Millainen ihminen keksii koko ajan jotakin ilkeää sanomista

muista ihmisistä? Kyll mä ilkeilyä kestän mutta jos jonkun ihmisen kanssa ei voi mistään muusta keskustella kuin muiden vioista, niin minua alkaa kyllästyttämään. Minkälainen ihminen esim. jos siltä kysyy, että missäköhän se ja se on tänään kun ei ole tullut töihin. Onkohan se sairas? Niin vastaa, että "Päästään sairas" (ja osoittaa samalla etusormellaan omaa otsaansa) Tai jos siltä small talk- hengessä kysyy jotain niin se olettaa heti, että täytyy juoruta jotain ilkeää. Ja kaiken lisäksi sitten jälkeen päin saa vielä itse kuulla, että minä joka olen jotain kysynyt, olen utelias ja kauhea juoruämmä :) Tai jos sen juttuja ei jaksa kuunnella niin se loukkaantuu ja juoruaa muille, että toi ei sano edes hei aamusin ym. ym. ym. Auta armias jos sille sitten sanoo jossakin asiassa jotakin vastaan, niin se käy keräämään ympärilleen haukkumasakkia jonka kanssa käydä sitten tupakkapaikalla mököttämässä ja manaamassa. Haukkuu kaikkia joista ei pidä, mielisairaiksi. Haukkuu niiden ihmisten lapsetkin huonokäytöksisiksi. Sellaisiksi joilla on ADHD ja jotka puree ja potkii muita lapsia koko ajan. Mä kun luulin, et tällaisia ihmisiä on vain kauniissa ja rohkeissa.

Rasittava tyyppi.

Kai sillä on jotain ongelmia itsensä kanssa.

äitini on alkoholisti, vaikkei sitä myönnä, ja yksi sairauteen kuuluva piirre on se, että toiset ovat kaikki 'paskoja'. Kenestäkään ei ikinä sanota mitään hyvää, kaikkia vain haukutaan. Kun kaikki ihmiset ovat perseestä, onkin sitten syytä sääliä itseä ja ottaa huikkaa.

äitini on alkoholisti, vaikkei sitä myönnä, ja yksi sairauteen kuuluva piirre on se, että toiset ovat kaikki 'paskoja'. Kenestäkään ei ikinä sanota mitään hyvää, kaikkia vain haukutaan. Kun kaikki ihmiset ovat perseestä, onkin sitten syytä sääliä itseä ja ottaa huikkaa.

oli kyllä mielinkielin naamakkain mutta valehteli esimerkiksi entiselle miehelleen (siis ex-apelle) kaikennäköistä minusta. No ex-appi oli kuitenkin reilu ihminen ja tuli joka ikinen kerta kysymään minulta ja pojaltaan että mitenköhän se homma nyt meni. Olin muunmuassa uhkaillut tappavani hänet, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, koska en ole siviilissä agressiivinen tai uhkaileva ihminen.

Ei pysynyt mies sillä naisella rinnalla, tai jos oli jokin pidempi suhde, oli mies pahoinpitelijä tai muutenvain sekopää. Poikkeuksena se hänen ex-miehensä, josta valehteli että se mies olisi pettänyt häntä vaikka juttu meni kuulemma toisinpäin.

Ei nähnyt ikinä itsessään mitään vikaa ja otti aivan uskomattoman marttyyri asenteen jos hänet kohtasi niistä paskanjauhamisista. Yllättäen häntä oli tulkittu väärin.

Ja musta huumori ei ole aina huonoa. Ehkei kaikki sitä ymmärrä, mutta en itsekään aina ymmärrä "normaalia" huumoria.

Nämä minulle tulee mieleen..

ihminen joka on kovin hanakka kyseenalaistamaan toisten mielenterveyttä on (syystäkin) kovin onneton ja epävarma omasta mielenterveydestään. Lisäksi hän on jotenkin kummallisesti jumittunut vanhentuneeseen käsitykseen, että mt-ongelmat ovat jotenkin alempiarvoisia kuin muut terveysongelmat ja siten sopivia lyömäaseiksi. Tai ehkä ne ovat hyväksyttäviä hänellä itsellään mutta eivät muilla; tiedä häntä.

Oletko kovinkin agressiivinen työelämässä? Tai armeijassa? Vai mihin ei-siviiliin viittaat?

äitini on alkoholisti, vaikkei sitä myönnä, ja yksi sairauteen kuuluva piirre on se, että toiset ovat kaikki 'paskoja'. Kenestäkään ei ikinä sanota mitään hyvää, kaikkia vain haukutaan. Kun kaikki ihmiset ovat perseestä, onkin sitten syytä sääliä itseä ja ottaa huikkaa.

oli kyllä mielinkielin naamakkain mutta valehteli esimerkiksi entiselle miehelleen (siis ex-apelle) kaikennäköistä minusta. No ex-appi oli kuitenkin reilu ihminen ja tuli joka ikinen kerta kysymään minulta ja pojaltaan että mitenköhän se homma nyt meni. Olin muunmuassa uhkaillut tappavani hänet, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, koska en ole siviilissä agressiivinen tai uhkaileva ihminen. Ei pysynyt mies sillä naisella rinnalla, tai jos oli jokin pidempi suhde, oli mies pahoinpitelijä tai muutenvain sekopää. Poikkeuksena se hänen ex-miehensä, josta valehteli että se mies olisi pettänyt häntä vaikka juttu meni kuulemma toisinpäin. Ei nähnyt ikinä itsessään mitään vikaa ja otti aivan uskomattoman marttyyri asenteen jos hänet kohtasi niistä paskanjauhamisista. Yllättäen häntä oli tulkittu väärin. Ja musta huumori ei ole aina huonoa. Ehkei kaikki sitä ymmärrä, mutta en itsekään aina ymmärrä "normaalia" huumoria.

minua on alkanut kyllästyttämään hänen asenteensa tuttaviamme ja hänen ystäviään kohtaan. aika paljon olen tutustunut hänen kauttaan ihmisiin ja minulla ei heistä pahaa sanottavaa ole, mutta miehellä tuntuu olevan sitäkin enemmän.



soittelee töistäkin päivisin useampaan kertaan minulle ja jauhaa työkavereiden kämmeistä ja vioista. kaikki tuntuu ärsyttävän häntä, eikä mikään ole koskaan hyvin. sama jauhaminen jatkuu, kun tulee töistä, arvostelun kohteet vain saattavat vaihtua.



välillä tuntuu, että miehen ajatusmaailma on aivan tarhaikäisen tasolla, yksipuolista ja tylsää. arvostelee muita asioista, mutta saman tilanteen osuessa omalle kohdalleen, asia onkin aivan päinvastoin.



oman käsitykseni mukaan tämä ajattelu- ja puhetapa on periytynyt hänen äidiltään käyttäytymismallina, jota anoppi harjoitti erotessaan poikien isästä. anoppi elää edelleen 20v sitten tapahtunutta eroaan uudelleen ja uudelleen ja on todettu mt-ongelmaiseksi.



anopin juttuja en jaksa kommentoida tai liiemmin pitää yhteyksiä. miehen kanssa olen pyrkinyt siihen, että vaihdan aihetta johonkin toiseen tai kuuntelen hänen asiansa loppuun ja yritän tuoda esille myös kyseisen puheenaiheena olleen ihmisen tilanteen ja mahdollisen selityksen hänen toiminnalleen mahdollisimman positiivisella tavalla.

Perusnegatiivinen ihminen, joka ei ole



a) oppinut puhumaan ja käsittelemään positiivisia tunteitaan ja pitää siksi sellaisia puheita ja tunteita "pehmoina", "nörtteinä", "idioottimaisina" ja "mielenvikaisina". Kenties jäljet johtavat ihan lapsuuteen saakka, kuka tietää.



b) koskaan saanut osakseen positiivista, mieltä lämmittävää palautetta yhtään mistään, mitä on tehnyt.



Luulisin, että sellainen ihminen on pohjimmiltaan aika onneton ja yksinäinen sielu.

noin käyttäytyvät ihmiset ovat yleensä olleet lääkejuoppoja, hyvin tavallinen ilmiö vähän iäkkäämpien keskuudessa.

Tämän kuulin kun olin koulukiusattuna. Silloin sitä oli vaikea uskoa, kun aloin luulla että itsessäni on se vika. Myöhemmin uskoin kyllä. Jokaisella kiusaajalla on akilleen kantapäänsä.