Ystävän perhe otti 300000e asuntolainaa

sijoituksesta. Asuntomme on pk-seudulla arvoalueella. Kun tästä muutamme pois, niin aivan varmasti saamme omamme takaisin korkojen kera.



Ihan jonnekin korpeen en edes rakentaisi hyvätasoista taloa. On rahan tuhlausta sellainen. Jokin pieni ja yksinkertainen käy sinne. Mahdollisimman halpa silloin, sillä maalla talo on pelkkää "kulutustavaraa".

Ei täällä pk-seudulla mitään järkevää saa alle tuon hinnan. Melkein kaikki rivarit, paritalot, okt:t maksaa tuon verran jopa enemmän.



Molemmat ihan hyvissä duuneissa keskivertopalkalla. Ei se nyt niin tiukkaa tee.

olisi pitänyt lisätä, että emme asu pk-seudulla, vaan pienellä paikkakunnalla.

Eli täällä tuolla summalla tosiaan tehdään sellanen lukaali, eikä mitään perustaloa.



-ap

Tokihan jos nyt sitten on kyseessä arvoasunto ja on tarkoitus saada siitä joskus myydessä sen "omansa pois" (ennen kuin on edes maksanut lainaansa takaisin) niin kaipa se sitten on ok.



Toisaalta me miehen kanssa kun ostettiin nykyinen asunto niin ostettiin se mielellä että "täältä lähdetään sitten arkussa pois" eli jälleenmyyntiarvolla ei pahemmin ole väliä (muuta kuin omassa mielessä) koska emme aio tästä muuttaa.



Mutta en oikeastaan ole jäävi tähän sanomaan mitään. Me ostimme ensimmäisen asuntomme 90-luvulla ja hyvien asuntokauppojen (+ työnteon) myötä ostimme juuri pk-seudulta 600.000e hintaisen asunnon 70.000e. lainalla.

KAIKKI EIVÄT OLE KUIN TE!

Molemmat vanhemmat ihan tavallisissa duuneissa. En tiedä mitä sanoisin, vai sanoisinko mitään kun ei asia minulle kuulu, mutta hirvittää heidän puolestaan.

Itsekin rakensimme, mutta puolella tuosta summasta otimme lainaa. Miksi talon pitää nykyään olla joku linna? Meille riitti tavallinen mukava ja kotoisa "tölli".

hänellä voi olla muuta varallisuutta vaikka kuinka paljon ja moni saa isoja perintöjäkin. Fiksut ihmiset eivät niistä huutele siellä sun täällä, eivät edes kavereilleen.

noin tekee??Ehkäpä heillä on /on tulossa jotain ylimääräistä rahaa/perintöä,et varmaankaan voi tietää?



Jokainen tekee tavallaan, me huokaisemme ensi vuonna kun asuntolaina on kokonaan maksettu ;)Kilistelemme portailla tai ehkäpä pihasaunan kuistilla....

sairaan kateellinen.

Miksi olisin kateellinen isosta lainamäärästä? Olisinhan itsekin voinut ottaa sen lainan ja rakentaa linnan, jos olisin halunnut. Itselläni on uusi ok-talo, johon olen enemmän kuin tyytyväinen.



Enkä missään kohtaa ole väittänyt, että kaikkien pitäisi olla kuten me. Saan kai silti olla huolissani ihmisistä joista välitän?



Tiedän myös, ettei mistään varallisuudesta tai perinnöistä ole tässä tapauksessa apua.

sijoituksesta. Asuntomme on pk-seudulla arvoalueella. Kun tästä muutamme pois, niin aivan varmasti saamme omamme takaisin korkojen kera. Ihan jonnekin korpeen en edes rakentaisi hyvätasoista taloa. On rahan tuhlausta sellainen. Jokin pieni ja yksinkertainen käy sinne. Mahdollisimman halpa silloin, sillä maalla talo on pelkkää "kulutustavaraa".

Ei täällä pk-seudulla mitään järkevää saa alle tuon hinnan. Melkein kaikki rivarit, paritalot, okt:t maksaa tuon verran jopa enemmän. Molemmat ihan hyvissä duuneissa keskivertopalkalla. Ei se nyt niin tiukkaa tee.

..ja muillekin käy niin...ja pankit konkkaan ...ja MINÄ maksan ..kiitos ei!

..täytyy olla kova usko että työtä riittää, terveyttä riittää.. maailmantalous pysyy vakaana...

jos joku ottaa ison lainan ja hankkii sillä (hienon) talon itselleen.



Minun sisareni esim. miehensä kanssa osti talon (pieneltä paikkakunnalta) johon ottivat mielestäni hirvittävän ison lainan, muakin ihan oikeasti kauhistuttaa (olen kyllä pitänyt pääni kiinni asiasta) että mitä jos jotain tapahtuukin.. mies on hyvässä työssä kyllä ja ansaitsee ihan kohtalaisesti (n. 40 000 €/vuosi, ei siis mitkään ihan huipputulot -varsinkaan tällä palstalla- mutta ihan okei) koska sisareni on työtön ja saa kohta vauvan, enkä usko että oikein työllistyy sillä paikkakunnalla äitiysloman jälkeenkään, minne muuttivat.



Mitä jos miehelle käy jotain, kuka sitten velkaa maksaa. Ja ylipäätään pikkulapsiperheessä, miehellä varmaan kovat paineet tehdä paljon töitä saadakseen velat maksettua, ja kun siskokin varmaan kaipaisi sitten vauvan tultua miestä kotona apuun jne...



hirvittää, enkä ole tippaakaan kateellinen, vaikka myönnänkin, että hieno talo heillä nyt on.

Sitten otti ja sitten rakensi. Mitä väliä kenellekään?

jos joku ottaa ison lainan ja hankkii sillä (hienon) talon itselleen.

Minun sisareni esim. miehensä kanssa osti talon (pieneltä paikkakunnalta) johon ottivat mielestäni hirvittävän ison lainan, muakin ihan oikeasti kauhistuttaa (olen kyllä pitänyt pääni kiinni asiasta) että mitä jos jotain tapahtuukin.. mies on hyvässä työssä kyllä ja ansaitsee ihan kohtalaisesti (n. 40 000 €/vuosi, ei siis mitkään ihan huipputulot -varsinkaan tällä palstalla- mutta ihan okei) koska sisareni on työtön ja saa kohta vauvan, enkä usko että oikein työllistyy sillä paikkakunnalla äitiysloman jälkeenkään, minne muuttivat.

Mitä jos miehelle käy jotain, kuka sitten velkaa maksaa. Ja ylipäätään pikkulapsiperheessä, miehellä varmaan kovat paineet tehdä paljon töitä saadakseen velat maksettua, ja kun siskokin varmaan kaipaisi sitten vauvan tultua miestä kotona apuun jne...

hirvittää, enkä ole tippaakaan kateellinen, vaikka myönnänkin, että hieno talo heillä nyt on.

Ei tsissus missä kuplassa sä elät! Olen itse pelkkä lähäri ja työni ei minkään mittapuun mukaan ole "hyvä" mutta tienaan tuon saman.

Onko ihmisiltä tosiaan hämärtynyt se, että lainalla ostettu talo ei ole omaisuutta? Miksi siis sellaisesta olisi kateellinen, mitä toinen ei oikeasti edes omista?

Tästä alla olevasta voisin myöntää olevani kateellinen. Siinä kyse on oikeasta omaisuudesta.

-ap

Me ostimme ensimmäisen asuntomme 90-luvulla ja hyvien asuntokauppojen (+ työnteon) myötä ostimme juuri pk-seudulta 600.000e hintaisen asunnon 70.000e. lainalla.

mitään, jos vaikka varautuisi omaan mahdolliseen sairastumiseensa koko ajan.

Mitä jos miehelle käy jotain, kuka sitten velkaa maksaa.

Jos noin käy, niin asunto myyntiin. Muutto toiselle paikkakunnalle, vaikka vuokralle. Saatu myyntivoitto korkeakorkoiselle tilille ja ehkä uudesta paikasta siskollekin työpaikka. Sitten vaan etsiskelemään uutta rakennuspaikkaa. Helppoa!

nykypäivänä oikein osuvasti kiteytettynä. Mikään mikä ei liikuta omaa p****ttä ei ole mitään.

Sitten otti ja sitten rakensi. Mitä väliä kenellekään?

sitten olisi ottanutkin sitä lainaa. Ainakin meillä päästään heti voitolle, jos nyt myytäisiin ja ollaan asuttu omassa talossamme vasta 2 vuotta.

Onko ihmisiltä tosiaan hämärtynyt se, että lainalla ostettu talo ei ole omaisuutta?

v. 2007. Talo omalla tontilla Espoossa maksoi 315t. Remppasimme taloa summien erotuksella. Lainaa on yllattaen jaljella n. 334t eli ei sita nyt 3v aikana hirveasti ole maksettu (aloitimme 6kk lyhennysvapaalla).



Olemme edelleenkin parannelleet taloa sisalta ja ulkoa. Meilla on 1200m2 tontti, jonka piha oli pelkkaa huonokuntoista nurmikkoa, kuoppia,risuja ja nokkosia. Nyt meilla kasvaa puita ja marjapensaita ja kukkia. On terassipaviljonki ja pihavalaistus.



Tuskin me kovin paljon nyt netottaisiin, jos myytaisiin. Talo on kehittyvalla alueella - 10v paasta palvelut on lahempana, kaytannossa kavelymatkan etaisyydella tulee olemaan paivakoti, koulu ja tk. Kaava on jo hyvaksytty ja koulun pitaisi olla toiminnassa jo 4v paasta.



Me ollaan todettu, etta jos niin huonosti kavisi, ettei meilla olisi varaa asua taalla, myydaan sitten talo pois. Kylla pk-seudulla kay kauppa, vaikka talon sijainti ei olisikaan ideaali. Meilta paasee tunnissa Helsingin keskustaan yhdella bussilla ja pysakille 800m. Paikallisbussin pysakki on lahempana.