HS: Avioerolapsia vieraannutetaan usein toisesta vanhemmasta

itseään? Voiko olla mahdollista, että miesparalla olisi niin huono tuuri, että on tehnyt lapsia kolmen mielenvikaisen naisen kanssa? Jos niin on, mitä SE kertoo miehestä...?

Miehellä on lapsia kolmen naisen kanssa ja kaikkien äitien kanssa hällä on sukset ristissä. Siksi ei voi tavata lapsiaankaan, ei maksaa eläreita, ei pistää kiukuttelematta nimeään lasten papereihin yms. TIETYSTI VIKA ON LÄHIVANHEMMISSA, eikö niin? Kaikki kolme äitiä on luonnevikaisia ja tämä etäisukki pulmunen....

Kuulkaas, ihan oikeasti häiriintyneitä miehiäkin on (niin, useasti ne lapsistaan "vieraantuvat" etävanhemmat ovat miehiä, sad but true).

Monien suomalaislasten yhteys toiseen vanhempaan katkeaa vanhempien eroon. Usein ero on myrskyisä, ja lapsen kanssa asuva vanhempi kostaa toiselle vanhemmalla estämällä häntä tapaamasta yhteistä lasta.

Tutkijat kutsuvat ilmiötä vieraannuttamiseksi. Se voi tapahtua tietoisesti, kuten estämällä tapaamisia, tai tiedostamatta esimerkiksi puhumalla pahaa toisesta vanhemmasta lapsen kuullen. Pahimmillaan toiminta on kuin aivopesua. Kielteisiä arvioita kuullut lapsi saattaa lopulta kieltäytyä tapaamisista.

Vanhempi myös vahingoittaa lapsen kehitystä. Siitä koituvat häiriöt seuraavat lasta aikuisikään: Vieraannutetuilla lapsilla on todettu aikuisina alempaa itsetuntoa, masennusta, päihteiden ylenmääräistä käyttöä sekä vaikeuksia luottaa itseensä ja muihin.

Toki on olemassa huonoja etävanhempia - mutta siitä ilmiöstä ei puhuta nyt.

Miksi ei puhuta huonoista etävanhemmista? Kuka lopultakaan voi tietää, missä tapauksessa etävanhempi on hyvä ja missä huono? Miten tässä aloituksessa mainitussa "tutkimuksessa" on muka voitu rajata mukaan ihmiset hyviin ja huonoihin vanhempiin????

lapseton alle 25 vuotias joka on suorapuheisesti ilmoittanut ettei miehen lapset kuten ei lapset ylipäätään jaksa kiinnostaa. Lapsemme ovat murrosikäisiä ja ikäeroa on nyxään 6-8 vuotta, joten tavallaan sen ymmärrän. Ainoa asia tässä jota en ymmärrä on se, että mies luopui nuoren rakkauden huumassa kokonaan isänä olemisesta.

sullakin sairas mies. En ole koskaan tajunnut, että ihminen ihastuu oman lapsensa ikäiseen ihmiseen.

koko ajan saada isää kiinnostumaan meidän vauvan hoitamisesta. Mutta iltaisinkin monet muut asiat tuntuvat kiinnostavan enemmän. Olen jo huomautellut, että monet rutiini ja erikoisemmat hoitotoimenpiteet teen vain minä. Yritän häntä kannustaa tekemään, joskus jopa kieltäydyn tekemästä itse, mutta hän ei aina edes uskalla hoitaa vauvaa. Sama arkuus tosin koskee häntä itseäänkin. Pelkää sokeutuvansa, jos vahingossakin tökkää sormellaan silmämunaansa. Voitte vaan kuvitella, miten tällöin onnistuu vauvan silmien peseminen. Äitinsä on tainnut pitää pussissa kasvamassa ja nyt ei sitten mikään käden taito onnistu. Vauvan hoidon myötä on saanut huomata kasvattavansa kahta lasta. Raskasta on, enkä pidä siitä hommasta, mutta pakko vaan yrittää.

saada tavata molempia vanhempiaan. Itselläni avioliitto kariutui miehen vakavan alkoholismin takia. Helposti olisin saanut yksinhuoltajuuden ja tapaamiskiellot, mutta tytär tehköön omat johtopäätöksensä itse isästään, se ei ole minun asiani. Hän on isänsä luona muutaman kerran vuodessa, ja tapaamiset ovat tärkeitä kummallekin puhumattakaan isovanhemmista! Koskaan en ole isästä puhunut aliarvioiden lapsen kuullen. Hänen kuulemattaan kylläkin huudan kurkku suorassa puhelimeen s##n idiootti harva se päivä.! :D

Oma lehmä ojassa?

Miksi ei puhuta huonoista etävanhemmista? Kuka lopultakaan voi tietää, missä tapauksessa etävanhempi on hyvä ja missä huono? Miten tässä aloituksessa mainitussa "tutkimuksessa" on muka voitu rajata mukaan ihmiset hyviin ja huonoihin vanhempiin????

alkoholistin luokse tekemään omia johtopäätöksiä?



Mitä jos exäs humalapäissään tekee jotain missä lapsesi kuolee tai vammautuu?



Siinä lapselle oikeutta kerrakseen.



Vaikka lapsen oikeus ois mikä,on lähivanhemman vastuu olla antamatta lasta alkoholistin hoitoon.

Kun tämä ketju kerran jo on näin off topic niin jatketaan nyt sitten.



Myös häiriintyneet ja alkoholistiäidit ovat useimmiten lähivanhempia. Siihen verrattuna on lapselle pikku juttu tavata silloin tällöin epäluotettavaa etävanhempaa.

Oma lehmä ojassa?

Miksi ei puhuta huonoista etävanhemmista? Kuka lopultakaan voi tietää, missä tapauksessa etävanhempi on hyvä ja missä huono? Miten tässä aloituksessa mainitussa "tutkimuksessa" on muka voitu rajata mukaan ihmiset hyviin ja huonoihin vanhempiin????

että lähipiirissä ei ole yhtään lähivanhempana toimivaa äitiä, joka estäisi lasta tapaamasta isää. Tunnen sen sijaan isiä, jotka ovat lopettaneet "lapsen rakastamisen" eroon, eli lapsen asiat eivät ole voineet vähempää kiinnostaa eron jälkeen - ilman että äiti on hankaloittanut asioita tipan vertaa.

Vankka perstuntuma siis on, että taustalla on hyvin usein myös jonkin sortin vammaa etäisän puolella - siis sellaisen etäisän, joka vieraannuttaa itse itsensä eron jälkeen lapsestaan.

Mulla on - voisi sanoa valitettavan paljonkin - omakohtaista kokemusta tästä po. asiasta. Olisi kiva tietää, kuinka monella vastaajalla itse asiassa on minkäänlaista omakohtaista kokemusta, vai kirjoittavatko kaikki siitä mitä ovat kuulleet onkun tutun tutun puhuvan.

hyökkäisi tekemään ainoastaan raivokkaita mustavalkoisia yleistyksiä ja syyllistämään kaikkia lähivanhempia tai pahimmillaan kaikkia äitejä, naisia, samanlaisiksi, mikä tuntuu olevan ainakin miehillä tapana ja hyvin herkässä. Siis että kontrolli lähtee täysin ja vastaukset muuttuvat asiattomiksi vihanpurkauksiksi (mistähän tuokin kertoo).

sinussa. Capiche?



Nyt puhutaan niistä naisista, joissa vikaa on - ja kummallista kyllä, sellaisia ei taida löytyä.

44.

sinussa. Capiche?

Nyt puhutaan niistä naisista, joissa vikaa on - ja kummallista kyllä, sellaisia ei taida löytyä.

Ei koskaan ketään väkivaltaista miestä vastaamassa.

OT on ihan hyvä kirjoitella että ihmiset eivät hyökkäisi tekemään ainoastaan raivokkaita mustavalkoisia yleistyksiä ja syyllistämään kaikkia lähivanhempia tai pahimmillaan kaikkia äitejä, naisia, samanlaisiksi, mikä tuntuu olevan ainakin miehillä tapana ja hyvin herkässä. Siis että kontrolli lähtee täysin ja vastaukset muuttuvat asiattomiksi vihanpurkauksiksi (mistähän tuokin kertoo).

Jos nyt lähdetään siitä, että AVlla kaikki on aina miehen syytä, ja tässäkin ketjussa enemmistö viesteistä syyllistää miehiä, niin en kyllä ymmärrä miten saat tästä yleistämisestä maskuliinisen ominaisuuden.

Eiköhän kaikille järkeville ihmisille ole ilman toisteluakin selvää, että tämän keskustelun alkuperäisessä viestissä puhutaan yhden jatkumon toisesta ääripäästä.

Monelle ei sen sijaan tunnu olevan lainkaan selvää, että tuo ääripää on olemassa, ja että se on vielä melko yleinen - ainakin sen kieltämiseen käytetään valtavasti energiaa.

Jostakinhan se kertoo.

Naisista otos on huomattavasti kattavampi.

Sama ilmiö ketjuissa joissa kirjoitetaan miesten harjoittamasta väkivallasta.

sinussa. Capiche?

Nyt puhutaan niistä naisista, joissa vikaa on - ja kummallista kyllä, sellaisia ei taida löytyä.

Ei koskaan ketään väkivaltaista miestä vastaamassa.

OT on ihan hyvä kirjoitella että ihmiset eivät hyökkäisi tekemään ainoastaan raivokkaita mustavalkoisia yleistyksiä ja syyllistämään kaikkia lähivanhempia tai pahimmillaan kaikkia äitejä, naisia, samanlaisiksi, mikä tuntuu olevan ainakin miehillä tapana ja hyvin herkässä. Siis että kontrolli lähtee täysin ja vastaukset muuttuvat asiattomiksi vihanpurkauksiksi (mistähän tuokin kertoo).

Jos nyt lähdetään siitä, että AVlla kaikki on aina miehen syytä, ja tässäkin ketjussa enemmistö viesteistä syyllistää miehiä, niin en kyllä ymmärrä miten saat tästä yleistämisestä maskuliinisen ominaisuuden.

Eiköhän kaikille järkeville ihmisille ole ilman toisteluakin selvää, että tämän keskustelun alkuperäisessä viestissä puhutaan yhden jatkumon toisesta ääripäästä.

Monelle ei sen sijaan tunnu olevan lainkaan selvää, että tuo ääripää on olemassa, ja että se on vielä melko yleinen - ainakin sen kieltämiseen käytetään valtavasti energiaa.

Jostakinhan se kertoo.

jossa jyllää aiheesta melko mustavalkoinen naisviha. Ymmärrän jos tämä aihe harmittaa niitä naisia jotka haluaisivat sydämensä pohjasta että mies olisi lapsistaan kiinnostunut edes hiukan, enkä ollenkaan ihmettele että aloitus kirvoittaa kirjoittamaan aiheesta sen vastakkaisen version, koska miehen välinpitämättömyys omia lapsia kohtaan on pahinta mitä voisin ainakaan itse kuvitella.

sinussa. Capiche?

Nyt puhutaan niistä naisista, joissa vikaa on - ja kummallista kyllä, sellaisia ei taida löytyä.

Ei koskaan ketään väkivaltaista miestä vastaamassa.

Miesten reaktio on yleensä joko torjua aihe tai kääntää koskemaan ainoastaan naisia.

http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997



Vieraannuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että katkerissa huoltajuuskiistoissa jompikumpi vanhemmista tietoisesti mustamaalaa toista vanhempaa niin, että lapsi ei halua olla tekemisissä tämän kanssa.

– Vieraannuttaja puhuu pahaa lapselle toisesta vanhemmasta sekä sabotoi tapaamisia ja lapsen varusteita. Lapsi oppii pidemmän päälle kaksinaamaiseksi, valehtelemaan, vakoilemaan ja varastamaan, Hannuniemi listaa.

Vieraannuttajat sairastavat usein myös persoonallisuushäiriöitä. Ja kun viranomaiset eivät tilannetta tunnista, lapsi jätetään häiriintyneen vanhemman kynsiin.



Vieraannuttaminen tapahtuu Hannuniemen mukaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä aktiivivaiheessa lähivanhempi keksii erilaisia kieroja tapoja pitää lapsi erossa etävanhemmasta.

– Vedotaan lapsen harrastuksiin, naapurin lapsen syntymäpäiviin tai milloin mihinkin, ettei toinen voi tavata lasta. Se on kuitenkin laitonta, vanhemman tapaaminen on aina tärkeämpää kuin mikään harrastus. Joustamattomuus kuuluu tähän kaavaan ja itse asiassa usein näitä harrastuksia ja menoja buukataan tarkoituksella juuri tapaamisajankohtiin, Hannuniemi valottaa.

Lapselta voidaan myös takavarikoida etävanhemman antama kännykkä ja lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista. Lapsi saatetaan eristää toisen puolen isovanhemmista ja suvusta.

lasta voidaan kuulustella kuin rikollista etävanhemman asioista ja tämän uusista kumppaneista.

On erittäin mustasukkainen edelleen ja uhkailee mua että tappaa jos tapaan ikinä uuden. Lapsilta tivaa alinomaa että onko äitillä joku tai katseleeko äiti usein miehiä.

Miksi siis harmistua?

Lue huviksesi HS:n keskustelut

OT on ihan hyvä kirjoitella että ihmiset eivät hyökkäisi tekemään ainoastaan raivokkaita mustavalkoisia yleistyksiä ja syyllistämään kaikkia lähivanhempia tai pahimmillaan kaikkia äitejä, naisia, samanlaisiksi, mikä tuntuu olevan ainakin miehillä tapana ja hyvin herkässä. Siis että kontrolli lähtee täysin ja vastaukset muuttuvat asiattomiksi vihanpurkauksiksi (mistähän tuokin kertoo).

Jos nyt lähdetään siitä, että AVlla kaikki on aina miehen syytä, ja tässäkin ketjussa enemmistö viesteistä syyllistää miehiä, niin en kyllä ymmärrä miten saat tästä yleistämisestä maskuliinisen ominaisuuden.

Eiköhän kaikille järkeville ihmisille ole ilman toisteluakin selvää, että tämän keskustelun alkuperäisessä viestissä puhutaan yhden jatkumon toisesta ääripäästä.

Monelle ei sen sijaan tunnu olevan lainkaan selvää, että tuo ääripää on olemassa, ja että se on vielä melko yleinen - ainakin sen kieltämiseen käytetään valtavasti energiaa.

Jostakinhan se kertoo.

jossa jyllää aiheesta melko mustavalkoinen naisviha. Ymmärrän jos tämä aihe harmittaa niitä naisia jotka haluaisivat sydämensä pohjasta että mies olisi lapsistaan kiinnostunut edes hiukan, enkä ollenkaan ihmettele että aloitus kirvoittaa kirjoittamaan aiheesta sen vastakkaisen version, koska miehen välinpitämättömyys omia lapsia kohtaan on pahinta mitä voisin ainakaan itse kuvitella.

Miksi siis harmistua?

Lue huviksesi HS:n keskustelut

OT on ihan hyvä kirjoitella että ihmiset eivät hyökkäisi tekemään ainoastaan raivokkaita mustavalkoisia yleistyksiä ja syyllistämään kaikkia lähivanhempia tai pahimmillaan kaikkia äitejä, naisia, samanlaisiksi, mikä tuntuu olevan ainakin miehillä tapana ja hyvin herkässä. Siis että kontrolli lähtee täysin ja vastaukset muuttuvat asiattomiksi vihanpurkauksiksi (mistähän tuokin kertoo).

Jos nyt lähdetään siitä, että AVlla kaikki on aina miehen syytä, ja tässäkin ketjussa enemmistö viesteistä syyllistää miehiä, niin en kyllä ymmärrä miten saat tästä yleistämisestä maskuliinisen ominaisuuden.

Eiköhän kaikille järkeville ihmisille ole ilman toisteluakin selvää, että tämän keskustelun alkuperäisessä viestissä puhutaan yhden jatkumon toisesta ääripäästä.

Monelle ei sen sijaan tunnu olevan lainkaan selvää, että tuo ääripää on olemassa, ja että se on vielä melko yleinen - ainakin sen kieltämiseen käytetään valtavasti energiaa.

Jostakinhan se kertoo.

jossa jyllää aiheesta melko mustavalkoinen naisviha. Ymmärrän jos tämä aihe harmittaa niitä naisia jotka haluaisivat sydämensä pohjasta että mies olisi lapsistaan kiinnostunut edes hiukan, enkä ollenkaan ihmettele että aloitus kirvoittaa kirjoittamaan aiheesta sen vastakkaisen version, koska miehen välinpitämättömyys omia lapsia kohtaan on pahinta mitä voisin ainakaan itse kuvitella.

tämänkin asian siten että lähivanhempi (äiti) on AINA pahis ja etävanhempi (isä) AINA kärsijä. Todellisuudentaju on ainakin joiltakin osin sumentunut tuolla hesarilla (joku kirjoittaa että 100% naisista estää tapaamiset, naisia huoritellaan jne.). En yhtään ihmettele jos keskustelun tason ollessa tuollainen aiheeseen halutaan löytää myös toisenlaista näkökulmaa.