Lue keskustelun säännöt.
Omaan elämään opettelu eron jälkeen
14.07.2010 |
Olen eronnut vuosi sitten miehestäni. Olimme yhdessä 10 vuotta. Mieheni halusi eron, mikä tuli mulle yllätyksenä. Hän toimi niin, etten voi sitä hyväksyä. Aikaa on kulunut, enkä enää miestä takaisin haluaisikaan vaikka miehelle olen aika paljon asioita anteeksi antanut.
Olen aina seurustellut. Tiedän ja tunnen, että nyt minun on hyvä opetella olemaan yksin. Ajatus vakavasta suhteesta ahdstaakin mua. Mutta silti kaipuu jonkun syliin on välillä kova. Oli mulla tässä yksi lyhyt viritys, mutta se loppui.
Mitä mun pitäisi tehdä, että pääsen jaloilleni ja opin nauttimaan elämästä yksinkin? En haluaisi olla riippuvainen parisuhteesta vaan olla onnellinen ilman sitä. Lapset tuovat toki paljon iloa ja nautin elämästä heidän kanssaan. Mutta jos ajatellaan vain Minua, niin miten pääsen eron painolastista eroon ja uuteen onnelliseen elämään?
Kommentit (10)
aikaa ja tutkailla että mitä oikeasti elämältään haluaa. Eli itsetutkiskelun paikka. Onnea "uuteen" elämääsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuitenkin on helpompaa osata olla yksin kuin hakeutua väen vängällä parisuhteeseen - huonoonkin. Minusta on parempi olla yksin kuin huonossa parisuhteessa. Ja jos yksin "osaa" olla, niin se tekee asiasta vaan helpompaa.
Ap:a kehoittaisin antamaan itselleen aikaa. Vuosi on tosi lyhyt aika.
Vaikeahan se on sanoa, mikä auttaa juuri Sinun kohdalla eteenpäin. Aika auttaa useimmiten, mutta suureksi osaksi onnellisuus on myös asennekysymys. Nauti siitä mitä sinulla on. Nauti elämästäsi ja lapsistasi Tässä ja Nyt. Turha on murehtia menneitä, turha on myös lähteä "sitku" -linjalle.
No jos erosta on noin vähän aikaa niin kyllä kannattaa ollakin yksin vähän aikaa ja tutkailla että mitä oikeasti elämältään haluaa. Eli itsetutkiskelun paikka. Onnea "uuteen" elämääsi!
Tämä juuri aiheuttaa turhia paineita, että pitäisi märehtiä yksin. Miksi?
Joillakin saattaa mennä erosta selviämiseen kaksi vuotta, mutta joillakin kaksi minuuttia. Ei voida johtaa mitään yleistä kaavaa, jonka mukaan eron jälkeen on oltava kaksi vuotta yksin.
Ja paskat. Ei tarvitse, jos ei siltä tunnu.
se että uusioperhe hajoaa. Mieti sitä! Ainakin ennen kuin esittelet uuden ukkelin lapsillesi :)
jne. kyllä se uusi suhde joskus löytyy jos on löytyäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue Fisherin erokirja. Älä rupea seurustelemaan seurustelun vuoksi. Miehet tekevät niin, kun eivät yksin kestä. Ja astuvat siinä miinaan.
pitääkö koko ajan olla suuraneiti. mä olen eronnut neljä vuotta sitten. miestä ei edelleenkään ole, mutta viihdyn erittäin hyvin yksin. jopa paremmin kuin huonossa suhteessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä nimenomaan haluaisin olla yksin ja oppia olemaan yksin, ilman että olen riippuvainen parisuhteesta. Tähän saakka kun olen aina seurustellut jonkun kanssa ja jotenkin pelännyt olla yksin.
Olen ollut huonossa parisuhteessa yksinäisyyden pelossa. Näin en enää halua, mutta miten voisin sen estää. Välillä on kova kaipuu toisen ihmisen kainaloon.
ap
että mitään pakkoa olla yksin ei ole, eikä parisuhde ole välttämättä mikään pelkoreaktio tai laastaria. Ei pidä alkaa pelkäämään suhteita ja ihannoimaan yksinoloa.
Siitä tulee kaava, johon kangistuu, ja sitten ei sitä parisuhdetta enää välttämättä edes tule.
ihannointia. Ei parisuhteessa ole mitään pahaa, ja ei ihmisen tarvitse väkisin opetella viihtymään yksin, yhtä vähän kuin kenenkään tarvisee väkisin opetella syömään haggista.