Onko muita jotka ei kiertele lasten kanssa "Puuhalandioissa"?

Mun lapsuudenperhe oli just sellainen että siellä ei haluttu käydä "tuollaisissa turhuuksissa" ja kyllä muistan kuinka se mua harmitti ja suretti.

Minulla ihan sama juttu.



Itse vien lapsiani lastentapahtumiin ja muihin rientoihin, koska lapset semmosiin haluaa.



Omat halut saan täytettyä harrastamalla asioita joita haluan ja mennä johonkin mistä minä pidän mutta se että MINÄ en pidä jostain mistä lapset pitää ei määrittele mitä meillä tehdään.



Kun on lapsia hankkinut niin kyllä niitten kanssa pitää mennä ja olla!

Itsekkyyttä huipussaan muuton, ja tätä kehtaa vielä tunnustaa? Oletpa hauska vanhempana, mennään torille! -Meillä se riitti lapset ekat 2 vuotta mutta kyllä se lapsen riemu on ihan eri skaalassa kun pääsee hurvittelemaan.



22

alkusyksyllä. Ei missään Puuhamaissa tms. "junttimestoissa", kun niissä on niin rumia, lihavia ja huonostipukeutuvia ihmisiä.

mies on saanut "entisessa elamassaan" kayda niissa mielin kielin ja ma en halua. Miehen isommat lapset on ohittaneet jo puuhamaa-visulahti-yms ian, eli ei tarvitse pelata leimautuvansa noita-akaksi, joka estaa lasten ihanuuden.



Yhteisten kanssa en varmasti lahde noihin mestoihin, enka myoskaan mihinkaan hiton bamse-hotelliin.



Kaydaan me kylla Lintsilla tai Sarkanniemessa yhden kerran vuodessa, mutta that's all. Mieluummin tehdaan vaikka picnic tai retki yhdessa, kavellen tai fillaroiden. Uskon etta lapset tykkaa Muumimaasta vai mika se on, mutta ei se elama pilalla ole, vaikka ei sinne paasisikaan.

ihan muussa kuin kuinka moneen puuhalandiaan mennaan. Kylla ma viela saattaisin HYVIIN mennakin (lasten kanssa, harvoin), mutta niita ei ainakaan suomen maakunnissa ole.

Tiedän kyllä saavani laiskan mamman maineen, mutta eihän se ole minun kesälomaani, jos saan juosta tukka putkella, jotta lapsillani olisi kivaa. Ymmärrän kyllä, että jotakin kivaa lapsillakin saa olla, mutta että kierretään kaikki lapsille tarkoitetut kohteet on jo aika lailla pelkkää suorittamista. Eipä pääse lapsen kaverit leveilemään...



Me oltiin puolet lomasta mökillä ja puolet vaan kotona. Vierailtiin isovanhempien luona, vaikka niin teemme ihan arkenakin ja lököilimme pihalla. Mies osti kausikortin Serenaan työpaikan liikuntaseteleillä ja käyvät siellä esikoisen kanssa pitkin kesää. Alkulomasta käytiin kummilasten kanssa Leikkiluolassa. Siinä elämys meidän lapsille, kun eivät tuollaisissa ennen ole käyneet (paitsi kummit veivät kerran Hoplopiin). Viime kesänä oltiin Puuhamaassa ja Korkeasaaressa, ja lapset pitivät tosi paljon. Tänä vuonna taitaa sitten vielä vuorossa olla Linnanmäki - ehkä sitten elokuussa. En pidä näistä rahastuspaikoista, mutta koska lapset pitävät, niin valitsemme aina jonkun kohteen kesää kohden. Ei ole järkeä käydä kaikkia kohteita joka kesä. Kallista ja tylsistyttävää. Ei sen lapsen kesä ole huippuihana siksi, että on päässyt kaikki nuo kohteet läpi, vaan siksi, että vanhemmat ovat aidosti läsnä eikä ole kiire mihinkään. Ja onpahan ensi kesänä jotain, mitä odottaa. Silloin on varmaan vuorossa Muumimaailma tai kauan odotettu reissu Tanskaan Legolandiin (jota aina siirrämme, kun ei ole rahaa).

Käydään kesällä yleensä kerran Linnanmäellä (emme asu enää Helsingissä, mummi ja vaari sekä koko muu suku sen sijaan kyllä).



Lapset kyllä ihan tosissaan tykkäävät käydä Lintsillä tai Korkeasaaressa (jossa tosin usein käyvät mummin ja vaarin kanssa keväämmällä) tai jossain muussa "landiassa", se on kivaa sen hetken. Mutta ei meillä noista kyllä puhuta seuraavaan käyntiin asti, ei yleensä edes seuraavaan päivään.



Kaikilla ei tietenkään ole tarjota sitä ylellisyyttä, että omilla vanhemmillamme on kesämökkejä hyvin erilaisissa maisemissa. Tämän loman kohokohtia meidän lapsilla ovat olleet itse ongitut ja savustetut ahvenet, savusauna ja retki vaaroille suunnistuskartan ja eväiden kanssa. Veikkaan että nämä ovat niitä asioita, joista puhutaan ensi kesään asti. Seuraavana on vuorossa saaristomökkimme: Veneilyä, merituulta, paljaita karuja kallioita joiden kokoihin on hyvä tehdä nuotio ja paistaa makkaraa tai vaahtokarkkeja, tai taas kerran ahvenia.



Olen hirmuisen onnellinen, että voimme tarjota lapsillemme tämänkin puolen. Itse olen kasvanut siinä Lintsin kupeessa Vallilassa ja saatoimme arkisinkin käydä Lintsillä. Silti se, mitä oikeasti on aikuisena rakkaimpina muistoina ovat veneretket tällä samaisella mökillä, saunaillat vaarin kanssa tyynen meren rannalla ja retket mustikkaan eväänä ranskanleipää lauantaimakkaratäytteellä - tietenkin voipaperiin käärittynä!



Landioissa ei ole mitään pahaa, hauskaahan siellä lapsilla on ja esim. Muumimaailmassa on paljon hyvää, mm. metsään rakennettu polku jne. Mykät hahmot on vähän tylsiä..



Niistä vaan harvoin jää sellaisia pysyviä muistoja joita aikuisena kaipaa. Kun itse tulen Lintsille, haistan kyllä vuoristoradan, hattaran ja popcornin ja niistä tulee ihan kivoja muistoja. Mutta kun tulen mökille ja koen merituulen tuoksun, muistan ihmiste, joiden kanssa tässä paikassa on koettu uskomattomia asioita :)

Vanhin lapsi on yhdeksän ja hän on käynyt vissiin kolme kertaa Lintsillä, vaikka asutaan Helsingissä. Korkeasaaressa me käydään 1-2 kertaa vuodessa, sillä sinne lapset tahtoo mieluummin kuin Lintsille. Joskus ollaan käyty ohi ajaessa jossain "maalaishuvipuistossa".

"Me ei käydä eikä mennä koskaan mihinkään paitsi kerran vuodessa Lintsille tms". No eikö tuo kerran vuodessa käyminen ole just sitä? Me käydään kerran vuodessa jossain, yleensä joko Puuhamaassa tai Lintsillä ja kyllä mä nimenomaan katson olevani vanhempi joka vie lapsiaan Puuhalandioihin :)

Tykkäsin lapsena ja tykkään edelleen Linnnanmäestä ja vastaavista. Onneksi lapsetkin tykkää = D. Varsinaiset puuhamaat ei tosin oikein kolahda.

Minusta on ihan yleissivistävää lapsen maailmassa joskus käydä noissa. Tietää mikä on Linnanmäki tai Puuhamaa. Me ollaan nyt vuoden sisällä käyty: 2 krt kotieläintilalla, 1 kerran lastenteatterissa, 1 kerran Heurekassa, 1 kerran elokuvissa lasten kanssa ja 1 kerran siellä Puuhamaassa (hui). Eli ympäri vuoden jaettuna tietää joka toinen kuukausi jotain hurvittelua lapsille. Suunnilleen saman verran meillä aikuisillakin on "viihdettä". Muuten eletään sitten ihan sitä normaalia arkea.

Olen tämän kesän aikana kysynyt useampaan kertaan 6v pojaltani, että mitä haluaisi tehdä.



6 v pojan toiveet:

- rannalle ja uimaan

- kavereiden kanssa touhuilua

- akkareiden lukemista sohvalla

- äidin iskän ja pikkuveljen kanssa ollamöllöttelyä

- yökyläilyä mummolassa



Hän ei ole sanallakaan maininnut puuhalandioita tai eläinpuistoja. Mä en erityisesti itse nauti eläinten tuijottelusta, musta se on jotenkin outo huvi. Tämä kesä on myös perheellemme sikäli poikkeus että ollaan koko porukka kotona, mutta tulot on tosi pienet, eli ei mahdollisuutta reissata:



Meidän kesäohjelma siis on ollut:

- melkein joka päivä rannalle omat eväät mukana

- muutama lähes ilmainen retki saariin saaristolaivoilla

- paljon ystävien ja sukulaisten tapaamisia ja yökyläilyä

- 6 v kavereita leikkimässä ja yökylässä



Ja koko perhe on tyytyväinen.



Meillä ei ole koskaan totutettu lasta siihen että joka kesä käydään jossain kohteissa. Hän on kyllä käynyt kerran lintsillä kumminsa kanssa, kerran Puuhamaassa perheellä ja pari kertaa Korkeasaaressa.



lapsi vaatii sitä mihin tottuu, mitä näkee mainoksista yms.



Äiti joka on hyvin tyytyväinen siitä että omat lapset osaavat nauttia muustakin kuin "adrenaliinipiikeistä"

Pyrimme käymään joka vuosi yhdessä tai kahdessa selkeästi lapsen kohteessa. Tänä vuonna tiedossa on yksi (Kesämaa). Lintsin ym. päätimme jättää väliin, kun pojan pituus jää karvan vaille alle 120cm ja sitten harmittaa kun ei pääse niihin (passivoiviin?) vempaimiin.



En tiedä mitä turhaa sitten se on, kun lapsi nauttii. Ehkä niin junttimaista? No onhan se nyt ihan hanurista, jos lapsella on kivaa!



Tämä ei tarkoita sitä, etteikö lapsi osaisi nauttia muistakin puuhasteluista. Möllötyksestä, kiireettömyydestä, uimarannasta, piknikistä...



Jokainen kulkekoon sitä omaa tietään.

en laske sitä "sellaiseksi" perheeksi, joka ravaa puuhamaat etc läpi.



Tunnen näitä perheitä, joissa ei lomallekaan mennä hotelliin, ellei se ole nimenomaan suunnattu perheen pienimmille. Esim. pitää olla bamse-hotelli tai jotain vastaavaa. Eihän se lapsi halua tietenkään sellaiseen paikkaan, missä ei ole bamsea.



Lomilla käydään läpi tietysti sitten useampi lasten kohde, eikä koskaan mitään vanhemmille. Lapsille kerrotaan etukäteen mitä tehdään ja lasten ei tarvitse sitoutua kuin juuri heille suunnattuun ohjelmaan. Jos joku on heidän mielestään tylsää, sitä ei tehdä.



Lomien ulkopuolella käydään sitten tyyliin joka kolmas viikonloppu hoplop/huimala/flamingo/serena/lasten leffa/lasten suosikkiravintola-akselia läpi, viikolla ryynätään lasten harrastuksissa ja kerhoissa.



Lapset saa elää omaa kuplamaailmaansa, mihin kuuluu vain lapsille suunnattua maksullista ohjelmaa. Bamselapsihan ei esim. Korkeasaareen välttämättä halua, koska ilmasto ei ole suunnattu lapsille eikä eläimet tule halaamaan. Suomenlinna taas olisi tylsää. Nuuksion retki myös, koska makkaran tai jonkun muun paisto ei riitä ohjelmaksi. Pitää olla glitteriä ja toimintaa, eikä mitään rasittavaa.



Kyllä se on mustakin muuten kiva, kun lapset nauttii, mutta meillä on aina niin tolkuttomat raivarit siitä, että vaikka se Lintsin reissu päätttyy aikanaan. Sen jälkeen lapset jos ei ole toistensa silmiä repimässä, hyökkää aikuisten kimppuun (verbaalisesti). Se on tosi rasittavaa, eivät pysty kontrolloimaan jotenkin sitä "mukavan" loppua, varsinkin joku Lintsi tai vastaava on "liian kiva". (Ja me käydään siis ainakin kerran vuodessa juuri Linnanmäellä - yleensä etukäteen lapset tykkää ja odottaa, mutta paikan päällä tulee riitaa ja sen jälkeen on AINA katastrofi pystyssä).

en laske sitä "sellaiseksi" perheeksi, joka ravaa puuhamaat etc läpi. Tunnen näitä perheitä, joissa ei lomallekaan mennä hotelliin, ellei se ole nimenomaan suunnattu perheen pienimmille. Esim. pitää olla bamse-hotelli tai jotain vastaavaa. Eihän se lapsi halua tietenkään sellaiseen paikkaan, missä ei ole bamsea. Lomilla käydään läpi tietysti sitten useampi lasten kohde, eikä koskaan mitään vanhemmille. Lapsille kerrotaan etukäteen mitä tehdään ja lasten ei tarvitse sitoutua kuin juuri heille suunnattuun ohjelmaan. Jos joku on heidän mielestään tylsää, sitä ei tehdä. Lomien ulkopuolella käydään sitten tyyliin joka kolmas viikonloppu hoplop/huimala/flamingo/serena/lasten leffa/lasten suosikkiravintola-akselia läpi, viikolla ryynätään lasten harrastuksissa ja kerhoissa. Lapset saa elää omaa kuplamaailmaansa, mihin kuuluu vain lapsille suunnattua maksullista ohjelmaa. Bamselapsihan ei esim. Korkeasaareen välttämättä halua, koska ilmasto ei ole suunnattu lapsille eikä eläimet tule halaamaan. Suomenlinna taas olisi tylsää. Nuuksion retki myös, koska makkaran tai jonkun muun paisto ei riitä ohjelmaksi. Pitää olla glitteriä ja toimintaa, eikä mitään rasittavaa. Kyllä se on mustakin muuten kiva, kun lapset nauttii, mutta meillä on aina niin tolkuttomat raivarit siitä, että vaikka se Lintsin reissu päätttyy aikanaan. Sen jälkeen lapset jos ei ole toistensa silmiä repimässä, hyökkää aikuisten kimppuun (verbaalisesti). Se on tosi rasittavaa, eivät pysty kontrolloimaan jotenkin sitä "mukavan" loppua, varsinkin joku Lintsi tai vastaava on "liian kiva". (Ja me käydään siis ainakin kerran vuodessa juuri Linnanmäellä - yleensä etukäteen lapset tykkää ja odottaa, mutta paikan päällä tulee riitaa ja sen jälkeen on AINA katastrofi pystyssä).

lomamatkalla hotellin saisi olla sellainen missä lapsetkin viihtyvät? Ja miten muka lapsi ei halua Korkeasaareen tai Suomenlinnaan? Kyllähän nekin ovat lapsille mukavia paikkoja.

Nuo lintsit ja hoplopit nyt kuuluvat lapsiperheiden elämään, halusit tai et. En ymmärrä mitä pahaa on siinä, että haluaa lapsensa noihin paikkoihin viedä. Kyllä se lapsen/lapsien syntymä vain muuttaa perheen elämää, myös lomien suhteen.

En ainakaan huomannut, että kukaan olisi maininnut Zoolandiaa. Käytiin tänään, kuten viime kesänäkin. Ihana paikka, sopii loistavasti meidän perheelle, lapset 7, 4 ja 3 vee. 2 peruslaitetta ja itsetouhuamiskohteita paljon, eläimiä ja sisätilatouhuttavaa, hieno vesipeuhula ja mikä parasta; ei valtavia ihmismääriä vaan väljää ja kaikkiin toimintoihin joko suoraan tai pienellä jonotuksella. Ihana paikka, suosittelen!

Nuo lintsit ja hoplopit nyt kuuluvat lapsiperheiden elämään, halusit tai et. En ymmärrä mitä pahaa on siinä, että haluaa lapsensa noihin paikkoihin viedä. Kyllä se lapsen/lapsien syntymä vain muuttaa perheen elämää, myös lomien suhteen.

mutta en ymmärrä perheitä, joissa viikonloput ja jokainen vapaapäivä pitää olla ohjelmaa täynnä - ja siis ohjelmaa lapsille. Tiedän itsekin tällaisen perheen, jolla siis ei rahasta ole puutetta. Tekevät kolme ihanaa ulkomaanmatkaa vuodessa mutta sen päälle kaikki kotimaan lapsikohteet paitsi ne, jotka ovat edellisinä vuosina osoittautuneet tylsiksi. Tänä vuonna kohteina ovat ainakin Tykkimäki, Vasalandia, Puuhamaa, Linnanmäki ja Muumimaailma. Viikonloppuisin käydään Hoplopeissa ja lapsitapahtumissa. Tavallista arkea heillä ei juurikaan eletä. Viikolla iltaisin tavataan lapsiperheystäviä. Koko elämä juostaan läpi ja aika tavalla juuri lasten sanelemana.

Ihan ok olisikin, jos kyse olisi esim. kerran kuukaudessa mutta että jokaikinen vapaa hetki on pelkkää vanhemmuuden suorittamista ja lasten viihdyttämistä... Eniten ihmettelen, miten nuo lapset oppivat sitä aikuisen läsnäoloa ja tavallista arkea, kun talo on jatkuvasti täynnä vieraita tai itse kyläillään ja viikonloput kellon kanssa ohjelmoitu. Kyllä lapsiperheissäkin saa vain olla. Ei se ole laiskaa vanhemmuutta vaan ihan tavallista esimerkkiä lapsille, että elämä ei ole suorittamista.

Mikä se kysymys olikaan? että käydäänkö.



jep. käydään. Emme ole rikkaita, joten ulkomaanlomiin ei ole varaa. Ja ei ole varaa kesämökkiin, koska emme ole rikkaita. Joten emme aiheuta ilmastonmuutosta lentämällä kreetalle tai ajamalla mökille ja takaisin monta kertaa vuodessa ja pitämällä 2 taloa lämpimänä.



Ekan kerran kävimme missään kun lapset olivat tarpeeksi isoja pyytämään minnekään. Muistaakseni kävimmme Muumimaailmassa kun esikoinen oli 4v ja osasi jonnekin pyytää. samalla matkalla me aikuiset nautimme kylpylästä caribiassa.



sen jälkeen on joka kesä käyty 1-2 kohdetta. Näin on tullut käytyyä 2 kertaa muumimaailmassa, kertojen välillä monta vuotta, joten tuntui kivalta itsestäkin ja aivan kuin ulkomailla, koska yleensä viihdymme kotona, kerran on käyty visulahdessa, sekin oli kuin ulkomaanloma kun emme ole lapsena matkustelleet suomessa, joten mikkelikin oli ihan uusi kohde, muistaakseni 2 -3 kertaa käyty jukuparkissa ja rakastan itsekin vesipuistoja ja olen nauttinut itsekin. 2 kertaa särkänniemessä,2 kertaa powerparkissa, linnanmäellä kerran.



Kaikki lasten paikat on nähty siis 1-2 kertaa ja olen nauttinut itse koska käymme harvoin. Puuhamaahan ei kumpikaan lapsista ole pyytänyt joten siellä ei ole käyty. nyt kun lapset ovat jo molemmat isoja saavat pyytää yhtä kohdetta /kesä. tänä vuonna toinen pyytää vesipuistoa, toinen risteilyä.



minä en ymmmärrä ap:n ylemmyydentunnetta. samanlainen puuhamaa se lentäminen kreetalle ja golfaaminen on. ihan samanlaista puuhamaata on golf kuin vaikka vesipuisto tai särkänniemi. keinotekoisesti tehtyä puuhastelua. joka on kivaa.

"Me ei käydä eikä mennä koskaan mihinkään paitsi kerran vuodessa Lintsille tms". No eikö tuo kerran vuodessa käyminen ole just sitä? Me käydään kerran vuodessa jossain, yleensä joko Puuhamaassa tai Lintsillä ja kyllä mä nimenomaan katson olevani vanhempi joka vie lapsiaan Puuhalandioihin :)

Ennemmistössä tuntuu olevan perheet joissa käydään joka kesä kaikki mahdolliset kohteet läpi: Alkukesästä ollaan 2 viikkoa "Blue Villagessa" Kreetalla, siitä sitten Lintsin ja Korkeasaaren kauta kotiin ja kohta Puuhamaahan ja aiotaan vielä käydä ainakin PowerParkissa, Wasalandiassa, Muumimaailmassa ja ehkä kotimatkalla Ähtärissä.Ja ainakin kaksi kertaa Serenassa ja sitten mökkimatkalla vielä siellä mikä se nyt oli Mikkelin lähellä....

Ehkä tää porukka on vielä "turneellaan" eikä ehdi palstailla tavalliseen tapaan. Normaalisti tahti "landioiden" kiertämisessä on huikea, tässä ketjussa mennään mielestäni aivan todellakin normaaleissa systeemeissä.