

Uimataito on todella tärkeä taito, ja myös vanhemmalle.

seison laiturilla ja yritän katsoa niiden perään. Sydän kylmänä odotan nouseeko ne pitkien sukellusten ja hyppyjen jälkeen ylös.



Jos jotain sattuisi, niin tuskin ehtisin mitään tehdä.

seison laiturilla ja yritän katsoa niiden perään. Sydän kylmänä odotan nouseeko ne pitkien sukellusten ja hyppyjen jälkeen ylös.



Jos jotain sattuisi, niin tuskin ehtisin mitään tehdä.

En käänny vatsalleni tai selälleni niin, etten näkisi heitä. Uimataitoisten, kymmenvuotiaiden annan mennä, mutta kuuloselen ja seurailen vilkuilemalla, että tiedän missä kohtaa ovat ja etteivät hypi vääriin paikkoihin.



Silmät kiinni lekottelua harrastan vain ilman lapsia.

toinen on rannalla ja seuraa lapsia ja toinen on vedessä mukana, niin että lapset on rannan ja aikuisen välissä. Näin eivät pääse liian syvälle, ja ovat kahden aikuisen näköpiirissä.

Lapset eivät myöskään saa mennä kainalosyvyyteen yksin. Näin syvälle mennään vain jos harjoitellaan uimista kaksin aikuisen kanssa.



Ja joo, voin ehkä olla hieman yli tarkka näistä vesileikeistä, mutta serkkuni hukkui mökkirannassa pienenä. joten siitä jäänyt pelko myös minuun.

6v voi mennä muutaman metrin päähän, reiluun vyötärönsyvyyteen,

ohjaan uimaan rantaa kohti.

toinen on rannalla ja seuraa lapsia ja toinen on vedessä mukana, niin että lapset on rannan ja aikuisen välissä. Näin eivät pääse liian syvälle, ja ovat kahden aikuisen näköpiirissä.

Lapset eivät myöskään saa mennä kainalosyvyyteen yksin. Näin syvälle mennään vain jos harjoitellaan uimista kaksin aikuisen kanssa.

Ja joo, voin ehkä olla hieman yli tarkka näistä vesileikeistä, mutta serkkuni hukkui mökkirannassa pienenä. joten siitä jäänyt pelko myös minuun.

olen ihan rannassa viltillä tai vedessä heidän kanssaan, tai ihan lähietäisyydellä. Meillä on tarkka raja, mitä syvemmälle he eivät saa mennä. Lapset ekalla ja toisella luokalla.

4,5v lapsi, en päästä hetkeksikään silmistäni. Ja veteen ei tietenkään mene koskaan yksin, kun ei osaa uidakaan. Ja aion jatkaa sitä vielä useamman vuoden.



Niin helppoa kun sen viitsii.

4,5v lapsi, en päästä hetkeksikään silmistäni. Ja veteen ei tietenkään mene koskaan yksin, kun ei osaa uidakaan. Ja aion jatkaa sitä vielä useamman vuoden. Niin helppoa kun sen viitsii.

Se ei kuule enää olekkaan niin helppoa, kun niitä lapsia on enemmän ja jo ovat uimataitoisia.

joista toinen seisoo vedessä pikkupoikien 4 ja 3 vee kanssa. Toinen saattaa istua viltillä n.7 m rannasta ja seuraa katseellaan 7-vuotiasta, joka osaa vähän uida ja sukeltaa. Mielestäni valvotaan hyvin, mutta eihän siihen tarvita kuin pieni hetki jolloin valvonta herpaantuu...

jotka kummatkin osaavat uida. Eskarilainen ui, mutta ei vielä niin hyvin. Nelivuotias vielä menee renkaalla, tuon renkaalla menijän valvominen on helppoa, noiden jotka osaavat uida, täytyy vaan luottaa ja toivoa parasta.

Isommat sukeltelevat ja uivat itsekseen, mutta seurailen tarkkaan heidänkin menoaan. 4v:n ihan vieressä olen ja koko ajan katsekontaktissa. Ongelmia tulee kun 8v ja 9v uivat eri puolilla, sukeltelevat ja väkeä rannalla on paljon! Melkein joka kerta kadotan hetkeksi jomman kumman isommista näkökentästä.



Mies paljon töissä joten keskenään lasten kanssa käyn, päivittäin.

... ja oon todella tarkka miten rannalla toimitaan. Ensinnäkin käydään vaan sellasilla rannoilla, missä on rantavahti paikalla. Itse en osaa uida, joten en ota riskejä. Lapsi saa kahlata navan syvyydelle, niin että olen itse mukana ja pidän kädestä kiinni. Jos tahtoo kastautua kokonaan, mennään takasin päin ja saa istua ja loiskia siinä.

Joskus on kaksi aikuista, joskus vain yksi rannalla.



Meillä on 2,5-vuotias ja 6kk ikäinen lapsi. Toinen siis köllii peitteellä varjossa kun isompi polskii rantavedessä.



Yleensä yhden vanhemman tilanteessa vanhempi on rannalla kuopuksen kanssa 1-2 metrin päässä esikoisesta. Jos on kaksi vanhempaa mukana, niin toinen on yleensä vedessä esikoisen mukana.



Kyllähän nuo lapset ovat aika kerkiäväisiä ja rannalla usein melko hulinaa. Saa melko tarkkaan katsoa lapsen perään ja silti joskus sydän pomppaa kurkkuun kun ei heti huomaa mihin se lapsi taas kerkesi kirmaamaan... Onneksi ranta jossa käydään on matala pitkän matkaa mutta eihän se ole tae siitä ettei mitään voisi sattua.

tosi vaikeeta erottaa, koska melskaaminen on leikkiä ja koska on tosi hätä. just tänään hyökkäsin omaan altaaseen vaatteet päällä pelastamaan naapurintyttöä, jolla ei sitten kuitenkaan ollut mitään hätää, onneks.

6v osaa jo uida ja hän saa uida melko vapaasti. Ei kuitenkaan mennä kovin syvälle, jos en itse ole uimassa. Sovitaan raja, jota ei saa ylittää. Melkein jatkuvasti minulla on häneen näköyhteys.



1v tarvitseekin sitten jatkuvaa valvontaa, pidän häntä kädestä kun kävelee vedessä. Tai sitten pidän sylissä kun pulahdetaan vedessä.